Nero viipyi yöllä myöhään ulkona, enkä löytänyt sitä tallin-, enkä aitanparvesta. Prinssi kotiutui kuitenkin puolenyön jälkeen kun olin käynyt pihalla huhuilemassa. Kissan nauttiessa yöpalaa otin taskulampun ja kävin kurkkaamassa mistä se oli tullut, vasta satanut lumi paljasti hyvin jäljet. Kuten arvelinkin jäljet tulivat ladolta, sissi oli ollut reviirin rajalla partiointitehtävissä. Huomasin myös runsaasti ketun jälkiä ympäri pihaa.
Aamulla Nero lähti aikaisin töihin, mutta tuli vähän ajan kuluttua herättelemään minua. Annoin aamupalaa, mutta prinssi tepasteli ovelle. "Mene itse luukusta", tokaisin. Mutta kissalla tuntui olevan jotakin muuta mielessä. Se oli tullut kertomaan, että pihalla liikkuu vieras. Pian äkkäsinkin komean kettu repolaisen maisemassa. Nappasin kameran ja lähdettiin Neron kanssa kettujahtiin. Toivoin, että minulla olisi kunnon teleobjektiivi, sillä ketut ovat arkoja olentoja. Ensimmäisen kuvan ehdin ottaa puskan takaa, hivuttauduin lähemmäksi ja sain vielä yhden kuvan. Sitten punaturkki loikki nopeasti metsän suojaan. Aika usein katselen kettua ikkunasta, mutta meillä on sellaiset vääristävät vanhat lasit, joten ruudun läpi on turha yrittää ottaa kuvaa.
Kettu taisi olla Neron apajilla jyrsijöitä jahtaamassa. Kuvaussession jälkeen Nero äkkäsi liikettä heinikossa lumen alla.
Pahus, tällä kertaa ei onnistanut.
Lämpimästi tervetuloa Autuaaseen oloon, Orvokki!
Raikasta viikkoa kaikille!
Ketulla on niin paljon ihailijoita, että lisään tänne vielä linkin toiseen postaukseen, jossa seikkailee ketunpoika.
Miten kaunis tuo ensimmäinen kuva!
VastaaPoistaKomea malli on tainnut asettua näihin maisemiin.
PoistaHieno kuva ketusta , eikä Nerokaan hullumpi ole ;)
VastaaPoistaKettulla on upea talviturkki, Nero suosii aina tyylikästä mustaa :)
PoistaSöpö tuuheaturkki tuo kettu. Ja upeat kuvat Nerosta. Prinssin tumma komeus erottuu hyvin valkeasta hangesta. Nautiskelin tässä aiempia postauksiasi ja pohdin pitäisikö meilläkin ryhtyä "luukuttajiksi"? Olisihan siinä puolensa...
VastaaPoistaSuosittelen luukkuelämää, se antaa hurjasti vapautta puolin ja toisin. Sen voi myös sulkea sellaisissa tilanteissa, joissa ulosmeno ei ole toivottua. Nero tykkää tosi paljon.
PoistaKauniit kuvat kauniista eläimestä! Siinä on jotain todella söpöä, mutta samalla jotain villin pelottavaa. Kauniit värit joka tapauksessa : )
VastaaPoistaKettu on hyvin kaunis eläin, kansansatujemme viekas sankari. Toivottavasti se ilmestyy usein ihailtavaksi.
PoistaMiten kaunis ketturepolainen! Minä olen nähnyt pelkästään sellaisia riutuneita kettuja, tämä on paljon komeampi. Toivottavasti Nero ei yritä haastaa riitaa isompiensa kanssa, vaikka pelottava vahtikolli onkin :).
VastaaPoistaKeväisin ketut ovat usein riutuneen näköisiä karvanlähdön aikaan, tällä on kuitenkin ykkösluokan talviturkki. Nero tietää kettujen metkut, tuskin tulee riitaa. Jyrsijöitä riittää molemmille.
PoistaHienon kuvan sait ketturepolaisesta!
VastaaPoistaTälläisessä tilanteessa toivoo kyllä kunnon teleä, mutta onneksi sain eläimen edes tähtäimeen. Joskus ne juoksevat ihan läheltä, mutta siinä ei ole aikaa viritellä kameraa.
PoistaKaunis kuva ketusta ja kaunis kettu! Meilläkin täällä pyörii kettuja ja tulevat ihan hyvin juttuun kissojen kanssa.
VastaaPoistaKun muutin tähän taloon, ensimmäisenä yönä kettu tuli istumaan ikkunani taakse häntä kiepillä, tuijotti sisään ja lauloi minulle serenadin ei niin kauniilla äänellään. Kävi toivottamassa tervetulleeksi :).
