Nyt on talvisäät olleet kohdallaan. Aurinko paistaa täydeltä terältä ja sen säteet tuntuvat jo lämpimiltä. Kirpeästä pakkasesta johtuen Nero nauttii auringosta enimmäkseen sisätiloissa, mutta yöllä paistavaa kuuta se ei voi vastustaa, sitä on ihailtava ulkona. Runsaan kymmenen vuoden kokemuksella voin sanoa, että kissa reagoi voimakkaasti täysikuuhun. Onko muilla samanlaisia kokemuksia?
Ikkunat on pesty syksyllä, mutta joskus, ehkä talon maalauksen jälkeen on ulkoikkunat raaputettu melko kovakouraisesti. Lisäksi lasit ovat erittäin lainelevaa ja kupruista vanhaa lasia. Onnesi ne näyttävät tältä vain varhain keväällä ja vain pienen hetken päivästä.
Olen käynyt joka päivä hiihtämässä jäällä. Luin hurjia juttuja pääkaupungin laturaivosta, meillä sellaista ei ilmene. Täällä esiintyy vain latukohteliaisuutta. Jokainen kanssahiihtäjä tervehtii ystävällisesti ja miltei poikkeuksetta jokainen pysähtyy juttelemaan toviksi. Arvioimme ladun kuntoa ja kiittelemme upeaa säätä. Kyselemme monesko kierros on menossa ja oliko millainen hiihtosää viime viikolla kun oli niin lauhaa. Oikein odotan noita kohtaamisia, olen tutustunut moneen uuteen ihmiseen hiihdon merkeissä. Eilen seurasimme erään herrahiihtäjän kanssa pienkoneen nousu- ja laskuharjoituksia järvellä. Sitten hän jatkoi vauhdikkaasti matkaansa ja minä sivakoin perässä kotia kohti tuonne saaren taakse, juuri ennen auringonlaskua.
Iloisia sivakointeja aurinkosäässä!
VastaaPoistaKiitos! Mainiot hiihtosäät.
PoistaEnpä ole kiinnittänyt huomiota tuohon täysikuujuttuun kissan suhteen, täytyypä tarkkailla asiaa. Tai sitten täällä kaupungissa katuvalot muuttavat asiaa.
VastaaPoistaOlen aina ollut kärsivällinen hiihtäjä, mutta nyt parisen vuotta Itä-Suomessa asuneena on laturaivo muutaman kerran kuohahtanut sisälläni. Olen kuitenkin hissukseni jupissut asiaa ja koettanut mielessäni ymmärtää ihmisiä, jotka esim. päästävät ladulle koiran ryntäilemään, niin että säikähdän, kun yhtäkkiä koira hyökkää takaapäin jalkoihini. Eivät edes kieltäneet koiraa. Samoin olin toisena osapuolena vaaratilanteessa jyrkässä mäessä, jota nousin suksilla, kun yhtäkkiä latua pitkin laski mutkan takaa lapsia pulkalla. Monia muitakin tilanteita on tullut vastaan. Vastaavanlaisia tilanteita ei tullut kohdalle, kun asuttiin pääkaupunkiseudulla. Mutta savolaiset ovatkin hiukan rennompaa sakkia :)
Ihana tuo ikkunakuva!
Täällä on niin vähän hiihtäjiä, että ystävällisyys vallitsee. Täällä hiihtäjiä ärsyttää ja huolettaa joskus alaikäinen, kortiton kuski, joka ajaa jäällä tuhatta ja sataa, joskus vähän liian lähelle hiihtäjiä. Onneksi järvellä on kuitenkin paljon tilaa, eikä mäkiä :) Ladulla oli kävellyt röyhkeä hirvi, mutta sille annettiin anteeksi. Laturaivo veisi kaiken ilon tästä hienosta talviurheilusta.
PoistaVapaa on vain umpihanki,niin joskus tuntuu ihan hassulta tämä ilmiö laturaivo.Ehkä siinä on kuitenkin loppuviimeksi ajatelemattomuus joka tekee meidän kanssaihmisistä näitä tekoladun pilajia, tavalla jos toisella.
VastaaPoistaNautinnollisia laturetkiä sinulle Cheri.
Meidän Fanny oli täydellinen kuuhullu,mennä viipoti hurmioituneena ympäri pihaa ja kuu paistoi.
