Näin siinä kävi:
Keitin Neron lempiruokaa seitiä ja lähdin höyryävän kattilan kanssa ladolle. Istuin eineen kanssa ladossa ja huutelin kalaa, sana, jonka Nero hyvin tuntee. Ei vaikutusta. Palasin takaisin olin jo ihan sairas huolesta.
Aiemmalla käynnilläni olin nostanut ladossa olevat tikapuut pystyyn, kurkkinut huterille ylisille ja huudellut kurkkuni käheäksi, tuloksetta.
Ajattelin, että kohta taas pimenee ja huoli kasvaa. Jonkin ajan kuluttua palasin taas ladolle, sinnehän jäljet johtivat. Uusia jälkiä ei ollut ilmaantunut ladon ulkopuolelle eikä sisälle. Pohdin pääni puhki minne kissa on voinut mennä kun sisällä oleva jälkijono päättyy seinään, Nero ei ole voinut haihtua ilmaan. Ladossa näkyi myös yksi perivihollisen, oravan jäki. Kapusin taas kurkkimaan ylisille (ladossa on kymmeniä eläinten pyydyksiä pinossa, mutta ne eivät ole toiminnassa). Tarkistin taskulampun valossa jokaisen. Ylisillä on pohjana vain ohuita lautoja ja tukihirsiä harvassa, joten sinne ei kannattanut mennä. Äkkiä näin kissan korvien nousevan ylisillä olevasta eristysvillapinosta. Siinä oli Nero nukkumassa vain metrin päässä minusta, mukavasti (ja erittäin epäterveellisesti) villoihin kaivautuneena. Henkeni kaupalla nousin ylisille ja lähestyin kissaa tukihirttä pitkin. Nero haukotteli. Nostin kissan pois kasasta ja se pakeni saavuttamattomiin. Haukotteli ja venytteli. Kapusin alas ja aloin houkutella kissaa. Yliset ovat hyvin korkealla 5-6 metriä. Hetken emmittyään Nero kapusi tukihirttä pitkin alas kuin orava (ei selvästikään ollut ensimmäistä kertaa asialla) ja häipyi ladon lattian alle. Helpottuneena palasin kotiin, ainakin tiesin, että kissa on hengissä ja vahingoittumaton. Puolen tunnin kulutta Nero koputti ovelle ja tarjoilin sille kala-aterian. Ruoka ei oikein maistunut, ei siis ollut nälkä. Kissa pyysi ulos, mutta katson oikeudekseni pitää sitä arestissa jonkun aikaa.
Voiko kissa suuttua noin verisesti siivoamisesta?
Meillä taidetaan siivota seuraavan kerran vasta keväällä :)
Ihanaa, tätä uutista olen odottanut koko päivän. Prinssi järjesti sinulle jännitävän päivän. Siivoaminen on vaarallista :)
VastaaPoistaKiitos osallistumisesta tähän koettelemukseen. Prinssi varasti minulta yhden päivän :( Siivoaminen voi olla hermoille käypää puuhaa.
PoistaHeh, kyllähän jotkut kissat ovat kovinkin nokkiinsa ottavaista sorttia ;)Meilläkin noita on ollut. Tarinaa riittäisi kyllä. Onneksi Nerolle nyt kuuluu hyvää ja on kotona lämpimässä nauttimassa herkoista. Kissa on kissa <3
VastaaPoistaLuulen, että tässä on jollain muullakin osaa kuin siivousurakallani. Epäilen, että kissan silmissä on oravapaistin kuva. Nero ei kerro mitään. Kiitos osallistumisesta.
PoistaMunkin piti tulla katsomaan joko Nero lötytyi =)
VastaaPoistaKiitos osallistumiesta tähän hermopeliin :) Ihanaa kun kulkuri on kotilieden ääressä.
PoistaVoi hieno homma!
VastaaPoistaMä olen täällä ollut sydän kylmänä niin Neron kuin yhden pikkirinsessankin puolesta, istuskelen sairaalavuoteen vieressä, rinsessa juuri nukahti ja minä heti tsekkaamaan kuulumiset.
Täälläkin taitaa saada jo huokaista.. :)
Kiitos Pepi. Luin viime postauksestasi uutisen pikkuisen rinsessan kohtalosta ja huolestuin minäkin. Toivottavasti sielläkin on selvitty säikähdyksellä ja nautitaan helpottuneina joululahjasta. Toivotan kaikkea hyvää!
