Kesäyön unelmia

Viikonloppu oli hyvin kultturipainotteinen. Perjantaina olin Helsingissä Mustikkamaan kesäteatterissa katsomassa Ylioppilasteatterin esitystä, Kesäyön uni, jossa nuori ystäväni esiintyi.
Produktio on saanut erinomaiset arvostelut, kannattaa käydä katsomassa tämä imersiivinen (moniaistinen, osallistava teatteri- tanssi- tai esitystapahtuma, jossa osallistuja "upotetaan" esityksen maailmaan) näytelmä, joka kuulemma muuttaa muotoaan esityksestä toiseen.

Esitys oli aika vaativa katsojalle, sillä näytelmä levittäytyi laajalle ympäristöön ja välillä oli vaikea pysytellä vauhdikkaiden roolihahmojen perässä. Päänäyttämöllä esitettiin kuitenkin koko ajan toista aiheeseen limittyvää näytelmää, joten pakko ei ollut liikkua.

Taas Shakespearea, edellinen teatterikäynti oli Macbeth Tallinnassa.
Kesäyön unella on hienot puitteet ja perjantaina sää oli suosiollinen. Juoksenneltuani pitkin Mustikkamaan kallioita ja rantoja olin aika väsynyt, mutta mieli oli kylläinen illan annista.

Lauantaiaamuna ystävät kävivät nappaamassa minut mukaansa Porin Jazziin ja vietimme siellä mukavan päivän ja yön nauttien upeista esityksistä. Festivaali on erittäin hienosti organisoitu, hyvää ruokaa oli tarjolla runsaasti ilman jonotusta, vesipisteistä saattoi täyttää juomapullonsa ja wc-jonot etenivät nopeasti. Tunnelma oli leppoisa ja Kirjurinluodolla oli helppo viihtyä aurinkoisena päivänä, illalla oli toppatakki kuitenkin tarpeen, mutta tunnelma pilvissä.

Minulla ei ollut kamera mukana, mutta otin muutaman kännykkäräpsyn.
Nautiskelimme kolmella lavalla tarjotuista esityksistä; Kuubalainen laulajatar, Daymé Arocena, ugandalaistaustainen soul-laulaja Michael Kiwanuka, legendaarinen Jethro Tull, julistava Shabaka & The Ancestors, Pekka Pohjolaa Verneri Pohjolan esittämänä, Queen of Funk  Chaka Khan ja illan ehdoton helmi, minulle ennestään tuntematon Sun Ra Arkestra.

Sun Ra Arkestra on jotain aivan uniikkia. Säveltäjä, pianisti, filosofi Sun Ra kuoli vuonna 1993, mutta Arkestra jatkaa 93-vuotiaan saksofonistin, Marshall Allenin (kuvassa keskellä) johdolla. Ikämieheltä ei virtaa puuttunut ja hän todella tunsi instrumenttinsa ja käsitteli saksofoniaan sellaisella taituruudella, että yleisöltä leuka loksahti monta kertaa. Esitys alkoi puoli kymmenen illalla ja yleisö alkoi olla jo hieman väsynyttä, mutta Arkestra toimi kuin laturi. Itsekin tunsin saavani sellaisen energiapiikin, että oli muiden lailla oltava liikkeessä koko esityksen ajan. Minut valtasi hmeellinen hyvänolontunne ja ystäväni kuiskasi minulle uskovansa, että olemme saamassa initaation. Ja siltä se tosiaan tuntui.

Välillä puhaltimet jalkautuivat yleisön joukkoon.

Paitsi musiikillisesti, esitys oli myös visuaalisesti upea, futuristis-muinaisegyptiläisvaikutteisine asuineen. Arkestran lopetettua olimme sellaisen tyytyväisyyden ja energian valtaamia, ettemme halunneet enää rikkoa tunnelmaa päälavalla aloittavan Grace Jonesin esityksellä. Vain osa porukastamme kävi kurkkaamassa häntä ja ystäväni kanssa nautimme chai lattea kauniissa illassa.
Sunnuntai kului lepäillessä kevyen puutarhatyön merkeissä.
Lämpimästi tervetuloa seuraamaan Autuasta oloa, Minna!
Kivaa viikkoa kaikille!