Pukemista ja riisumista

Tänä keväänä kasvimaalla on saanut olla jatkuvasti pukemassa harsoja ja muoveja taimille. Heti kun lämpötila on noussut on toivo herännyt, mutta yöksi on taas täytynyt peitellä pikkuiset. Nyt viimein yötkin ovat kyllin lämpimiä, mutta silti kasvimaalla näkee vielä vankkureita. Lämmön myötä kasvu on lähtenyt käyntiin ja syötävääkin löytyy jo.

Salaatti on jo kolminkertaistunut tästä otoksesta. Kurkuntaimet saivat kylmää ja luulin niiden olleen mennyttä, mutta kun avasin niiden peitteen hämmästyin kukkivia vantteria kurkkunuorukaisia.
Lisäksi lavassa kasvoi perunaa ja tomaattia, joita sinne en sinne kuitenkaan ole kylvänyt. Lavat on tehty viimevuotisen perunamaan päälle ja Autuaan mailla kukoistaa ilmeisesti jatkuvasti villitomaatti, joka nousee milloin mistäkin.

Mangoldia, kamomillaa ja pinaattia, näkyy jokunen ruiskaunokkikin nostavan päätään. Harvennustaimet voi jo napsia keittiöön.

Härkäpavut ja maa-artisokka rehottavat.

Lehtikaalitkin ovat jo tuplaantuneet tästä. Ne kasvavat turvassa verkon alla. Hain taas Lassilan tilalta luomuolkea katteeksi. Se pitää rikkaruohot kurissa, suojaa lehtivihanneksia multaantumasta ja pitää maan kosteana vähentäen kastelutarvetta.

Salvia tricolor, edessä alhaalla näkyy tupsu sitruunaalippiaa.

Taitepavut itivät nopeasti muovin alla.

Kaunis toscana ei ole koristemansikka vaan se kasvattaa oikein maukkaita marjoja. Eilen illalla huomasin mansikkamaalla jo raakileita.

Miellyttävää seuraakin minulla oli kasvimaalla. Pus, pus. Olsikohan tämä rupikonnalapsi kun on noin erikoisen näköinen sammakko. Tuo vihreä muoviesine on pyykkipoika, joita olen käyttänyt harsojen kiinnityksessä.

Pitkään kestänyt tuuli riepotti ruusupapuja ja nekin saivat kylmää. Mutta nämäkin ovat sitkeitä ja yksi taimi kukkii jo. Eilen irroittelin sisällä viimeiset ruusupavun taimet verhotangoista.
Hyrisen tyytyväisyydestä kun viimeinkin on satonäkymiä kasvimaallakin.

Marjapensaassa kohtasin alter egoni.

Leppoisaa viikkoa kaikille!