Sunnuntain puutarhapäivänä olin vierailulla
Tylsän Mörököllin puutarhassa. Ihastuin paikkaan blogin kautta, mutta todellisuus ylitti odotukset.
Puutarha on suuri ja monimuotoinen, täynnä toinen toistaan kiehtovampia yksityiskohtia.
Mörokölli on
keramiikkataitelija ja hänen valmistamiaan, iloisia hahmoja piileskelee puutarhan sopukoissa.
Vierailijoiden viihdyttämisestä huolehti erittäin ystävällinen isäntä, James. Tasapuolisesti hän huomioi jokaisen ja huolehti, että jokainen huomioi hänet.
Päivä oli helteinen, mutta puutarhassa löytyi mukavia varjoisia siimeksiä. Tunnelma oli kotoisa ja ihmiset juttelivat luontevasti keskenään, tuntui kuin ystävät olisivat kokoontuneet yhteen.
Kirkkaassa auringonvalossa otetut kuvat eivät pysty kunnolla vangitsemaan puutarhan lumovoimaa, joka oli kuin sadusta.
Jamesin lisäksi puutarhassa näkyi muitakin kissaeläimiä.
Punakonnanmarja
Mörököllien talo puutarhoineen ja monine lampineen tuo mieleen Muumimaan.
Tervetuloa!
Karstaohdake
Puutarha oli tulvillaan mielenkiintoisia, monia minulle tuntemattomia ja erikoisia kasveja. Erittäin kohtuullisella hinnalla saattoi päästä osalliseksi jakotaimista.
Puutarhaa ei kuulemma ole suunniteltu, vaan se on rakentunut vuosien mittaan pientilan pellolle, ja ehkä juuri spontanius tekee paikasta niin omaleimaisen ja persoonallisen. Mörököllien paikka muistuttaa jotenkin kasvitieteellistä puutarhaa, jossa vierailin viime kesänä, kurkatkaa
tänne.
Tämä kotimainen versio on minusta kyllä paljon viihtyisämpi.
Suuri lummelampi kuin Monet'n puutarhassa.
Rannalla istui kalastaja, kissa odotteli vieressä osaansa saaliista.
Toisella rannalla loikoili auringossa viehkeä merenneito. Lammessa oli myös pieni saari, jonne pääsi siltaa pitkin.
Tarvittaessa löysi toinen toistaan kutsuvampia lepopaikkoja.
Metsäpuutarhaa
Liikuttava kohta oli edesmenneiden lemmikkien hautausmaa.
Vierailun jälkeen ymmärrän miksi Mörökölli usein sanoo, ettei hän osaa kuvata puutarhaansa, se on yksinkertaisesti mahdotonta. Jokainen kuva vaikuttaa lattealta todelliseen näkymään ja tunnelmaan verrattuna.
Kiitos Mörökölli, että sain käydä vierailulla.
Kotiin tuomisiksi löytyi muutaman taimen lisäksi suloinen sininen lintu keramiikkapajasta. Viimeinkin lintuhäkki sai kauan etsityn asukkaan. Hylätty pesä löytyi marjapensaasta.
Mukavaa viikkoa kaikille!
Olipa osuva kotiintuominen! Uskon että puutarha oli ihana, niistä kaikista palasista mitä on kuvista ja artikkeleista saanut muodostettua, kutoutuu vaikuttava mielikuva.
VastaaPoistaJames ♥
James oli melkoinen hurmuri, kiipesi syliinkin.
PoistaPuutarha on niin ainutlaatuinen, että se on koettava paikan päällä, se tunnelma ja puutarhan muodostamat tilat. On runsasta, isolla kädellä tehtyä ja toisaalta lukemattomia yksityiskohtia.
Ystäväni kanssa olimme sitä mieltä, että olimme käyneet satumaassa.
VastaaPoistaTilan koko oli muistaakseni kaksi hehtaaria, salaperäinen puutarha tuntui jatkuvan loputtomiin ja melkein onnistuin eksymäänkin :) Minustakin tuntui tuolla hyvin kotoisalta.
VastaaPoistaIhana salaperäinen puutarha Mörököllillä! Kiva, kun otit paljon kuvia nähtäväksemme. Ja nuo keramiikkaesineet, aah...ihania.
VastaaPoistaKuvia tuli noin paljon vaikka kuinka yritin karsia saalistani :) Puutarhan keramiikkahahmot olivat ilmeikkäitä ja elävän tuntuisia. Myös todella kauniita ruukkuja Mörökölli oli pajassaan valmistanut.
PoistaUpeata <3
VastaaPoistasalaisuuksia täynnä
Varsinainen salainen puutarha.
