Käväisin jokin aika sitten Wanilla Rosen uudessa myymälässä Hyvinkäällä. Siellä vallitsi pääsiäistunnelma, mukaan tarttui himoitsemani kirjopikarililja (Fritillaria meleagris), joka on nyt avannut ensimmäiset kukkansa.
Kukat tuovat valtavasti iloa elämään ja auttavat kestämään koleita kevättalven päiviä ennen kuin lumi sulaa ja pääsen huokailemaan pihalle.
 |
| Kuka meni? |
Mitä olisikaan elämä ilman haasteita :)
Taas pitäisi kertoa 11 asiaa itsestäni ja vastata haastajan asettamiin 11 kysymykseen.
Jätän tunnustusosan pois, koska alkuvudesta vastasin varmaankin sata kertaa erilaisiin kysymyksiin ja kerroin itsestäni sattumanvaraisia asioita enemmän kuin lukijat jaksavat vastaanottaa. Mutta jos kiinnostaa niin esimerkiksi täällä on jotain paljastavaa.
 |
| Kohta on pääsiäinen |
1. Kun katsot ulos ikkunasta, mitä näet?
Lunta, lunta, lunta ja metsää.
2. Mikä on mieleenpainunein koulumuistosi?
Ensimmäisenä koulupäivänä (olin kuusivuotias) saimme kotitehtäväksi harjoitella kakkosia, yksi sivu pieneen siniseen vihkoon. Kauniisti joka toiseen ruutuun ja joka toiselle riville. Minusta se oli aivan liian tylsää ja piirtelin kakkosia randomisti sivulle, mopo lähti käsistä ja lopulta koko sivu oli täytetty tiiviisti kakkosilla. En ymmärtänyt miksi minua ei kehuttu vaikka olin tehnyt paljon enemmän kuin muut.
3. Suosittele elokuvaa tai kahta!
Trần Anh Hùng: Vihreän papaijan tuoksu
Moufida Tlatli: Palatsin hiljaisuus.
4. Millainen on lempioloasusi?
Talvella lämmin ja rento, kesällä mekko.
5. Mitä on asunnossa oltava, jotta se olisi koti?
Oma rauha
6. Matkustatko oman tyynyn kanssa?
En, matkustan kevyesti.
7. Suosikkitaiteilijasi - ihan miltä vain saralta!
Minulla ei ole ehdottomia suosikkeja, mutta sanotaan vaikka Outi Heiskanen.
8. Paras jälkiruoka, ja osaatko tehdä sen itse?
En ole jälkiruokaihminen, mutta vastaan hedelmät, tai jokin marjajuttu, osaan tarjoilla itse :)
9. Oletko ostoksissasi merkkiuskovainen – ja suosikkisi?
En juurikaan ymmärrä merkkien päälle.
10. Mikä kirja sinulla on kesken, tai seuraavana lukujonossa?
Lukuvuoroaan odottaa Carol Shieldsin Kaiken keskellä Mary Swan, jonka nappasin mukaani kirpparilta jokin aika sitten.
11. Millainen olisi unelmapuutarhasi?
Runsas, villi ja salaperäinen.
En laita haastetta eteenpäin, mutta sen voi tästä napata mukaansa kuka haluaa.
Lämpimästi tervetuloa Autuaan olon piiriin
Live at N-town ja Kruunu Vuokko!
Kukat tuo kevättä talven keskelle! Ihanan kevääntuojan olet ostanutkin.
VastaaPoistaMukavasti vastailit kysymyksiin.
Nyt kun kylmyys ei tunnu hellittävän, ovat kukat entistä tärkeämpiä. Kysymyksiin on helpompi vastata kuin keksiä jotain sattumanvaraista sanottavaa itsestään.
PoistaPääsiänen on todellakin jo ensi viikolla! Tämäkin kuukausi on mennyt hurjan nopeaan. Lisää lämmittäviä auringonsäteitä vielä tarvitaan että pääsemme pihapuuhista nauttimaan...
VastaaPoistaTosi nopeasti on maaliskuu kulunut, varmasti jossain vaiheessa huhtikuuta nähdään jo kasvua puutarhassakin. Lämpimien ilmojen toivossa.
PoistaMinäkin tykkään kovasti noista pikareista. viime syksynä tuli istutettua aika monta pussillista uuteen pihaan, tosin kestää ainakin yhden kasvukauden ennen kuin ne ovat parhaimmillaan, niin huomasin edellisessä kodissa asuessani. Itse laitoin myös valkoisia.
VastaaPoistaPitäs käydä Riitalta hakemassa noita, onkohan siellä vielä..
Voi kun tulis oikee kevät, että kaikki ihanat kukkaset taas nousisivat mullasta..huoh...
Aurinkoista viiko jatkoa sulle Cheri.