PoistaNo johan oli seikkailu :)
VastaaPoistaMitä tästä opimme vai opimmeko mitää, Nero taitaa olla vapaa luonne ;)
Kissa on ollut kiitettävän kunnollinen viime vuosina, eikä ole järjestänyt minulle unettomia öitä. Tuntuu kuin kissa olisi ihan villiintynyt, jotain on tekeillä. Muutakin kuin siivouprotesti.
PoistaVoi pientä mustaa pantteria! On sekin aikamoinen sissi. Onneksi löytyi! Vaikka juuri niin kissamaisen vastahakoisesti se suhtautuikin hakureissuusi.
VastaaPoistaJuu, sinun sijassasi minäkin siivoaisin seuraavan kerran vasta joskus kesällä... eihän riskiä voi eikä halua ottaa. Nero, siivouksen pieni mutta sitkeä vastarintaliike!
Huokaus, pantteri aiheutti sydämentykytyksiä, unettomuutta ja kauhua. Ja on sitten itse kuin ei mitään. Minä olen istunut kalakattilan kanssa ihan kissan alapuolella ja tämä vain... voi pentele! Kyllä meillä muulloinkin on siivottu, epäilen, että tässä on oravallakin tassunsa pelissä. Nero taisi päättää jäädä väijymään saalista ja siinähän kissat ovat sitkeitä sissejä.
PoistaOnneksi hän löytyi ehjin nahoin. Meillä ainakin Verneri inhoaa imurin ääntä ja lähtee saman tien ulos. Ehkä kissat tosiaan voivat loukkaantua moisesta puuhasta...
VastaaPoistaOnhan meillä ennenkin imuroitu, tosin yleensä yritän ajoittaa sen kissan ulkoiluhetkiin. Mutta nyt kun kissa on enimmäkseen sisällä se on ollut vähän hankalaa. Nyt on vingutaan oven raossa koko ajan jos ei pidetä sylissä. Tänä yönä aion kuitenkin nukkua.
PoistaHuoh, miten huojentavaa. Onneksi Nero löytyi :)
VastaaPoistaKissa voi suuttua, ainakin meidän musta pantteri, kovinkin....
Onhan tuo Prinssi tunnetusti herkkähipiäistä sorttia, mutta tämä on jo ylireagointia :) Kiitos sympatiasta.
PoistaOlipa ihana kuulla, että löytyi kunnossa. Hmm.. voi tulla muutama villakoirakaveri Nerolle mikäli kevääseen odottelette siivouksen kanssa:) Persooniahan nämä herrat ja Hidalgot ovat jokainen.
VastaaPoistaEpäilen vahvasti, ettei tämä johdu pelkästä siivousoperaatiosta. Ei täällä sentään mikään massiivinen puhdistusoperaatio ollut käynnissä, ihan normaalia siivousta. Evakolle taitaa olla muitakin syitä.
PoistaHienoa, että Nero löytyi kunnossa!
VastaaPoistaKyllä kissa voi suuttua oikein verisesti. Setäni kissa rakasti eirtyisesti yhtenä jouluna joulukuusta. Tuli aika purkaa koristeet ja setäni sahasi kuusen olohuoneessa pienempiin osiin pakettiin viedäkseen sen roskiin. Kissa katsoi operaatiota vieressä. Kisuli kääntyi kannoillaan ja meni setäni puolelle parisänkyyn ja teki tarpeensa siihen. Oli puhtaat hiekat, eikä koskaan tehnyt muualle. Saman kosto-operaation teki toistekin, kun suuttui oikein.
:D vai kiintyi kisu joulukuuseen. Kissat ovat tunnetusti konservatiivisia eivätkä tykkää muutoksista. Onneksi tuollaisia protesteja ei meillä ole ollut.
PoistaIhanaa, että Nero löytyi! Paljon rapsutuksia sille!:)
VastaaPoistaKiitos rapsutuksista ja neuvoista, kaikki mikä on kättä pidempää helpottaa oloa tälläisissä tilanteissa. Tuon antamasi linkin säilytän visusti vastaisen varalle. Soitinkin sinne, mutta tänään ei ilmeisesti kukaan ollut paikalla. Loppu hyvin, kaikki hyvin.
PoistaHienoa, että Nero löytyi :)
VastaaPoistaMikä helpotus! Kiitos osanotosta tähän operaatioon ja kannustuksesta.
PoistaIhanaa! Prinssi löytyi. Nyt olo on helpottunut ja huojentunut. Kiitos kun päivitit tilanteen, täälläkin iloitaan löytyneestä.
