Jäähyväiset

Lauantaina oli ystäväni hautajaiset. Kirkossa itkin. Muistotilaisuus oli lämminhenkinen, valokuvien myötä muistelimme erilaisia tapahtumia. Nuoruuden kuvat olivat melkein kaikki yhteisiltä seikkailuiltamme ja muistotilaisuudesta tuli minulle niin valtava nostalginen trippi, että pääni meni aivan pyörälle. Mielestäni tälläiset rituaalit ovat hyvin tärkeitä surutyössä. Kun jakaa murheensa muiden kanssa, se kevenee.

Seuraavana yönä käsittelin asiaa unessa ja sunnuntai olikin sitten hyvin melankolinen. Illalla lähdin hiihtämään jäälle. Toisella rannalla laski aurinko ja toisella nousi kuu. Iloitsin siitä, että minulla on ollut hyvä ystävä, jonka kanssa sain kulkea niin pitkään ja jakaa iloja ja suruja.

Ystävyys on arvokkaimpia asioita maailmassa ja ystävän  menettäminen vie pienen palan itsestä, tapahtui se miten tahansa; kuoleman tai muunlaisen etääntymisen kautta.
Toivotan kaikille teille hyvää ystävänpäivää!