PoistaVoi mahdoton miten upea puutarha! Niin salaperäinen ja kaunis, hyvin kuvasit :)
VastaaPoistaKiitos, kuvaaminen oli todella hankalaa, kameraan ei millään meinannut tarttua se oikea tunnelma. Puutarha on elämys.
PoistaTodella kiehtovan näköinen paikka! Tuollaiset vuosien saatossa rakentuneet pihat ovat monesti aika sielukkaita. Kaksi vuotta vanhan pihan omistajana siitä vasta haaveilee. Pikkuhiljaa :)
VastaaPoistaPuutarhaa ei voi kiirehtiä, eikä se tule koskaan valmiiksi :) Siinä kai sen viehätys piileekin. Mörökölleillä kaikki näyttää istuvan vaivattomasti paikallaan, mutta voin vain kuvitella, miten paljon työtä tuollaisen puutarhan luominen ja hoito vaativat. Oma piha alkoi äkkiä tuntua kovin vaivattomalta ja silti repsottavia kulmia riittää.
PoistaMuistan postauksesi viime kesältä, tämä paikka on vähintään yhtä sadunomainen kuin kasvitieteellinen puutarha! Ja mikä komistus tuo puutarhaetsivä onkaan ♥
VastaaPoistaHellerin puutarhaa hoiti monta puutarhuria ja se taisi olla pienempi kuin tämä Mörököllien paratiisi. Tämä kotimainen on jotenkin intiimimpi ja aidomman oloinen. Puutarhaetsivä rakasti silityksiä ja rapsutuksia.
PoistaKiitos näistä kuvista ja tarinoista! Hienoa nähdä, että tämmöisiäkin privaattipaikkoja meiltä löytyy. Pitääpä tutustua Mörökölliin...
VastaaPoistaKäyhän tutustumassa. Puutarha on todella inspiroiva.
PoistaOnpa tosiaan satumaisen kaunis puutarha. Ihania nuo eri paikkoihin sijoitetut patsaat, tuovat jotenkin ulkomaista eksotiikkaa kotimaiseen puutarhaan. James lisäksi kruunaa kokonaisuuden.
VastaaPoistaNuo keramiikkafiguurit oli taitavasti ja kekseliäästi sijoitettu, luulen että ne oli valmistettu juuri kyseiseen paikkaan, niin hyvin ne sulautuivat kokonaisuuteen. James hyöri kehräävänä isäntänä ja seurusteli sujuvasti kaikkien kanssa.
PoistaIhanan tunnelman olet saanut vangittua kuviksi!
VastaaPoistaKiitos, puutarha on oikeasti niin paljon enemmän, mutta jonkinlainen maistiainen tuli tarjoiltua.
PoistaIhania kuvia,kiehtova paikka:)
VastaaPoistaTodella kiehtova puutarha.
PoistaMahdoimmeko tulla vastatuksin, mäkin olin samassa ihanassa paikassa. Ja samoin tunnen kuin sinä, että tämä puutarha pitää ihan itse kokea ja nähdä, kuvat antavat vain pienen viitteen siitä, millainen satumaa on kyseessä.
VastaaPoistaVoi että, olisimmeko tavanneet! Saattaa hyvin olla, lähdin puutarhalta joskus kello yhden jälkeen. Jokainen tuossa puutarhassa käynyt ymmärtää, että kuvat ovat vain kalpea aavistus todellisuudesta.
PoistaNiin mäkin lähdin yhden jälkeen :D Lummelammella oli samaan aikaan kaksi naista, yritin ottaa kuvia niin, etten kaappaa vieraita kuviini, mutta yhdessä kuvassa on nainen valkoisissa housuissa ja mustassa paidassa, osuuko ? Olin liikkeellä husbandin kanssa, joka muistaakseni istui penkillä kun kiertelin lammella ja kuvasin.
PoistaEli olimme siellä yhtä aikaa. Tuo kuvaus ei osunut, minulla oli violetti mekko ja limen vihreät housut, kellertävä huivi kiedottu hiuksiin. Olin liikkeellä punatukkaisen ystävättäreni kanssa.
PoistaHarmi ettemme bonganneet toisiamme, mutta ehkäpä ensi kerralla. Ja eihän meistä kumpikaan nähnyt yhtään ihmistä tuolta puutarhalta :)
PoistaIhmiset eivät tosiaan olleet suurin kiinnostuksen kohde :) Tosin juttelin aika monen tuntemattoman kanssa. Täytyy ensi kerralla selvemmin ilmaista, että aikoo paikalle niin on suuremmat mahdollisuudet tavata.