VastaaPoistaSinun täytyy unohtaa se siivoaminen. Seuraavan kerran siivoat vasta keväällä, antaa villakoirien lisääntyä rauhassa. Kissa on tärkeämpi. (Kylläpä herra osasikin ottaa nokkiinsa...)
Kiitos kannustuksesta! Olen niin helpottunut, tuli oikein iso joululahja. Otimme molemmat kunnon torkut äsken, Nero on oudolla tuulella, jotenkin hermostunut. Vahvasti epäilen, että tässä on muutakin takana kuin pelkkä siivoaminen. Onhan meillä kuuden vuoden aikana siivottu aika monta kertaa. Mutta riskejä ei oteta ennen kuin kissalla on vapaa ulos/sisäänpääsy.
PoistaHauska ja iloinen tarina, olen onnellinen kun kisuli löytyi! On ne kyllä ovelia...
VastaaPoistaOnneksi tarina osoittautui näin jälkikäteen iloiseksi. On se vaan niin ovela, näki minun hätäni eikä virkanut mitään. Kiitos osallistumisesta tähän rankkaan tapahtumaan.
PoistaHienoa että löytyi! Aika omapäinen herra ja ilmeisen herkkähipiäinen:) Hyvä syy myös olla turhia siivoilematta...
VastaaPoistaOn se ilmeisen herkkähipiäinen, mitähän tästä kotiarestimanooveristä seuraa. Mutta nyt on hyvä syy välttää siivoilua jos kissa on sisällä.
PoistaHuhheijakkaa, miten jännittävä ja onnellinen lopputulos!! Mahtavaa, että Nero on kunnossa!
VastaaPoistaJoku sanoi joskus, että kissaa ei läydä, ellei se halua itseään löydettävään. Hyvin oli piilossa tuo katti kyllä! Ja ilmeisesti vaan päätti olla näyttäytymättä.
Kotiaresti on ihan paikallaan ;)
Mahtavaa, että voin helpottuneena kirjoittaa näitä kuulumisia. Tuntuu kuin olisi kovankin mankelin läpi käynyt. Tämä yksilö ei ainakaan halunnut tulla löydetyksi :) Kieroa, sanon minä. Kuuntelee siinä ihan vieressä huuteluitani, kävin ladossa tosi monta kertaa tutkimassa tilannetta. Toivottavasti kotiarestista ei tule pahaa traumaa. :)
PoistaKiitos sinullekin kannustuksesta etsinnöissä. Hieman loukkaannuin kun kissa vain haukottelee ja venyttelee korkeuksissa kun minä keikun vaarallisesti tikkailla. Nero on ennenkin saattanut loukkaantua ja villiintyä hetkeksi jos meillä esimerkiksi vierailee joku, josta hän ei selvästi pidä. Ja joskus se joku tulee koiran kanssa, mikä on jo verinen loukkaus.
VastaaPoistaNero, sä oot nimes mukanen! Mut eihän se kyllä oo kivaa, että ihmisväki joutuu hätäileen...
VastaaPoistaKuljen omia polkujani on kokemusta tuosta henkilökunnan hätäännyttämisestä. Minun kanssani on helppoa tulla toimeen, tehkää vain niin kuin minä sanon :)
Poistaterveisin Nero (mökötän arestissa)
Loppu hyvin kaikki hyvin ;D Loistavaa
VastaaPoistaIhanaa tosiaan, kyllä nyt on mieli kevyt. Katsotaan mitä tapahtuu kun Prinssi pääsee seuraavan kerran ulos. Onneksi on luvassa kiristyvää pakkasta, se voi pitää ulkoiluhalut aisoissa.
PoistaKylläpä helpotti, sillä koko päivän olen miettinyt asiaa. Huolestutti varsinkin kun kirjoitit että jäljet loppuivat kuin seinään. En uskaltanut kertoa että meidän naapurin normaalikokoisen kissan nappasi haukka ihan kotiportailta. Pelkäsin että Nerollekin on käynyt niin, vaikka näyttäähän se olevan aika iso kokoinen. No, Nero vaan päätti siirtyä vähän rauhallisempaan paikkaan kun kotona huiskitaan ja luututaan :)Viisas kissa tietää milloin on syytä siirtyä pois jaloista :)
VastaaPoistaRauhallista Joulua teille Neron kanssa ♥
Kiitos! Aika hurjaa, että haukkakin voi käydä aikuisen kissan kimppuun. Nerolla ei ainakaan ole suojaväriä hangilla. Kaikki pedot kävivät mielessäni, mutta jokin jälki jäisi niiden hyökkäyksestä eikä ladolla näkynyt muiden kuin kissan ja jäniksen jälkiä. Aamun hetkinä oli kettu ohittanut ladon muutamien metrien päästä ja kuopsuttanut lunta hiiriä etsiessään. Nero on sitä siellä villapesässään jännittyneenä kuunnellut.
