Vaikka eilen kaikki näytti harmaalta eikä päivä tuntunut valkenevan lainkaan, löysin tarkemmin katsoen kauniita värejä piristämään mieltäni. Koiranheisin marjoja.
Brittiystäväni ehdotti, että leipoisimme rieskaa, sillä hän oli ostanut Juvalta rieska-aineet. Hän saapui leivontasessioon mukanaan pussillinen rikottuja ohraryynejä. Ryynirieska on minulle uusi tuttavuus, pussinkyljen muut ainekset: piimä ja kananmuna, löytyivät jääkaapista. Sillä välin kun ryynit likosivat söimme lounaan ja nautimme glögiä. Leivontarupeama venyi myöhään yöhön, mutta lopputulos oli herkullinen. Kuka voisi vastustaa voilla siveltyä kuumaa rieskaa.
Pelargoniat kukkivat edelleen.
Lisäksi ilahduttavat joulukukat, mutta jotenkin nämä kesämuistot tuntuvat ihanammilta.
Ehkä kaikkein liikuttavin "joulukukka" on yhden pelakuun juurelle kylväytynyt reunuspäivänkakkara.
Iloista jouluviikkoa kaikille!
Vastaleivottua leipää on mahdotonta vastustaa - miksi pitäisikään.
VastaaPoistaToiveikas reunuspäivänkakkara, lupaus keväästä aivan selvästi.
Ryynirieska oli niin herkullista ja helppoa leipoa, että sitä teen varmasti uudestaankin. Reunuspäivänkakkara lisää toiveikkuutta kevään odotukseen.
PoistaHuomasin, että verenpisarani on alkanut heräillä talviuniltaan..ehkä merkki ilmaston lämpenemisestä? Pelargonit kukkivat minullakin ja minusta se on ihanaa, mutta tuo reunuspäivänkakkara on kuin kevätaurinko:)
VastaaPoistaMikään ei voita itse tehtyä tuoretta leipää!
Pelargoniat ovat ahkeroineet viime keväästä lähtien, tuottaneet oloa koko vuoden. Ryynirieska oli kuin olisi pistellyt herkullista uunipuuroa voin kanssa. Nam!
PoistaRyynirieska on vallan mainio peltileipä ja helppo valmistaa.
VastaaPoistaKevään odotus, jotenkin nyt tänään se tuntuu melko etäiseltä ja mahdottomaltakin.Muutama pelakuu minullakin on vihreänä, mutta ei enää kukkia.Nyt kun on plus asteita vein oliivipuuni terassille ja toivottavasti se saa siellä piristystä.
Reunuspäivänkakkara on ihana, todella.
Oli hyvä tutustua ryynirieskaan, sitä tulee tehtyä varmasti usein. Tänään on harmaata ja märkää, ei kovin jouluinen tunnelma, mutta jokainen päivä vie lähemmäs kevättä.
PoistaIhan vieraan näköinen rieska minulle. Heti piti alkaa googlettaa ohjetta :D
VastaaPoistaMinullekin rieska on ollut perinteistä Lapin tai Kuusamon ohrarieskaa. Sellaista olin varautunut leipomaan. Onneksi pussinkyljen ja googlen avulla löytyi hyvät ohjeet ryynirieskan tekoonkin. Helppoa ja hyvää.
PoistaMinulle ihan outo rieska, ihanasti sinulla pelarkooniat vielä kukkivat:)
VastaaPoistaGooglettaessa huomasin, että joka maakunnalla näyttää olevan oma rieskansa. Tulipa nyt tämäkin herkku tutuksi.
PoistaTähän aikaan vuodesta jokainen väripilkku on arvokas :)
VastaaPoistaOnneksi kukat ovat väripilkkuja läpi vuoden.
PoistaRyynirieska on perinteinen savolainen rieska ja juhannuksesksi sitä usein tehdään. Isoista kaurahiutaleista tulee myös erinomaista, vähän ohrajauhoja sekaan! Kuopion torilla sitä saa kesäaikaan mm Marttojen kahviosta.. Munavoin kanssa sitä herkkua usein nautimme.