Se jälkeen se on käynyt kerran myös koputtamassa oveen. Luulin, että ihminen koputtaa, mutta se olikin kettu. Tai ainakin ketun hahmossa ;).
Hieno naapuri kuitenkin. Pitää myyrät kurissa.
Olipa sinulla hieno tervetuloatoivotus ja vähän mystinen kettu kun käy ovelle koputtamassa. Olen nähnyt paljon upeita tunturikettuja Norjassa. Olen aiemmin postannutkin kohtaamisestani ketunpoikasen kanssa.
PoistaJohan onkin kaunis ja terveen näköinen kettu ♥ Eiköhän Nero sille kuitenkin pärjää, onhan tuota kokoa Nerollakin =)
VastaaPoistaHyvinvoivalta tämä meidän repolainen vaikuttaa. Nero on viettänyt koko ikänsä kettujen seurassa, joten varmasti osaavat varoa puolin ja toisin. Joskus metsäretkillä Nero pörhistyy ja tulee varovaiseksi, silloin tiedän, että kettu on jossakin lähistöllä. Jos tulisi yhteenotto niin taitaisi kettu jäädä toiseksi.
PoistaOnpa hieno punaturkkinen kettu valkoista lunta vasten. Kyllä sinulla oli taas ajoitus kohdallaan. Nero hyvänä apurina :).
VastaaPoistaNero on erinomainen luonto-opas :)
PoistaVau, hienot kuvat sait revosta ja Nero on taas komea ja viisas kun tulee vierailijasta kertomaan!
VastaaPoistaMonta luontokappaletta on tullut havaittua Neron ansiosta, se kyllä tietää mistä innostun :)
PoistaTeillä toimii tuo kommunikointi! Se on hurjan hienoa. Muuten tämäkin olisi jäänyt ikuistamatta. Viisas Nero, viisas Cheri!
VastaaPoistaOli vähän vaikea ottaa kuvaa kun Nero innoissaan puski jalkaa. Se oli ilmeisen tyytyväinen saatuaan kerrottua vierailijasta, lisäksi se tietää, rttä kaikki eläimet pelkäävät hurjaa piikaa :)
PoistaMeidänkin pihapiirissä liikkuu usein kettu, ja joskus on nähty poikasiakin. Mukavaa katsella ikkunasta, miten luonto tulee ihan lähelle. Muuten saavat tullakin, mutta yhtenä vuonna tartuttivat kapin meidän koiraan, se ei ollut kiva :(
VastaaPoistaMinäkin olen joskus katsellut ketunpoikien leikkiä pellolla. Yhtenä vuonna niillä oli pesä niemellä kivilouhikossa. Kettu on koiraeläin, joten ikävä kyllä sen kantamat taudit saattavat tarttua koiriin. Kapi on kivulias vaiva ketullekin.
PoistaOnpa aivan ihana kuva ketusta! Tykkään niistä tosi paljon, ovat niin kauniita.
VastaaPoistaKetut ovat todella kauniita eläimiä punaisine turkkineen, mustine sukkineen ja komeine häntineen. Ilo silmälle saada katsella tuollaista eläintä.
PoistaTaas se on todistettu, että yhteistyö ja hyvä ymmärrys on toimiva liitto :)
VastaaPoistaTeillä toimii! Hienot kuvat!
Kommunikaatio toimii, mutta Neron mielestä voisin varmaan opetella vähän enemmän kissaa, ettei tarvitsisi niin moneen kertaan selittää asioita :)
PoistaCheri, tosi komea kettu. Näyttää hyvinvoivalta. Eivät ne sitten niin arkoja enää ole kun ensin aloittavat siilin ruokakupilta. Oli kuin maagista unta ne kuukaudet, kun vaelsin puutarhassamme kettu vieressä, ihan säärtä hipoen. Monet katseet istuttiin vastuksina ja silloin tajusin, että olen nainen joka kulkee kettujen kanssa.
VastaaPoista<3
Sinä tosiiaan olet nainen, joka kulkee kettujen kanssa. Jos täällä kettu alkaisi noin tuttavalliseksi, epäilisin heti raivotautia. Ehkä ketut taajamissa ovat rohkeampia, täällä maalla ne ovat arkoja ja hyvä niin, moni vaara vaanii ihmisen taholta.
PoistaEnsimmäisestä kuvasta tulee mieleen joku satu tai runo, olisiko Metsänväen joulu. Eikä saalistava mustapantterikaan hullummalta näytä talvimaisemassa :).