Kiitos, Tuija! Minäkin istutin syksyllä kirjopikarililjoja puutarhaan, jännittävää nouseeko mitään, en tiennytkään, että niiden piitää sopeutua yksi kasvukausi. Riitalla oli myös kauniita Ice King -narsisseja.
PoistaJos kaipaan työpäivän keskellä seesteistä hetkeä, tulen tänne katsomaan näitä sun taianomaisia valokuvia. Toimii :). Kiitos siitä!
VastaaPoistaWau, kiitos ihanasta kommentista, onpa hienoa jos joku löytää täältä seesteisen hetken.
PoistaMinä jo eilen illalla hätäpäissäni kaupassa näpelöittin keltaista ruukkukrysanteemia, ajattelin että jotain piristystä lumen keskelle....onneksi ajoissa muistin että enhän mä edes tykkää keltaisista kukista! Siis kotona!
VastaaPoistaNyt täytyis etsiä jostain perunanarsissa, haluan!!! :D
Huomasin, että olen vähän kyllästynyt keltaisiin pikkunarsisseihin. Ne menettelevät sitten kun ruukut saa ulos, mutta sisälle halusin jotakin muuta. Näi perunanarsisseja marketissa ja ostin ystävälle yhden tuliaisiksi.
PoistaKyllä elämä olisi tylsää ilman kukkasia :)
VastaaPoistaPääsiäisen jälkeen alkaa talviloma, ja suuntana Istanbulin kevät... kaikkensa täytyy yrittää, että näkee jotain vihreää :D
Aah, pääset kesää vastaan Istanbuliin! Upea ja vähän mystinenkin kaupunki.
PoistaMulla ei ole yhtään pikarililjaa. Mistähän niitä löytäisin? Olisi kiva pitää niitä ensin kukkimassa sisällä ja sitten siirtää keväällä maahan.
VastaaPoistaNo ensihätään löydät varmasti kukkakaupasta, teillä päin niitä riittää. Mukuloita myytiin täällä syksyllä vähän joka paikassa. Minäkin aion siirtää tuon ulos kun se on ensin lohduttanut kevätkaihoista mieltäni sisällä.
PoistaPikarililja on niin herkän kaunis. Hienot kuvat!
VastaaPoistaOlen iloinen kun löysin tämän kaunokaisen, kukista on niin paljon iloa.
PoistaIhania kuvia! :)
VastaaPoistaMulle kävi vähän vastaava juttu alakoulussa - en muista harjoiteltiinko kirjaimia vai numeroita, mutta olin tunnilla tehnyt numerot/kirjaimet väärän korkuisina vihkoon ja opettaja hermostui tästä.
Joo, ei minuakaan kehuttu mielestäni taiteellisestakin suorituksestani :) Kerta ei jäänyt ainoaksi kun koulussa halusin kokeilla jotain erilaista :)
PoistaMOi! Pikarililjan pitäisi olla kohtuullisen helppo kasvi, mutt miksi omani ovat hävinneet?? Onko ne sulla lumen alla olleet jo montakin vuotta? Joo pakko, siis ihan pakko, on jo jotain elävää kaunista saada, itse ostin jääkaappiin jo tete-narsissin alkuja :)
VastaaPoista-Helena ja Blackie Kahden Naisen Loukusta-
Laitoin ensimmäiset kirjopikarililjani maahan vasta viime syksynä, saa nähdä nousevatko ne kukkimaan. Tuija tuolla ylempänä sanoi, että kestää ainakin yhden kasvukauden enen kuin ne ovat parhaimmillaan. Jääkaappi on hyvä kikka säilyttää sipulikukat lepotilassa.
PoistaOi, tuo pikarililja on uskomattoman kaunis!
VastaaPoistaKiitos, että jaksoit vastailla! Ihana tuo koulumuistosi :-)
Kiitos haasteesta ja kivoista kysymyksistä! Onneksi en saanut traumoja koulukommelluksista, sillä niitä riitti :)
PoistaKaunis pikarililja:)
VastaaPoistaOn se niin siro ja soma!
PoistaTuohan on ihan erilainen kuin se keisarinpikarililja, jota istutan myyrien karkottamiseksi. Tämä on kauniimpi ja salaperäisempi.
VastaaPoistaTäysin sama unelmapuutarha meillä!
Lisäsin tuohon postaukseen koko nimen, siis kirjopikarililja. Kasvi on paljon hennompi ja sirompi kuin keisarinpikarililja (jonka sipulit myyrät veivät).
PoistaPuutarhalla pitää olla luonnetta, varsinkin sillä unelmapuutarhalla.
Onpa suloinen lilja! Aivan upea!
VastaaPoistaViime keväänä etsin kovasti kirjopikarililjoja, muttei meiltäpäin löytynyt, nyt onnistuin saaman suloisuuden kotiini.