Välinpitämättömyys ja myötätunnon puute lienee laturaivonkin syynä. Luulen, että sellainen käytös aiheuttaa mielipahaa itselle ja muille. Nero on kuuhullu, luulen, että kulmakunnan kissoilla on salaisia kokoontumisia täydenkuun aikaan :) Näin kylmällä Nero viettää kuitenkin yönsä piian kyljessä, onneksi.
PoistaNero on niin söpö :). Meidän Watti on muutenkin niin luonnosta vieraantunut, etten usko että täysikuu vaikuttaa siihen.
VastaaPoistaIhanaa latukohteliaisuutta, etelän laturavopäät voisivat ottaa tuosta mallia.
Watilla on niin cool :) Meidän ladulla ei ole ruuhkaa, runsaan tunnin kestävällä lenkillä tapaan ehkä pari, kolme hiihtäjää. Jos vastaan tulee vauhdikas sivakoija väistän ajoissa ja yleensä vastaantulija hymyilee ja huikkaa: Olisin minä väistänyt. Pienillä jutuilla on suuri vaikutus tunnelmaan.
PoistaUpeat kuvat Nerosta!
VastaaPoistaLaturaivo on yksi syy, miksi en täällä pääkaupunkiseudulla ole mennyt aikuisiässä hiihtämään. Osa hiihdon harrastajista on täällä sen verran tiukkapipoisia hemohessuja, että siinä on vaarassa pienemmät ja hitaammat jäädä alle.
Kiitos, Sussi! Pitäisi olla omat ladut harrastajille ja himohiihtäjille, kuten uimareillekin on omat kaistat. Järvellä on nyt niin hyvä hiihtää, että ohi pääsee helposti uppoamatta lumeen. Siellä pääsee kävelemäänkin missä mielii.
PoistaMeidän Juuso on selvästi aktiivisempi täysikuun aikaan. Toki se muutenkin hiippailee öisin, mutta kuutamolla touhuaa vähän liikaakin - näin unta kaipaavan näkökulmasta.
VastaaPoistaOlen seurannut laturaivokeskustelua ja miettinyt, että se on varmaan osa tätä minulle-kaikki-heti -mentaliteettia, joka nykyisin tulee esiin vähän kaikessa. Toisten ihmisten huomioon ottaminen ei enää ole tärkeää. Kyllä se vähän näkyy meidänkin kylällä, mutta laimeampana. Johtuisiko siitä, että ollaan kuitenkin Kehä III:n "väärällä puolella".
Ehkä ruuhkaisilla laduilla raivoaminen on anonyymimpää kuin täällä vähemmän miehitetyillä laduilla. Järvellä on myös moottorikelkka- ja muuta liikennettä, mutta latuja yritetään mahdollisuuksien mukaan varoa. Kyllä aivan eri mielellä lähtee ladulle kun odottaa kohtaavansa mukavaa porukkaa kuin jos pitäisi pelätä epäystävällisyyttä tai peräti raivoa.
PoistaJotenkin on vaikea edes kuvitella maalle laturaivoa 😄
VastaaPoistaJäällä hiihtoa joskus kaipaan, mulla hiihtäminen jäi jo vuosia sitten kun pääsääntöisesti ehti suksille vain ilta-aikaan, eikä jäiset koneladut jyrkkine mäkineen ja alkava hämäräsokeus olleet ollenkaan kiva yhdistelmä. Mutta aurinkoinen viikonloppu, jää ja aurinkoinen päivä -ja parhaimmillaan eväät repussa- se oli poikaa 👍🏻
Olisihan se vähän outoa jos joku tuolla yksinään hiihtäessä alkaisi raivota. Tosin ei olisi ehkä kukaan näkemässä :) Järvellä on mukavaa kun ei ole mäkiä kiivettävänä tai laskettavana. On vain yksi mäki, alamäki kun yhdellä sauvojen survaisulla kiidän pellon yli järvelle ja palatessa loiva ylämäki. Tänään taitaa mennä kuutamohiihdoksi on ollut niin tiukkatahtinen työpäivä.
PoistaNyt onkin ollut oikeita talvipäiviä!
