Yöt ovat vielä kovin kylmiä. Törmäsin aamulla tähän kohmeiseen veikkoon portaiden edessä. Vaihtolämpöisenä se ei pystynyt liikahtamaankaan, vaikka todennäköisesti halusi. Se lämmitteli auringossa ja katosi sillä välin kun nautin aamukahviani. Vasta myöhemmin tajusin tilaisuuteni menneen; olisi pitänyt suudella sitä kun se vielä oli liikuntakyvytön.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista