Minusta tuntuu, että olen pihapiirin pahin häirikkö. Mitä tahansa alankin puuhata, tunkeudun jonkun reviirille aiheutan häiriötilan. Karsin saunapolun varteen kasvaneita vesoja kun huomasin pienessä kuusessa linnunpesän. Jokin pikkulintu. Homma oli lopetettava.
Kasvimaan reunalle, raitaan rakensi rastas pesänsä. Se pyrähti lentoon joka kerta kun menin kasvimaalle. Sille sanoin, että paras tottua puuhailuihini, keittiöpuutarha ei voi odottaa poikasten valmistumista. Onnistuimme yhteiselossamme, poikaset kuoriutuivat ja lähtivät maailmalle.
Siivoilin marjapensaiden alustoja ja huomasin äkkiä tuijottavani hautovaa rastasta silmiin. Homma piti lopettaa.
Kasteluvesiastian vieressä lojui tyhjä turvesäkki. Ihmettelin sen laskokseen ilmestynyttä limenvihreää kasvustoa. Ajattelin siirtää säkin pois, mutta kun tartuin siihen kuului sisältä loiskahdus, olin osunut sammakon kotiin. Säkki sai jäädä paikoilleen ja laitoin vielä sen päälle pienen penkin, etten vahingossa astu valtakunnan päälle. Parina päivänä kurkkasin helman alle ja aina suuri sammakko kökötti siellä ja huusi: Ovi kiinni!
Kasvimaan pienoismaailma on ihan oma lukunsa. Mitä teenkin, häiritsen jonkun elämää. Matojen, tuhatjalkaisten, muurahaisten, pörriäisten ja kaikenlaisten öttiäisten. Kun lähestyn kasvustoja kastelukannun kanssa juoksevat hämähäkit pakoon munapakettiensa kanssa, taas se sadettaja tulee.
Nurmikkoa ajaessani hyppäsi outo jyrsijä turvaan ison kiven päälle. Hetken ehdin ihailla sen eleganttia ulkonäköä; vaaleassa turkissa oli selkeä tumma juova pitkin selkää. Se oli koivuhiiri, en tiennyt sellaisia olevankaan, ennen kuin etsin netistä vieraalle nimen.
Pihan omistaja.
Hyvää viikonloppua!
30.6.2017
27.6.2017
Alppiruusun huoltoa
Oli hieno juhannus! Kiva tunne kun auto kaartaa pihaan ja sieltä
purkautuu ystäviä kimpsuineen. Juhlat voivat alkaa. Malja pihan
kaunottarelle. Herkkuja, saunomista, uimista ja paljon naurua.
Täydellinen keskikesän juhla viileästä säästä huolimatta.
Kyseltiin miten olen hoitanut rhodoani. Kun muutin tänne löysin riutuneen alppiruusun pihan nurkalta ja ajattelin, ettei siitä taida enää tulla kunnon kukkijaa. Mutta aloin kuitenkin elvytyksen ja puhdistin sen alustan rikkaruohoista ja leikkasin kuolleet oksat pois. Näin telkkarista ohjelman, jossa rhodo-harrastaja kertoi, että alppiruusu on suokasvi ja tarvitsee niin kuohkean maan, että siihen voi vaivatta työntää kätensä kyynärpäätä myöten.
Oma rhodoni kasvoi kovassa maassa, eikä peruskalliokaan taida olla kovin kaukana sen juuristosta. Kärräsin pensaan juurelle kompostia ja rhodomultaa. Niitä olen lisännyt vuosittain ja maa on kuohkeutunut. Pensas kasvaa varjoisassa paikassa, aikoinaan liiankin varjoisassa. Se oli takapuoleltaan harva ja risuinen. Kun yksi suuri kuusi ja vieressä kasvava raita sekä vähän muutakin metsää kaadettiin sai rhodo enemmän valoa ja takapuolikin alkoi pörhistyä.
Pensaan takana vartioiva suuri pihta pitää huolta maan happamuudesta ja hapan maa on rhodon elinehto. Kun metsähakkuun jälkeen kävi energiapuun murskaaja, kävin keräämässä sen jäljiltä jäänyttä havupuujätettä kärrykaupalla pensaan juurelle. Keväisin ennen kukintaa annan pensaalle rhodolannoitusta ja lisäksi se pitää kahvista; kaikki kahvinporot kippaan rhodolle.