VastaaPoistaKettu yhdistyy mystiseen satuolentoon ja kuuluu Suomalaiseen maisemaan. Mustapantterikin kuuluu meillä luontoon :)
PoistaNiin kaunis kettu ♥. Olen kerran Tampereen keskustan laitamilla nähnyt cityketun, mutta veikkaan, että "teidän kettu" on tyytyväisempi elämäänsä ja muutenkin paremmassa turvassa.
VastaaPoistaNero on aina yhtä komea ja fiksu.
Ei tiedä vaikka metsäkettu haaveilisi city-elämästä. Tuskin kuitenkaan, meilläkin on tarpeeksi ravinnonlähteitä, jyrsijöitä riittää pelloilla ja metsissä. Nero on ehdottomasti kulmakunnan komein olento :)
PoistaOnpas todella komea kettu, mutta toivottavasti pysyy kaukana Nerosta!
VastaaPoistaEn usko, että kettu uskaltaisi lähestyä Neroa. Tai jos niin tekee niin ainakaan puuhun se ei pääse kissan perässä :)
PoistaOnpas komia kettu! Ketut ja kissat taitavat väistää toisiaan. Supikoirat kuulemma joskus tappelevat kissojen kanssa.
VastaaPoistaOlen huomannut, että Nero kyllä varoo kettuja, mutta olen kuullut, että kissat voivat ajaa kettuja takaa :) Jos supikoira ja kissa tappelevat on syy kissassa, supi lyllerö ei saisi kissaa kiinni jos mielisi sen kanssa haastaa riitaa.
PoistaAika täydellinen kettu! ja kuva. Ja kissa! ;)
VastaaPoistaKettu on täydellisen upea, kissasta nyt puhumattakaan :)
PoistaHieno kettu! Nerolla ja sinulla on siellä luonto lähellä.
VastaaPoistaMe olemme luontoa Neron kanssa :)
PoistaHienosti saatu ketusta kuva. Meidän pihalla oli eräs vuosi yksi hyvin rohkea ja utelias ketunpoikanen. Antoi tulla aika lähelle ja oli jo takaoveammekin kerran haistelemassa. Kuvien ottamisessa saa silti olla erittäin nopea.
VastaaPoistaKokemattomat poikaset ovat usein tyhmänrohkeita. Minäkin olen joskus retkilläni törmännyt niihin, ne vain jatkavat leikkiään iloisesti ihmisestä välittämättä. Kettujen kanssa pitää olla nopea tai hyvässä piilopaikassa.
PoistaLuulin, että ketut ovat arkoja.....ei kai ne mitään Nerolle tee?
VastaaPoistaKetut ovat erittäin arkoja, en usko, että Nerolle on mitään vaaraa repolaisesta. Ne kyllä väistävät toisiaan, kohtaaminen ei olisi kummallekaan eduksi.
PoistaVoi että sinulla metsän eläimet lähistöllä..onnea sellainen, Hienot kuvat
VastaaPoistaNämä ovat kyllä miellyttäviä vieraita semminkin kun niistä ei ole mitään haittaa, päinvastoin. Tervetuloa vain kaikki jyrsijäkannan eliminoijat.
PoistaUpeat kuvat ja mukaansa tempaava kertomus!
VastaaPoistaTaisi olla meillä viikon kohokohta :)
PoistaSinulla on siellä varsinainen satumaa heti luukun takana:D.
VastaaPoistaLuukku johtaa paikalliseen Narniaan :)
PoistaOo...kettu! Onpa komean värinen. Hieno lumista maata vasten. Eikä Nerokaan hassummalta näytä, komea on! :)
VastaaPoistaKettu on valioyksilö, pulska ja komeaturkkinen. Samoin kuin Nero :)
PoistaOi miten komea kettu! Ja niin on Nerokin niin hyvinvoivan näköinen -olisiko jopa hieman pulskistunut talven tullen? :D
VastaaPoistaNero on pulskistunut, eilen annoin sille matokuurin kun on alkanut ruoka maistua vähän liiankin hyvin. Täytyyhän sitä olla vähän rasvakerrosta kylmää vastaan :)
PoistaIhana kuva ketusta ja tuo kissa on niin ihana, meillä kun oli ihan samanlainen musta Minni kissa.
VastaaPoistaOlen aina halunut ottaa kuvan ketusta, sinä olet saanut hienot kuvat siitä.
Mustat kissat ovat maineensa veroisia :) Kettua on vaikea kuvata, ne ovat hyvin arkoja ja liikkuvat usein hämärissä.
PoistaHienot ja onnistuneet kuvat Kettu Repolaisesta. On se vaan kauniin värinen eläin. Rapsutukset fiksulle Nerolle. Oivaltavasti prinssi kutsui sinut katsomaan pihalla vierailevaa villielälintä.