PoistaOi oi, kyllähän sinä Cheri täällä kovin kauniita puhelet :) Kiitos. Kiitos vierailustanne ja kiva, että viihdyitte. Täytyy kyllä myöntää, että sulla on silmää löytää kuvauskohteita, itse en löydä. Onkin aina mukava nähdä, mitä joku toinen näkee ;) Kävin katsomassa tuota puutarhaa, josta puhuit. Minusta se näyttää erityisen kiehtovalta ;) Omistajat ovat varmaan todella sielukkaita. btw moni kysyi, että montako ihmistä täällä on töissä, hehheh.
VastaaPoistaKiitos vain itsellesi vielä kerta kiellon päälle :)
PoistaOn aina mielenkiintoista, miten toisten silmät näkevät itselle tutut kuviot. Olin kuin Liisa Ihmemaassa, kuvattavaa olisi ollut vaikka kuinka paljon. Puutarhassanne kierrellessä tulee väistämättä mieleen, miten paljon aikaa sen hoitaminen vaatii, sehän on itse asiassa puisto.
Hellerin puutarhassa oli tosiaan paljon samaa tunnelmaa kuin teillä, lammet, sillat, taideteokset, salaperäiset käytävät ja ne epifyytitkin teidän omenapuussanne.
Kyllä kuvistakin välittyy tuon puutarhan lumo, voin vain kuvitella, miten upea elämys se on ihan livenä. Kiva päästä tutustumaan muiden luomiin ihastuttaviin puutarhoihin, todellista rikkautta. Tuo James-kisu on oikea hurmuri!
VastaaPoistaAvoimet puutarhat on loistava traditio, on tosiaan mukavaa päästä kurkkaamaan muiden puutarhoihin ja luulisi puutarhurinkin nauttivan kun näkee vierailijoiden innosta hehkuen kiertelevän luomustaan katselemassa. Olisi suuri vääryys pitää tuollaiset paratiisit vain itsellään :) En ole koskaan tavannut noin sosiaalista kissaa kuin James, vieraita oli huikeat määrät, eikä varmasti yksikään jäänyt ilman Jamesin huomiota. Erinomainen suoritus hylätyltä löytökissalta.
PoistaKuvistasi välittyy satumainen puutarha.. kun pääsisi joskus edes vilkaisemaan vastaavaa. Hienosti kuvattu
VastaaPoistaKiva jos puutarhan satumaisuus välittyy kuvista, tuollaisia tunnelmia on niin vaikea saada tallennettua oikein.
PoistaTodella mielenkiintoisen näköinen puutarha, uskomattoman runsas ja monimuotoinen - tykkäsin. On kiva, kun puutarhassa on erilaisia paikkoja ja tunnelmia.
VastaaPoistaPuutarha on runsas ja monitunnelmainen. Alue on niin laaja, että kaikki sijoittuu sopivan väljästi paikalleen. Veden solina ja lammet toivat puistoon hienoja lisäelementtejä.
PoistaWAU ! mikä puutarha! hienoja kuvia !
VastaaPoistaVietin yönikin (unessa) tuossa puutarhassa, se oli niin mieleen syöpyvä.
PoistaOnpa upea!
VastaaPoistaViihtyisä ja lumoava paikka.
PoistaOi ! Lumoava puutarha ihanine yksityiskohtineen. Ja James <3 Ja kissapatsaat <3
VastaaPoistaKuin satumaa, niinkuin moni jo onkin todennut.
Talossa on muitakin kissoja kuin seurapiirihemmo James, mutta ne pysyivät näkymättömissä vieraslauman vaellellessa pitkin lumotun puutarhan polkuja.
PoistaOih, olin siellä minäkin! Ehdottomasti antoisin kohde eiliseltä, aivan uskomaton puutarhamaailma :) Laitan kuvia vielä tällä viikolla minäkin. Juu ja minä olin siellä ehkäpä siinä kahden jälkeen joten olit varmaankin jo mennyt.
VastaaPoistaTiesinkin, että olet aikeissa vierailla Mörököllillä. Yritin kurkkia näkyykö sinua, ajattelin, että tunnistaisin kyllä :)
PoistaKävimme vielä toisessa kohteessa, mutta olimme niin töpinöissämme tästä puutarhasta, että toinen paikka ei pystynyt tekemään vaikutusta.
Hih, vai että olisit tunnistanut ;) Tuli heti mieleeni Sailan tokaisu Muhevaisella, heti tokasi että Pirkko Pirkkolassa! Me käytiin viidessä kahteessa, mutta voit arvata mikä oli se ykkönen. Huoh, ihana.
PoistaNiin minä kuvittelin. Olittepa te reippaita, jaksoin nippa nappa kaksi kohdetta. Ei epäilystäkään ykkösestä, se taitaa olla ylittämätön. Se tunnelma ja sielu.
PoistaOna ihana puutarha!!