Aluksi yritin suojata alppiruusua kevätauringolta, mutta koska se on valtava on puuha hieman hankalaa ja se on selvinnyt keväistä ilman varjostusta. Olen häätänyt sen alta kekomuurahaiset, siirtämällä pesän perustukset kauemmas, kuusen juurelle. Ongelmasta raportoin täällä. Joskus olen torjunut siitä alppiruusujauhiaisia mäntysuopaliuoksella ruiskuttamalla ja voitte kuvitella mikä homma on ruiskuttaa tuollaisen puskan jokaisen lehden alapinta. Toimenpiteestä kerroin täällä. Lehdissä esiintyy vähän ruostetta ja jokin toukkakin nakertaa niitä joskus, mutta sorkkaeläimet ovat jättäneet pensaan rauhaan, se lienee jo liian puumainen. Joskus on jokin uusi lehtikasvusto purtu.
Tietoa rhododenronin ongelmista löytyy esimerkiksi täältä ja täältä.
Mukavaa viikkoa kaikille, helteitä odotellessa.
Kyseltiin miten olen hoitanut rhodoani. Kun muutin tänne löysin riutuneen alppiruusun pihan nurkalta ja ajattelin, ettei siitä taida enää tulla kunnon kukkijaa. Mutta aloin kuitenkin elvytyksen ja puhdistin sen alustan rikkaruohoista ja leikkasin kuolleet oksat pois. Näin telkkarista ohjelman, jossa rhodo-harrastaja kertoi, että alppiruusu on suokasvi ja tarvitsee niin kuohkean maan, että siihen voi vaivatta työntää kätensä kyynärpäätä myöten.
Oma rhodoni kasvoi kovassa maassa, eikä peruskalliokaan taida olla kovin kaukana sen juuristosta. Kärräsin pensaan juurelle kompostia ja rhodomultaa. Niitä olen lisännyt vuosittain ja maa on kuohkeutunut. Pensas kasvaa varjoisassa paikassa, aikoinaan liiankin varjoisassa. Se oli takapuoleltaan harva ja risuinen. Kun yksi suuri kuusi ja vieressä kasvava raita sekä vähän muutakin metsää kaadettiin sai rhodo enemmän valoa ja takapuolikin alkoi pörhistyä.
Pensaan takana vartioiva suuri pihta pitää huolta maan happamuudesta ja hapan maa on rhodon elinehto. Kun metsähakkuun jälkeen kävi energiapuun murskaaja, kävin keräämässä sen jäljiltä jäänyttä havupuujätettä kärrykaupalla pensaan juurelle. Keväisin ennen kukintaa annan pensaalle rhodolannoitusta ja lisäksi se pitää kahvista; kaikki kahvinporot kippaan rhodolle.
Aluksi yritin suojata alppiruusua kevätauringolta, mutta koska se on valtava on puuha hieman hankalaa ja se on selvinnyt keväistä ilman varjostusta. Olen häätänyt sen alta kekomuurahaiset, siirtämällä pesän perustukset kauemmas, kuusen juurelle. Ongelmasta raportoin täällä. Joskus olen torjunut siitä alppiruusujauhiaisia mäntysuopaliuoksella ruiskuttamalla ja voitte kuvitella mikä homma on ruiskuttaa tuollaisen puskan jokaisen lehden alapinta. Toimenpiteestä kerroin täällä. Lehdissä esiintyy vähän ruostetta ja jokin toukkakin nakertaa niitä joskus, mutta sorkkaeläimet ovat jättäneet pensaan rauhaan, se lienee jo liian puumainen. Joskus on jokin uusi lehtikasvusto purtu.
Tietoa rhododenronin ongelmista löytyy esimerkiksi täältä ja täältä.
Mukavaa viikkoa kaikille, helteitä odotellessa.
23.6.2017
Ylpeänä esittelen
Jättiläisrhodolla on taas se parempi vuosi.
Ihan kaikki kukat eivät ole vielä avautuneet, mutta kokoa ja näköä on. Pensas on rapiat kolme metriä korkea ja leveyttä on varmaankin yli neljä metriä. Tälläinen näky kohtaa juhannusvieraita, voiko enempää toivoa.
Tässä kasvissa eivät hoitotoimenpiteet ole menneet hukkaan. Pensaasta kuuluu hurja pörinä kun pörriäiset nauttivat kukinnasta.
Ihanaa keskikesän juhlaa kaikille!