PoistaKirjopikarililjassa on herkkää kauneutta. Minulla sitä kasvaa puutarhassa ja se leviää hiljalleen siementämällä.
VastaaPoistaHauska kuulla, että se leviää. Istutin sitä syksyllä ensimmäisen kerran ja otan mielelläni kaikki vinkit vastaan. Toivottavasti myyrät eivät ole löytäneet sipuleita.
PoistaTodella kaunis on kirjopikarililja, piti istuttami viime syksynä mutta eipä ollut sipuleita meidän paikkakunnalla myynnissä...
VastaaPoistaIhanan herkät kuvat, erityisesti pidän alimman kuvan koristeista.
Onneksi löysin sipuleita viime syksynä meidän seudulta, aiempina vuosina ei niitä ole näkynyt. Taisivat olla ihan markettimyynnissä. Alimman kuvan munat löysin kirppikseltä.
Poistamie taas ihastuin noihin pitsisiin muniin :)
VastaaPoistaNe ovat hauska kirppislöytö, kohtahan on pääsiäinen.
PoistaPuutarhassa kävi superjänis? Näyttävät isoilta nuo tassunjäljet.:) Kauniita kuvia.:)
VastaaPoistaRusakolla on melkoiset lumikengät :)
PoistaIhana pikarillinen <3 Laitoin niitä roppakaupalla multiin toissa syksynä, mutta ketään ei noussut. Olipa se pettymys, nyyh.
VastaaPoistaVoi kauhistus, nyt on jo pari ihmistä sanonut, ettei mitään noussutkaan. No, keväällä nähdään miten käy, odottaako ilo vai pettymys.
PoistaKirjopikarililja on niitä kasveja, jotka aika vaikeasti lähtevät kuivista sipuleista, samoin kuin lumikellot. Ne pitäisi istuttaa niin tuoreina sipuleina loppukesällä kuin mahdollista, ja vielä parempi, jos ostat niitä noin ruukussa ja istutat ne sitten kun maa on sulanut. Ne kasvavat luonnossa kosteahkoilla niityillä.
VastaaPoistaEi ehkä kannata odottaa kukkamerta, ihan kuin lumikellojenkin kanssa, mutta ne muutamat jotka nousevat ja päättävät viihtyä tekevät kyllä jälkeläisiä.
Puutarhurointi ei ole hätähousun puuhaa todellakaan :-)
Hui hurjan näköiset jäljet tuolla!
Tuo oma rauha on sellainen, jota olen itsekin miettinyt - se on minullekin todella tärkeää: että saa vedettyä oven perässään kiinni ja sulkeutua muulta maailmalta. Ja on paljon ihmisiä, jotka eivät pääse sitä tekemään.
Kiitos tiedoista, en ollut yhtään perehtynyt kasviin, paitsi, että se viihtyy kosteissa lehdoissa, ennen kuin laitoin sen maahan. Kukkameri olisi hieno, mutta jos joku nousee keväällä niin olen ihan tyytyväinen.
PoistaPupu se vain on, niillä on mahtavat lumikengät ja jäljet näyttävä vaarallisilta :)
Kun mietin kotia, niin ei se muodostu tavaroista, vaan juuri siitä, että tunnet olevasi turvassa. Ikävä kyllä on paljon ihmisiä, joilla ei ole kotia.
200. lukija hyppää kyytiin! Ja muistinkin tästä postauksesta laittaneeni itsekin syksyllä jotain mukuloita maahan,en muista mitä.saapa nähä,mitä sieltä tulee vai tuleeko mitään...
VastaaPoistaKauniita nuo munat!
Tervetuloa, Ani! 200. ihan uskomatonta.
PoistaKevät on ihanaa aikaa kun maasta voi nousta yllätyksiä. Joskus tulee tietty pettymyksiäkin, mutta kuten Saila tuossa yllä sanoi, puutarhurointi ei ole hätähousun puuhaa, viljely on pitkäaikainen sijoitus, jossa suhdanteet vaihtelevat :)
Kirjopikarililja on niin ihana! Ihan lemppari. :)
VastaaPoistaTämä on minullekin uusi lemppari kevätkukka. Näitä saisi olla vain paremmin saatavilla kaupoissa ja puutarhoilla.
PoistaOlitpa taas vastaillut kivan pikarillisen!
VastaaPoistaJa ihania kuviakin taasen.
Muistan lapsena ihmetelleeni isoja jäniksenjälkiä ja minulle opetettiin, että valkkari (metsäjänis) levittää varpaitaan levälleen pysyäkseen paremmin hankikannolla.
Tulipa siis tuosta kuvastasi kiva muisto mieleeni.
Jäniksillä on tosiaan melkoiset lumikengät, miten ne muuten pääsisivätkään talvella liikkumaan. Kiva jos kuva herätti lapsuusmuiston.
Poista