Hammaslääkärireissulta palatessa kävin kirpparilla ja ostin nämä suloiset metsän asukkaat. En ole yleensä tälläisten suuri ystävä, mutta jokin näissä viehätti, muistan nähneeni tälläisiä lapsena tätien luona. Ja pupuhan on mitä ajankohtaisin olento. Ajattelin, että teen näistä hauskan pääsiäisasetelman. Kotona minulle selvisi, että nämä ovat arvostettuja Kupittaan keramiikkaeläimiä. Ilo vaihtui heti huoleksi, etteivät figuurit vain mene rikki. Merkillistä, miten lapsenomainen iloni muuttui omistamisen murheeksi. Esineet eivät muuttuneet miksikään, ne siirtyivät mieleni rakentaman arvokkuuden raja-aidan taakse.
Älkää unohtako edellisen postauksen arvontaa!
Lämpimästi tervetuloa lukijaksi Sude!
Mukavaa keväistä viikkoa kaikille!
Viehättäviä löytöjä ne kuitenkin ovat!
VastaaPoistaHauskat ja kauniit metsän eläimet löysit. Toivottavasti nautit niistä kuitenkin ja unohdat omistamisen murheen.
VastaaPoistaM y r s k y , olen ihan tyytyväinen löytööni ja pääsiäisasetelmaan nämä kuitenkin päätyvät.
VastaaPoistac a i j s a , löytö aiheutti arvopohdintaa, mutta varmasti pikku eläimet tuovat iloa minulle ja muillekin.
Suloisia koristeita :)
VastaaPoistaNuo on niin nostalgisia, varsinkin nuo bambit. Meilläkin oli lapsuudenkodissani muistaakseni ainakin yksi bambi ja sitten hauska pikku sammakko. Ja muissakin kodeissa noita olen nähnyt. Äitini teki 1950-luvulla hienon asetelman, jossa oli isossa matalassa kukkaruukussa joitain pieniä kasveja, sammaletta ja jäkälää. Ja niiden keskellä oli peili (= lammikko). Lammikon vieressä oli pikku sammakko ja kauempana seisoi (vai istuiko, en muista) bambi. Meillä oli kotona myös hauska pieni kettufiguuri mutta se oli eri sarjaa, Arabiaa. Ei kannata stressaantua hienoista kirpparilöydöistä, siitä vain asetelmaa tekemään!
VastaaPoistaK o i v u k u j a n R i i k k a , eivätkös olekin jotenkin liikuttavia.
VastaaPoistaP a u l a , kiitos ihanasta asetelmavinkistä! Sammakkoa ei ole, mutta bambit lammen rannalla... voiko suloisempaa olla. Ei passaa stressata, edullisista löydöistä pitäisi vain iloita.
Kiitos, kiitos. Täällä on niin kauniita kuvia, että hyvin niitä katsellessa viihtyy.
VastaaPoistaTaitaa olla viisainta laittaa nuo bambit ainakin kissan ulottumattomiin. Meillä ainakin kissat pudottelee kaiken mahdollisen hyllyiltä :)
S u d e , hyvä vinkki. Nero ei tosin ole koskaan rikkonut mitään. Ainoastaan sulat ja täytetty punatulkku kiinnostavat sitä. Huonekasvit, esineet ja kynttilät ovat saaneet olla ihan rauhassa. Mutta eihän sitä koskaan tiedä.
VastaaPoistaPieni täsmennys, bambit eivät vissiin istu, niin kuin sanoin aiemmin, ne vain makaavat tai seisovat. Hah, olipa hassu ilmaisu istuvasta bambista.
VastaaPoistaP a u l a , hih, minuun meni täydestä istuva bambi, en huomannut asiassa mitään outoa. Mutta kai ne tosiaan makaavat eivätkä istu. Minulla ihan sormet jo syyhyvät ryhtyä rakentamaan peililampea ja metsänpohjaa.
VastaaPoistaVau, miten nostalgiset bambit.
VastaaPoistaBlogisssani on sinulle jotakin :)
e l ä m ä n i m a t k a t , itse vähän ihmettelin hankintani, mutta juuri se nostalgia näissä puhutteli.
VastaaPoistaKäynpäs kurkkaamassa mitä sinulla on minulle.
Ihania, hyvä kun pelastit jo ennestään mielenkiintoiseen kokoelmaasi. Olenkohan unohtanut osallistua, käynpäs kurkkaamassa ;)
VastaaPoistaM a r i a , yritän antaa metsän väelle hyvän kodin kokoelmassani.
VastaaPoistaMelkein tunnen käsissäni eläimesi...muistan näitä. Omani olen hävittänyt, niin myöhäisherännäinen olen...nyyh
VastaaPoistaLainasin arvontakuvaasi, jos tein huonosti, vinkkaa tänne poistan kuvan.
VastaaPoistav i l u k i s s i , eläinten iän huomioonottaen on lähes ihme, että nämä ovat täysin ehjiä. Ne ovat niin hauraan oloisia, että tuskin uskaltaa koskea.
VastaaPoistaTeit aivan oikein kun nappasit tuon arvontakuvan linkiksi, en ymmäränyt sanoa sitä postauksessa.
kaunista metsänväkeä ja ihana blogi sinulla!! tulen sun lukiaksi, täällä rauhoittuu ja kaikki ikäänkuin seestyy :)
VastaaPoistamukavaa päivää sinulle :)
a k i s s f r o m t h e p a s t , kiitos. Lämpimästi tervetuloa lukijaksi, mukavaa jos viihdyt.
VastaaPoistaVoi ei, ja aika hauskaa ajatusta vapaudesta ja omistamisesta, yksi on hauskaa ja toinen raskasta, ja miten muuttaa omistamisen painolasti takaisin iloksi ja vapaudeksi...?
VastaaPoistaSomia eläimiä joka tapauksessa, muistan että minullakin oli lapsena joku tuontapainen peura.
S a i l a , minusta tuntuu, että näitä eläinfiguureita oli ennen vähän joka huushollissa. Täytyy vain ottaa rennosti ja unohtaa, että on olemassa jokin yhteinen päätös, että nämä ovat arvokkaita. Sen sijaan voi ajatella, että ne ovat hauskoja ja niillä voi leikkiä.
VastaaPoistaOih! Minähän kerään bambeja ja olisin varmaan ensin kiljunut ilosta ja sitten pyörtynyt onnesta tuommoisen bambisaaliin edessä.
VastaaPoistaHienoja ja varmasti tulee kaunis asetelma.
N e t t i m a r t t a , tällä tavoin metsästetty bambisaalis tuo iloa. Odotan suotuisaa hetkeä, että pääsen leikkimään niiden kanssa.
VastaaPoista