PS. Moni on tiedustellut, mistä niitä edellisen postauksen vihreitä nipsuja saa. Tokmannilta, tiesi Päivänpesän eläämää -blogin Katja kertoa. Kiitos vinkistä, Katja!
Ihan kaikki kukat eivät ole vielä avautuneet, mutta kokoa ja näköä on. Pensas on rapiat kolme metriä korkea ja leveyttä on varmaankin yli neljä metriä. Tälläinen näky kohtaa juhannusvieraita, voiko enempää toivoa.
Tässä kasvissa eivät hoitotoimenpiteet ole menneet hukkaan. Pensaasta kuuluu hurja pörinä kun pörriäiset nauttivat kukinnasta.
Ihanaa keskikesän juhlaa kaikille!
PS. Moni on tiedustellut, mistä niitä edellisen postauksen vihreitä nipsuja saa. Tokmannilta, tiesi Päivänpesän eläämää -blogin Katja kertoa. Kiitos vinkistä, Katja!
20.6.2017
Temppuja kasvimaalla
Tämä kesän alku, vaikkakin oli vähän takkuinen, on ollut yhdessä mielessä aivan mahtava. Tuhohyönteisiä ei ole näkynyt pientä joukkoa rapsikuoriaisia lukuunottamatta. Retiisit kypsyivät harson alla ilman vaikeuksia.
Tämä nopeakasvuinen lajike on French Breakfast. Nuorista retiiseistä voi syödä myös varsiosan. Tähän kirpakkaan herkkuun tulee ihan himo. Retiisissä on paljon C-vitamiinia, kaliumia, kalsiumia ja magnesiumia, fosforia, sinkkiä ja B-ryhmän vitamiineja sekä flavonoideja.
Kaalit ja muut ristikukkaiset kasvatan Neudorfin hyönteisverkon alla. Kestävä verkko palvelee täällä nyt kolmatta kesää. Lehtikaalia paria lajia, kyssäkaalia ja parsakaalia. Verkko on kätevä, sillä sen läpi voi taimet kastella, eikä se ole niin lämmin kuin harso, mutta toimii kuitenkin hallasuojanakin.
Kätevän harson- tai verkonpidikkeen saa metallihenkarista.
Leikkaan vain lankaleikkurilla siivekkeet irti ja pidike on valmis. Olen sitonut näihin punaiset nauhat, jotta ne eivät katoaisi niin helposti kasvimaalle.
Muoviset sähköasennusputket ovat edullisia ja helppoja kaaria kasvulavoihin, ne voi työntää multaan, pidikkeitä ei tarvita. Lavan ympärille harso on helppo asetella, kurottu harso kiepautetaan muutaman kerran ja harsonpidike työnnetään vinoon laatikon reunan alle.
Harsot ovat pysyneet hyvin paikoillaan kovassakin tuulessa. Nyt olen jo poistanut ne, mutta juhannukseksi on lupailtu jopa hallaa, joten harsoille voi tulla käyttöä piankin.
Jos äkillinen suojaustarve yllättää, eikä saatavilla ole kaaria, saa harsotuen vaikka lasipurkista kepinnokassa.
Muovisia sitomisrenkaita löysin viime kesänä läheiseltä kirpputorilta, ostin monta laatikkoa, eri kokoisia. En tiedä mikä näiden oikea tarkoitus on, liittyi kai putkitöihin. Ovat olleet uskomattoman käteviä valosarjojen kiinnittämisessä, aitojen rakentamisessa ja kaikenlaisessa ripustamisessa. Renkaat ovat vahvoja ja ne voi avata helposti.
Näitä nipsuttimia löysin talvella eräästä kaikentavarankaupasta. Näillä on hyvä ohjailla kiipeäviä kasveja, tässä opetetaan sokerihernettä. Nipsuttimet on tarkoitettu juuri kasvien kiinnittämiseen.
Harson paikallaan pysymistä voi varmistaa nipsauttamalla sen kiinni harsokaareen. pyykkipoika toimii yhtä hyvin.
Rimpulakasvihuoneessa, joka on osoittautunut paremmaksi kuin kuvittelin, alkaa jo valmistua tomaatteja.
Tomaatit olen kiinnittänyt tukeen kasvinkiinnitysrenkailla, jotka on myös helppo avata. Oikeastaan renkaat on tarkoitettu kiinnitettäväksi tukilankaan, mutta toimivat näinkin.
Punajuuri Detroit on jo harvennettu, mutta vielä puuttuu katteet.