PoistaHuh! Toisilla huoli ja toisella makoisat unet. Onneksi Nero löytyi ja oli kunnossa!
VastaaPoistaOnneksi tämä ratkesi parhain päin näin pian. En tiedä olisiko kissa siellä vieläkin jos en olisi löytänyt sitä. Valvoin melkein koko yön ja toinen koisii villoissa, epäreilua.
PoistaIhanaa, että Nero antoi itsensä löytyä;) Ihan selvästi on herra halunnut pitää sinua piinassa - kissat osaavat piiloutumisen taidon - ja koston. Tuli elävästi mieleen se jouluaatonaaton yö, kun mieheni kanssa huhuilimme keskellä yötä ja hirmuista pakkasta silloin vielä ihan pientä Viiru-kisulia (periaatteessa sisäkissa) pitkin pihoja ja pusikoita. Surin jo hirvittävää jouluaattoa, jolloin joutuisimme lapsillemme paljastamaan, että Viiru on hävinnyt. Löytyi lopulta aamuyöstä joululahjasäkistä, josta muina miehinä ryömi ulos.
VastaaPoistaOn ollut ihana helpotuksen tunne. Voi tuota Viirua :D halusi olla lahja. Kauan sitten kun asuin kaupungissa minulla oli ystävän nuori kissa hoidossa. Äkkiä se oli kadonnut asunnosta, ei kerta kaikkiaan löytynyt mistään. Olin vienyt talvivaatteita vintille ja kissa oli pujahtanut pukupussiin. Siellä se nukkui kaikessa rauhassa talvitakin kanssa. On ne veitikoita.
VastaaPoistaVoi onnea että Nero löytyi!!!
VastaaPoistaMeillä kissa on joko sängyn alla piilossa tai kaapissa, silloin kun siivotaan;)
On ihanan helpottunut olo, mutta vähän harmittaa, että Nero ei korvaansa lotkauta kun hädissäni etsin sitä :) Eilen ulkoiltiin loppupäivä valjaissa, eikä se ollut Nerosta erityisen kivaa. Aamulla päästin sen asioilleen yksin, eilen kului aikaa sylitellessä ja rauhoitellessa kissaa. Toivottavasti tuli selväksi, että siivoukset on tältä erää ohi.
PoistaHelpotuksen huokaus tosiaankin,ihan kamalan huolissasi varmasti olit,tavoilleen uskollisena kissathan ei ole moksiskaan vaikka palveluskunta olis miten sydän syrjällään:)
VastaaPoistaJospa Nero loukkaantuikin punaisen langan katoamisesta,ettei vain olisi ollut joku kissan salainen viritys;)
Rentoa päivää sinulle:)
Kiitos, nyt rentoudutaan! Kyllä tuntui ikävältä kun kissa, joka ulkoilee pakkassäällä tunnin kerrallaan jäi vuorokaudeksi kylmään. No, hätää ei ollut muilla kuin minulla. Ehkä mystinen punainen lanka liittyy kuvioon :)
PoistaMukavaa että seikkailija löytyi :)
VastaaPoistaNero aiheuttaa minulle harmaita hiuksia tempuillaan. Onneksi kaikki päättyi taas hyvin :)
PoistaAikamoisen tempun teki. Kovin kissamaiselta kuulostaa :) Ystäväni kissa oli joskus parisen kuukautta kadoksissa. Palasi lomaltaan kovasti lihonneena. Missä lie ollut.
VastaaPoistaKissoilla on outoja tempauksia. Ystäväsi kissa taisi löytää paremman ruokapaikan :) Meillä oli kerran paikallislehdessä juttu miten kissa oli kadoksissa 8 kuukautta ja palasi sitten kotiin. Ilmeisesti joku oli ottanut kuljeskelevan kissan kotiinsa.
PoistaIhaaa että löytyi! Peijakas. Minulla ei varmaan hermot kestäisi kissan karkailua. Ottaisin sen ehkä sisäarestiin lopuksi ikää. Ja siitä ei varmaan Neron kaltainen kissa tykkäisi yhtään.
VastaaPoistaIhana helpotus tosiaan. Nero masentuu täysin jo lyhyessäkin arestissa, siitä katoaa kissan rentous ja pehmeys ja se vain tuijottaa apaattisena ikkunasta ulos. Ei sitä kestä.
Poista