VastaaPoistaIhania ja erilaisia joulukukkia sinulla.
Hyvää joulua!
Munavoita suositeltiin kyytipojaksi myös ryynipussin kyljessä. Ruokaisa yhdistelmä ja maukaskin. Kumma, etten ole koskaan törmännyt tähän herkkuun, vaikka on tullut Savossakin reissattua. Parempi myöhään kuin ei silloinkaan :)
PoistaHauska päivänkakkara. Hyvä ja pikkasen eriainen joulukuun kukka.
VastaaPoistaJoulukukkien keskellä päivänkakkara tuntee ehkä erilaisuutta, mutta minulle se on ihanin kaikista.
PoistaRieska kuulostaa hyvältä. Meilläkin pelakat kukkivat.
VastaaPoistaPelakuut pitävät kesämieltä yllä.
PoistaVoi voi ja lämmin leipä. Minun kesäkukkani ovat surkean näköiset tuossa ulkona. Talvi tuli niin nopeasti, että en vieläkään ole ehtinyt raivaamaan niitä pois. Välillä ovat olleet kiinni jäätyneenä, mutta nyt taitaa taas mennä sulan puolelle.
VastaaPoistaMinä vein osan kesäkukista kellariin, kuten verenpisarat, keijunmekon ja joitain muitakin, jotka pärjäävät pimeässä. Pelakuut viettävät talvea sisällä, ihmeen hyvin ne ovatkin voineet tähän asti. Keväällä esikasvatuksen aikaan ne saavat siirtyä vintin ikkunoille, sillä taimet valtaavat sisätilat.
PoistaLämmin leipä ja voi, ei siinä muuta tarvita. :)
VastaaPoistaLevollista joulun aikaa!
Kiitos! Lämmin leipä ja voi ovat oiva yhdistelmä, maku vie aina lapsuuteen.
Poistaihanat kukat, selvästi kesä on tullut talven keskelle
VastaaPoistaKiitos! Valon puute haittaa kuvaamista, mutta aina jotakin jää talteen :)
PoistaSinulle myös oikein leppoisaa joula ja siitä eteenkinpäin!
VastaaPoistaKiitos, Stiina!
PoistaVoi miten yksi reunuspäivänkakkara voikin ilahduttaa mieltä niin vahvasti. Se on osannut valita oikean paikan ja oikean ajan kukinnalleen.
VastaaPoistaPäivänkakkara on todella taitava kun pystyy kukkimaan keskellä synkintä vuodenaikaa.
PoistaReunuspäivänkakkara on kyllä ihana elävä muisto viime kesästä!
VastaaPoistaOnneksi päivänkakkara kulkeutui sisään pelakuun mukana. Kesäkaveri :)
PoistaNuo pienet väriläiskät ilahduttavat suuresti näinä harmaina päivinä. Harmaudessakin voi löytää kaunista, riippuu katsojasta. Jauhopeukaloa alkoi kummasti syyhyämään, kun katselin rieskaasi.
VastaaPoistaHarmauskin on kaunista ja tänä vuonna sitä ei onneksi ole ollut liikaa. Tuosta rieskasta taisi tulla minulle vakioleipomus.
PoistaUpeita kuvia.
VastaaPoistaIhanaa Joulun Aikaa Sinulle
Kiitos! Meille taitaa tulla vihreä joulu, sillä lumi katosi ja nurmikko vihertää.
PoistaAnoppini on kotoisin Juvalta ja olen pari kertaa kyseistä rieskaa maistanut. Herkkua on.
VastaaPoistaJuvalla tämä on tuttu herkku, voisi levitä muuallekin, sillä on tosiaan herkkua.
PoistaOi, sinulla kukkivat pelakuut. Minulla ne on sellaisia onnettomia käppänöitä :)
VastaaPoistaHyvää joulua sinne!
Kiitos! Eikö pelakuitten pitäisikin tähän aikaan olla onnettomia käppänöitä, eli levätä. Nuo minun eivät ole tainneet saada unta :)
Poista