Kasvimaalla on riittänyt puuhaa, eikä työ puutarhassa lopu ikinä. Onneksi on niin valoisaa, että yöstä voi ottaa lisäaikaa.
Pehtoorillakin jäi kylmän kevään ja alkukesän vuoksi töitä rästiin. Kiirettä pitää eikä sitä juuri näe kuin pikaisesti ruokakupilla ja välillä prinssi haluaa harjausta, sillä karvanvaihto on on pahimmillaan.
Toivotamme mukavaa juhannusviikkoa kaikille!
Tämä nopeakasvuinen lajike on French Breakfast. Nuorista retiiseistä voi syödä myös varsiosan. Tähän kirpakkaan herkkuun tulee ihan himo. Retiisissä on paljon C-vitamiinia, kaliumia, kalsiumia ja magnesiumia, fosforia, sinkkiä ja B-ryhmän vitamiineja sekä flavonoideja.
Kaalit ja muut ristikukkaiset kasvatan Neudorfin hyönteisverkon alla. Kestävä verkko palvelee täällä nyt kolmatta kesää. Lehtikaalia paria lajia, kyssäkaalia ja parsakaalia. Verkko on kätevä, sillä sen läpi voi taimet kastella, eikä se ole niin lämmin kuin harso, mutta toimii kuitenkin hallasuojanakin.
Kätevän harson- tai verkonpidikkeen saa metallihenkarista.
Leikkaan vain lankaleikkurilla siivekkeet irti ja pidike on valmis. Olen sitonut näihin punaiset nauhat, jotta ne eivät katoaisi niin helposti kasvimaalle.
Muoviset sähköasennusputket ovat edullisia ja helppoja kaaria kasvulavoihin, ne voi työntää multaan, pidikkeitä ei tarvita. Lavan ympärille harso on helppo asetella, kurottu harso kiepautetaan muutaman kerran ja harsonpidike työnnetään vinoon laatikon reunan alle.
Harsot ovat pysyneet hyvin paikoillaan kovassakin tuulessa. Nyt olen jo poistanut ne, mutta juhannukseksi on lupailtu jopa hallaa, joten harsoille voi tulla käyttöä piankin.
Jos äkillinen suojaustarve yllättää, eikä saatavilla ole kaaria, saa harsotuen vaikka lasipurkista kepinnokassa.
Muovisia sitomisrenkaita löysin viime kesänä läheiseltä kirpputorilta, ostin monta laatikkoa, eri kokoisia. En tiedä mikä näiden oikea tarkoitus on, liittyi kai putkitöihin. Ovat olleet uskomattoman käteviä valosarjojen kiinnittämisessä, aitojen rakentamisessa ja kaikenlaisessa ripustamisessa. Renkaat ovat vahvoja ja ne voi avata helposti.
Näitä nipsuttimia löysin talvella eräästä kaikentavarankaupasta. Näillä on hyvä ohjailla kiipeäviä kasveja, tässä opetetaan sokerihernettä. Nipsuttimet on tarkoitettu juuri kasvien kiinnittämiseen.
Harson paikallaan pysymistä voi varmistaa nipsauttamalla sen kiinni harsokaareen. pyykkipoika toimii yhtä hyvin.
Rimpulakasvihuoneessa, joka on osoittautunut paremmaksi kuin kuvittelin, alkaa jo valmistua tomaatteja.
Tomaatit olen kiinnittänyt tukeen kasvinkiinnitysrenkailla, jotka on myös helppo avata. Oikeastaan renkaat on tarkoitettu kiinnitettäväksi tukilankaan, mutta toimivat näinkin.
Punajuuri Detroit on jo harvennettu, mutta vielä puuttuu katteet.
Kasvimaalla on riittänyt puuhaa, eikä työ puutarhassa lopu ikinä. Onneksi on niin valoisaa, että yöstä voi ottaa lisäaikaa.
Pehtoorillakin jäi kylmän kevään ja alkukesän vuoksi töitä rästiin. Kiirettä pitää eikä sitä juuri näe kuin pikaisesti ruokakupilla ja välillä prinssi haluaa harjausta, sillä karvanvaihto on on pahimmillaan.
Toivotamme mukavaa juhannusviikkoa kaikille!
16.6.2017
Muotitietoinen
Eilisellä market-käynnillä sain pienen piristysruiskeen odottamattomalta taholta.
Puiston reunan penkillä istui joukkio nauttimassa juomia ihanassa kesäillassa.