VastaaPoistaKiitos, kettu sai heti laukaisinsormen syyhyämään :) Hassu juttu, että Nero tietää mikä saa minut liekkeihin, ei ollut ensimmäinen kerta kun se esitteli minulle luonnon ihmeitä :)
PoistaIhanat, puna- ja mustaturkkinen :).
VastaaPoistaKummallakin hienosti räätälöidyt asusteet :)
PoistaUpea kettukuva ja kuvat Nerosta, mielenkiintoiset ilmeet kissalla! Edellisen kotimme nurkilla meilläkin eleli kettu, söi karviaiset. Tuli lähelle kun tyttö huuteli kettu-kettu-kettuu ja kaverin isä kysyi kerran että onko meillä koira, niin neito ykskantaan vastasi että se on meidän kettu :), täällä Kivipellossa ketut lymyilevät, supeja ja ilveksiäkin on ja siksi kauriit pysyvät varmaan loitolla. Kettu on hyvin kaunis eläin! Nero on selvä metsästyskissa!
VastaaPoistaEn ole huomannut, että kettu olisi vieraillut karviaispuskassa :) Olipas teillä kesy kotikettu, täällä nämä ovat hyvin arkoja. Joskus olen metsälenkillä nähnyt vain punaisen viivan luikkivan ohi. Ilveksiä en toivo lähistölle, sillä ne ovat kissalle vaarallisia. Nero on taitava metsästäjä ja pitää myyrät loitolla kasvimaalta.
PoistaKomea tuo kettu ja sopii hyvin lumiseen maastoon.
VastaaPoistaMinä kyllä hieman pelkään kettuja, koska meillä aikanaan maalla sattui tapaus: eli kettu ahdisteli meidän kissaa, onneksi kissa pääsi pakoon kuistin alle. Se oli aikamoista kolinaa kun kissa vauhdilla syöksyi suojaristikon rakosesta suojaan, siinä kaatui sekä harja että luuta.
Se oli lumista aikaa ja seurasin näiden kahden seikkailijan jälkiä, kettu oli tullut metsästä ja vanhan navetan luona tavannut kissan ja siitä lähti hurja taka-ajo. Onni myötä, kissa pääsi suojaan.
Nero on tottunut kettuihin ja osaa varoa niitä, uskoisin. On vähän vaikea uskoa, että kettu hyökkäisi aikuisen kissan kimppuun, niiden saaliit ovat enemmän jyrsijäluokkaa, vaikka nappaavathan ne tilaisuuden tullen vaikka kanan. Olen myös kuullut kertomuksia, että kissa on hyökännyt ketun kimppuun ja ajanut repolaisen pois pihapiiristä. Onneksi kissa pääsee vaikka puuhun turvaan.
PoistaTaas huikaistuin kuvista, miten voikin olla upeita!
VastaaPoistaHyvä, että Nero pitää puolensa ja osaa mennä turvaan ulkorakennuksiin ja sitten sisälle; kettu voisi joskus kiinnostua jahtaamaan kissaa? Tosin tuossa kuvassa Nerolla on sen verran komea ilme ja askellus, ettei hevin kannata ryttyillä kissan kanssa :-).
Nyt on kyllä malleilla iso ansio kuvista :) Nerolla on paljon piilopaikkoja ja se sujahtaa tarvittaessa puun latvaan kuin ohjus ja osaa tulla sieltä myös alas. Nerossa olisi ketulle kova vastus jos osuisivat kohdakkain, en usko että repolainen haluaa riskeerata terveyttään.
PoistaMeillä naapuri jahtas kettua pyssyn ja koiran kanssa, onneksi ei löytänyt...
VastaaPoistaOlis kiva nähdä kettu luonnossa.
Ei ole helppoa ketuillakaan. Pysyttelisi tuo puuhkahäntä täällä meidän lähettyvillä niin olisi turvassa ihmiseltä. Täälläkin yksi naapuri on kertonut noita ampuneensa, mutta nyt metsästäjä on jo niin huonokuntoinen, että repolaiset saavat olla häneltä rauhassa. Täällä luonto tulee onneksi esittäytymään ihan pihapiiriin :)
PoistaOi kun hienot kuvat komeesta ketusta. Kyllä teidän siellä kelpaa.
VastaaPoistaAvara luonto livenä :)
PoistaHienot kuvat ketusta. Itse asiassa aika huikeat. Ja myös Nerosta: musta kissa valkealla hangella, ei sekään mikään helppo kuvattava.
VastaaPoistaAinakin musta kissa erottuu hangella, mutta vähän silhuettikuvia tuppaa tulemaan. Nyt kun lumi suli pois tuntuu, että kaikki kuvaaminen on vaikeaa ilman valoa.
Poista