Puutarhabloggaajien tapaamisessa viime kesänä vierailimme Suomen ruususeuran puheenjohtajan, Lauri Korpijaakon vaikuttavassa ruusutarhassa. Saimme pensasruusuista pistokkaita, minullakin taisi olla kymmenkunta ruusua juurtumassa. Vain yksi jäi henkiin. Karjalanruusu talvehti maahankaivetussa ruukussaan ja ehti kukkia ennen kuin kerkesin edes kuvaa ottaa.
Tämä kuva on otettu viime syksynä, jolloin pikku ruusu teki jo yhden kukan. Se selvisi yli hankalan pistokasvaiheen ja erittäin vaikean talven. Karjalanruususta on tullut minulle erityisen arvokas, sillä se kantaa mukanaan muistoa mukavasta tapaamisesta.
Olisi kiva kuulla miten kävi teidän muiden pistokkaille.
Sää muuttui normaaliksi ja helteen jälkeen tämä tuntuu erittäin kylmältä.
Mukavaa viikkoa kaikille!
Söpö minitaimi kukkansa kanssa!
VastaaPoistaNyt tuntuu tosiaan niin kylmältä, että mun täytyi laittaa uuniin tuli eilen illalla. Hrrr!
Minäkin harkitsin eilen tulien laittamista, mutta päätin, ettei kesäkuussa lämmitetä. Taimia suojasin vielä myöhään illalla kun lämpötila putosi viiteen asteeseen.
PoistaJännä juttu, saaduissa taimissa on usein suuri tunnearvo, niiden menettäminen aiheuttaa sydän suruja. Sama pätee itse siemenestä kasvatettuihin taimiin. Ostotaimiin syntyy tunneside vasta vuosien jälkeen.
VastaaPoistaTotta, kai saadut taimet kantavat muistoa antajastaan, joidenkin taimien mukana on tullut myös tarina sen aiemmasta historiasta. Se jotenkin velvoittaa pitämään taimesta erityistä huolta.
PoistaUrhea pikkutaimi! Täällä ei tullut menestystä...
VastaaPoistaIhme, että yksi selvisi surkeana kesänä, taitaa olla erityisen sitkeä yksilö.
PoistaOi, sinun ruusu on jo kukkinut! Minulla on hengissä kaksi tainta, toinen on 'Tove Jansson', toinen toistaiseksi tuntematon.
VastaaPoistaHienoa, sait kaksi ruusua saatettua elontielle. Jännä nähdä mikä toisesta kasvaa.
PoistaMinullakin on tuollainen ruusu ollut...Karjalan Kuolemanjärveltä alku tuotu..:)
VastaaPoistaKasvit voivat kulkea pitkiä matkoja ja kantaa mukanaan muistoja sekä historiaa.
PoistaOnneksi karjalanruususi selvisi pistokasvaiheesta ja kovasta talvesta. Toivottavasti se selviää tästedes ihan mistä vain ja kasvaa isoksi puskaksi saakka.
VastaaPoistaIhailtavan sinnikäs ruusu. Toivottavasti se ilahduttaa minua ja jälkeeni tulevia vielä pitkään.
PoistaPistokkaita minäkin otin/sain ja yksi oli lähdössä kasvuun mutta sitten se ennen loppusyksyä nuukahti. Yksi pistokas minulla on hengissä mutta epäilen sen olevan omasta pihasta. Valamon ruususta otin pistokkaita ja se varmaan on yksi niistä.
VastaaPoistaKaunis tuo ruususi, niin viime syksynä kuin myös nyt, se on erittäin sievä kuva.
Moni pistokas minullakin uupui syksyllä, sitä riemukkaampaa oli, että yksi teki jopa kukan.
PoistaKasvit, joihin liittyy jokin tarina, ovat erityisen ihania.
VastaaPoistaMinulla pistokkaista yksi sinnitteli syksyyn saakka, mutta talven yli ei selvinnyt ainutkaan. Harmillista.
Ruusun pidtokkaan hoitaminen elinvoimaiseksi ei ollutkaan ihan helppoa. Toisaalta ajatus kymmenestä uudesta ruusupuskasta tuntuu myös työläältä :)
PoistaKaikessa yksinkertaisuudessaan valtavan kaunis <3
VastaaPoistaElinvoimainen kaunotar. Ehkä yksinkertaisuudessa piilee salaisuus.
PoistaYksinkertaisuus on kaunista, kukissakin ♥.
VastaaPoistaNiin juuri.
PoistaIhana Karjalan ruusu! Mun pistokkaat kuolivat kaikki, harmistus! Olet taitava pikkuisten ruusuvauvojen hoitaja! Arvaa että odotan lauantaita :D
VastaaPoistaTaidoista en tiedä, uskon sattumaan :) Lauantaita odotan minäkin innolla. Pitääkin hoitaa taimet suojaan saapuvalta myrskyltä.
PoistaKaunis ruusuntaimi. Meille on luvattu ankaraa hallaa yöksi. Vein kaikki kukkani autotalliin yöksi.
VastaaPoistaMinäkin peittelin taimeni harsoilla, näyttävät selvinneen kylmyydestä. Seuraavaksi on luvassa ankara myrsky, hoh hoijaa.
PoistaToivotaan pitkää ikää Karjalan ruusullesi! Sitä pääsee nyt hellaa lämmittämään kun näin viileäksi veti.
VastaaPoistaLämpö olikin liian hyvää ollakseen totta. Alkukesällä kylmyys pääsee aina yllättämään.
PoistaMeillä ne kaikki kuukahtivat jo alkumetreillä...
VastaaPoistaJep, nyt taidetaan olla normaaleissa kesäkuun alun lukemissa, viime viikon jälkeen ne vain tuntuvat niin matalilta;)
Normaali kylmyys tuntuu vähän hillitsevän tuholaisia, mikä on tietysti hyvä. Kasvu vähän jurottaa, mutta päivälämpö panee niihin taas vauhtia.
PoistaIhana, pieni ruusu!
VastaaPoistaEikös olekin söpö silmäterä :)
Poistakaunis!
VastaaPoistaSuloinen ruusulapsi.
PoistaHienosti selviytynyt ruusu!
VastaaPoistaJotkut ovat sinnikkäitä, toivottavasti menestyy delleen.
Poista