Kun kuljin heidän taitseen, huikkasi yksi herra minulle:
– Hei, tyttö!
– No?
– Saanko sanoa sinulle yhden asian?
– No?
– Siis ihan totta.
– No?
– Olet muotitietonen.
Räjähdin nauruun moisen kohteliaisuuden edessä,
kiitin ja jatkoin matkaani.
Piristävä kohtaaminen puutarha-aherruksen lomassa. Lasten, imeväisten ja juopuneiden suusta kuulee totuuden, vai mitä :)
Lämpimästi tervetuloa seuraamaan Autuasta oloa, Ulla!
Mukavaa viikonloppua kaikille, nautitaan auringosta.
Puiston reunan penkillä istui joukkio nauttimassa juomia ihanassa kesäillassa.
Kun kuljin heidän taitseen, huikkasi yksi herra minulle:
– Hei, tyttö!
– No?
– Saanko sanoa sinulle yhden asian?
– No?
– Siis ihan totta.
– No?
– Olet muotitietonen.
Räjähdin nauruun moisen kohteliaisuuden edessä,
kiitin ja jatkoin matkaani.
Piristävä kohtaaminen puutarha-aherruksen lomassa. Lasten, imeväisten ja juopuneiden suusta kuulee totuuden, vai mitä :)
Lämpimästi tervetuloa seuraamaan Autuasta oloa, Ulla!
Mukavaa viikonloppua kaikille, nautitaan auringosta.
14.6.2017
Märkää
Maa on saanut syväkastelun parin päivän jatkuvan sateen ansiosta. Viikonloppuna olin talkoissa naapurissa. Maalattiin talo, hoidettiin puutarhaa, muutettiin raparperipuskani hilloksi, saunottiin ja uitiin. Maanantaina kokkasin talkooväelle täällä, kun rantasaunan terassin laudat uusittiin. Eilen olin ystävän luona orjana siirtämässä tavaroita varastosta toiseen. Yhdessä tehden asiat hoituvat ja kaikki tulevat autetuiksi.
Illalla sade piti taukoa ja ehdin vähän kuljeskella kameran kanssa pihalla. Scopolia.
Kuin lasia
Libanoninlaukka
Kasvimaan telttakylässä kaikki hyvin.
Harson alla Halloween-kurpitsa kehittelee jo kukkanuppuja. Retiisit ovat syömistä vailla ja muukin sato näyttää lupaavalta.
Oliivipuu pääsi viimein ulos nauttimaan kesästä.
Rattoisia kesäpäiviä!
Illalla sade piti taukoa ja ehdin vähän kuljeskella kameran kanssa pihalla. Scopolia.
Kuin lasia
Libanoninlaukka
Kasvimaan telttakylässä kaikki hyvin.
Harson alla Halloween-kurpitsa kehittelee jo kukkanuppuja. Retiisit ovat syömistä vailla ja muukin sato näyttää lupaavalta.
Oliivipuu pääsi viimein ulos nauttimaan kesästä.
Rattoisia kesäpäiviä!
8.6.2017
Hyödytöntä?
Puutarhurointini ei ole pelkkää hyödyn tavoittelua, vaan täältä löytyy myös kaunistuskasveja.
Harjaneilikkakasvustossa piileskeli illalla komea horsmakiitäjä. Viimevuonna kohtasin sen kasvimaalla.
Samoja sävyjä löytyy toisestakin kukkapenkistä. Särkyneetsydämet ja tarhakalliokielot karkeloivat.
Tulppaanikombo
Lemmikkejä ja esikoita
Kesäpikkusydän
Laukka alkaa.
Kullerot ja ailakit
Yksikseen
Gandalf Harmaa
Keskisormi?
Lämpimästi tervetuloa seuraamaan Autuasta oloa, Maiski!
Kukkaisia päiviä kaikille!
Harjaneilikkakasvustossa piileskeli illalla komea horsmakiitäjä. Viimevuonna kohtasin sen kasvimaalla.
Samoja sävyjä löytyy toisestakin kukkapenkistä. Särkyneetsydämet ja tarhakalliokielot karkeloivat.
Tulppaanikombo
Lemmikkejä ja esikoita
Kesäpikkusydän
Laukka alkaa.
Kullerot ja ailakit
Yksikseen
Gandalf Harmaa
Keskisormi?
Lämpimästi tervetuloa seuraamaan Autuasta oloa, Maiski!
Kukkaisia päiviä kaikille!