Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa

puutarhabloggaajien kesätapaamisessa lauantaina. Aloitimme kierroksella Hatanpään arboretumissaTampereella.
Kukkiva magnolia tuli tallennetuksi kaikille muistikorteille.

Laura, paratiisinpalasia-blogista oli suunnitellut päivän ohjelman, valmistanut piknik-herkut ja tarjosi vielä herkullisen päivällisen tunnelmallisessa kodissaan. Kiitos tuhannesti ikimuistoisesta retkestä.

Alppiruusut kukkivat kauneimmillaan puistossa.

Hatanpään niemellä puhaltava tuuli antoi haastetta kasvien kuvaamiseen, mutta blogikaveri antoi auliisti tuulensuojaa, jotta niittysinilatva tuli ikuistettua.

Arboretumista  jatkoimme matkaa Pinsiön taimistolle, mistä retkikunnan mukaan lähti monta kärryllistä kaunistuskasveja.

Paras osuus oli vielä edessä. Taimistolta jatkoimme matkaa halki F. E. Sillanpään maisemien Hämeenkyröön, Hanna ja Lauri Korpijaakon puutarhaan.

Valtava pensasruusukokoelma teki vaikutuksen vaikka useimmat lajit olivat kylmän kevään vuoksi vasta nupulla. Suomen ruususeuran puheenjohtaja Lauri Korpijaakko kertoi kiehtovia tarinoita kotimaisista pensasruusuista ja niiden historiasta. Esimerkiksi miten joku nähtyään junan ikkunasta erikoisen ruusulajin, hypännyt heti pois kyydistä tutkimaan ja tallentamaan ruusua.

Vastaanottokykyni rajallisuuden takia mielessäni pyörii vain nimiä, Iitin Tiltu, Tove Jansson, Herttoniemi, Linnanmäki, Papula, Minette, Agnes, Lauraliini (Lauran nimikkoruusu)...  Saimme poimia itsellemme pistokkaita ja kasvatusohjeet niille. Minäkin kotiuduin kymmenkunnan ruusupistokkaan kanssa, joihin olin huolellisesti laittanut nimet maalarinteipillä. Koska en yöllä kotiin palattuani jaksanut enää istuttaa niitä, laitoin ne veteen ja seuraavan päivänä useista nimilapuista oli teksti osin liuennut. Uuden ruusuoppaani avulla selvitin useimmat nimet muutamista nimilappujen kirjaimista. Vain yksi on täysin tuntematon, koska siinä ei ollut nimilappua ensinkään.

Kuulemamme tueksi ja tiedonjanoa tyydyttämään moni hankki Leif Blomqvistin hienon kirjan, Pohjoisen ruusut. Upea tietoteos ruusunkasvattajalle. Muistoksi antoisasta päivästä saimme Laurilta nimikirjoituksen kirjojen esilehdelle.
Kiitos Korpijaakoille lämpimästä vastaanotosta ja innostavasta ruusuluennosta.

Illalla tutustuimme vielä Lauran idylliseen kotitilaan ja ehtoisa emäntä tarjosi koko porukalle herkullista keittoa ja kotona leivottua leipää.

Olen ollut jo monessa blogitapaamisessa ja aina on ollut hyvä tunnelma, mutta tämä ilta oli kaikkein hauskin. En muista milloin olisin nauranut niin paljon, tunnelma oli mutkaton ja lämmin. Tietysti, koska paikalla oli mitä mainioin porukka ja varmaan myös koska meillä oli aikaa jutella rauhassa pitempään. Kukaan ei kyllästynyt aiheeseen ja ehdottanut, että voitaisiinko välillä puhua muusta kuin puutarhasta.

Tässä koko iloinen joukko Lauran kuvaamana.

Lämmin kiitos suloiselle Lauralle kohtaamisen järjestämisestä ja vieraanvaraisuudesta! Ja Riinalle tiedotustoiminnasta sekä apumoottorina toimisesta, Piialle navigointiavusta ja kaikille ihanasta seurasta, naurusta, inspiraatiosta, jakotaimista ja kokemusten jakamisesta.

Tämä on muuten Autuaan olon 900. postaus.
Iloista viikkoa kaikille täällä pistäytyneille.