VastaaPoistaVoi jos joskus....janiinedelleen... :)
Käymisen vaivan arvoinen puutarha, voin vakuuttaa.
Poistasain vinkin Mörököllin blogista, et olet tehnyt hienon postauksen, kyl kannatti poiketa tänne! rullailin hiukan enempikin blogiasi ja ihastuin näkemääni ja lukemaani.
VastaaPoistaKiva kuulla, että viihdyit. Tervetuloa uudestaankin!
PoistaMörököllin puutarha on ihan omaa sarjaansa. Uskomattoman upea kuvien perusteella. En ole siellä koskaan käynyt, kun on niin kaukana. Metsäpuutarhaosuus näyttää mahtavalta.
VastaaPoistaTotta, puutarha on ihan omaa sarjaansa, kuten jo tuolla aiemminkin sanoin, se on itseasiassa suuri puisto. Varmasti kovin erinäköinen eri vuodenaikoina, voin vain kuvitella miltä näyttää kun alppiruusut ja atsaleat kukkivat. Pihassa kasvoi myös päärynäpuu, joka oli täynnä kypsyviä hedelmiä.
PoistaRehevää kaunista kasvustoa, ihania yksityiskohtia.
VastaaPoistaSatumaisia katseen vangitsijoita.
Mitä onkaan paikanpäällä, varmaan tosi lumoavaa.
Täydellisen lumoavaa. Jotkut yksityiskohdat oli niin taitavasti maastoutettu, että tunsi suurta löytämisen riemua kun hoksasi taas uuden yllätyksen rannalla tai polunvarressa.
PoistaOlin siellä minäkin,uskomattoman ihana puutarha,Niin lumoava
VastaaPoistaOstin minäkin muutaman kasvin sieltä:)
Olimmekohan mekin siellä samaan aikaan :) Harmi kun ei tunnista blogiystäviään ulkonäöltä, vielä :)
PoistaMinä olin Kello 11-12,30 lähdettiin sieltä pois
Poistaolisihan ollut hauska nähdä, vaikea on tunnistaa tälläisissä paikoissa. mutta ihanaa oli käydä siellä
niin mahtavaa oli:)
Olimme paikalla siis juuri samaan aikaan, olisipa tiennyt, olisi ollut kiva tavata.
PoistaEi laisinkaan nimensä veroista!
VastaaPoistaHurmaavat Mörököllit ennemminkin :)
Tuo kalastajapoika kissoineen on kyllä aivan mahtava. Niin on pihan koristus oikeassa paikassaan.
Kiva juttu että kohteesta löytyi myös sinulle tarpeeliinen muistokin!
Mitään tylsää ei tuolta löytynyt :) Mörököllipariskuntakin oli varsin viehättävä. Noita pihan hahmoja piileskeli monissa paikoissa, oli jännittävää löytää aina uutta katseltavaa komeiden raamien ja rehevien kasvien lisäksi.
PoistaOlen kovin iloinen linnustani, juuri sellainen kuin olen etsinyt.
James vei sydämeni! Kynsilaukkaajilla on Nerolle ja sinulle tunnustus!
VastaaPoistaLämmin kiitos tunnustuksesta! James taisi Avoimien puutarhojen päivänä viedä aika monta sydäntä :)
PoistaNimi ei tee oikeutta puutarhalle, tylsyys taitaa siitä olla kaukana :). Upea nähtävyys!
VastaaPoistaTuo puutarha ei ole tylsyyttä nähnytkään :) Varmaan paljon mielenkiintoista jäi innoissaan huomaamattakin.
PoistaKaunis puutarha ja ihana talo! Jostain tuollaisesta unelmoin.:)
VastaaPoistaKukapa ei tuollaisesta unelmoisi :)
PoistaHuikean näköistä;!!
VastaaPoistaOlen päässyt kurkistelemaan kasveja ja kuvia vain blogin kautta. Sinä onnellinen joka pääsit sinne livenä!
Puutarha on huikea, pelkästään sen mittasuhteet huimaavat päätä. Mutta kuitenkin tunnelma on kodikas ja intiimi, puutarhan jokainen huone on "asuttu".
PoistaTuo lummemalja ja silta etenkin ovat minusta vaikuttavat. Olin jo ostamassa kallioaltaisiimme lumpeita Viherlandiasta, kun oli pakko peruuttaa, sillä muistimme niiden jokapäiväisen käytön lintualtaina. Mitä vain pikkulintujen eteen!
VastaaPoistaIhanaa, että ihmiset jaksavat avata puutarhojaan vierailijoille. Ja kiitos jutusta sinulle.
Avoimet puutarhat on hieno tilaisuus käydä kurkkimassa inspiroiviin yksityisiin puutarhoihin. Linnuilla pitää olla kylpypaikkoja!
Poista