VastaaPoistaMukavia kuvia jälleen. Meidänkin kotitönön ikkunat näyttävät hieman vastaaville. Ikkunat eivät ole ihan alkuperäiset, mutta edellinen omistaja remontoi laittamalla kierrätyksestä hankkimansa ikkunat. Minusta se on aika mukava juttu. Tosin pestynäkin näyttävät vähän suttuisilta ;)
Tämä talo on rakennettu kierrätysmateriaaleista jo 20-luvulla :) Kun purin vintillä sisäkattoa, löysin vähän hiiltyneitä hirsiä, vaikka ei täällä ole koskaan ollut tulipaloa, ilmeisesti kierrätettyjä nekin. Ikkunalasitkin voivat olla lähtöisin jostakin purkutalosta, kuka tietää.
PoistaIhania kuvia. Valo on niissä kaunis.
VastaaPoistaOnneksi on latukohteliaisuutta. Kuulostaa oikein mukavilta kohtaaamisilta.
Viimeinkin on valoa, jota kuvata :) Kohteliaisuus tuo hyvän mielen.
PoistaLaturaivosta täällä meilläkinpäin lehdessä on kirjoitettu ja annettu käytttäytymisohjeita hiihtäjille. Meillä on täällä maalla aika vähän lunta ja siis ei ole latujakaan, en on tänä(kään) talvena suksilla ollut, kävellyt kylläkin. Mukavaa, että teillä siellä on ollut aikaa vaihtaa muutama sana toisten hiihtäjien kanssa :D
VastaaPoistaIhanasti Neron turkki kiiltää auringonpaisteessa! Se tuntuu varmaan upean lämpimältä!
Nero nauttii kun aurinko lämmittää mustaa kylkeä. Vaikka olisi syytäkin ärsyyntyä, ei raivolla voita mitään. Täällä voisi pitää käyttäytymiskoulutusta kokemattomille hiihtäjille.
PoistaJäällä hiihtäminen ja käveleminen on kyllä ihanaa. Ja kelit on hellineet niitä, jotka haluavat talven talvisena. Sinulla on persoonalliset lasit siellä. Ja vaikka meidän ikkunat on uudemmat, on nekin niin likaiset, että ei viitsi paljon niitä päin paisteen aikana katsella:).
VastaaPoistaJäällä on ihana avaruuden tuntu. Kun aurinko ei osu ikkunoihin, ne näyttäbvät ihan kirkkailta :)
PoistaKyllä meidän Lakritsa on jotenkin levottomampi täydenkuun aikaan. Siihen tulee sellaista villeyttä!
VastaaPoistaMaalla asumisessa on se hyvä puoli, ettei juurikaan kanssa-asujiin törmäile. Vaikkei mekään missään korvessa asuta!
Tänään käytiin jäällä kävelemässä ja hörppäämässä kaakaot erään saaren rannassa ja koko järvellä ei ristin sielua!
Villeys on osuva sana kuvaamaan kissan kuuhulluutta. Niillä on varmasti jotakin ikiaikaista tietoa täydenkuun merkityksestä. Aika rauhassa täälläkin saa jäällä liikkua, mutta on kiva tavata myös muita kulkijoita.
PoistaTaidankin nyt tarkkailla meidän kisuja, ovatko erilaisia nyt täysikuun aikaan. Ei meilläkään tietääkseni laturaivoa ole, itse en hiihdä, mutta mies kyllä!
VastaaPoistaLauantaina on täydenkuun päivä, mutta nero reagoi kuuhun yleensä koko viikon. Nyt on kyllä liian kylmä oleilla ulkona ja se retkottaa umpiunessa päälläni sohvalla. Kiva kuulla, että teilläkin on raivottomat ladut.
PoistaVoi, miten hurmaavat kuvat Nerosta ikkunalla tulppaanien katveessa!
VastaaPoistaIhanaa ja valoisaa viikonloppua!
Kiitos, Susanna!
PoistaIhania aurinkoisia hiihtopäiviä sulle Cheri ♡
VastaaPoistaKiitos, Pirkko! Nyt pitää ottaa kaikki irti talven riemuista.
PoistaOispa ihanaa hiihtää tai kävellä jäällä Mikin kanssa. No, toistaiseksi se on pelkkää kuvitelmaa. Täällä on huikea auringonpaiste tänään.
VastaaPoistaToivottavasti pian pääset lenkille. Meillä on tänään totaalivalkoisuus; puut, taivas ja maa kauttaaltaan valkoista. Oikea talven ihmemaa.
PoistaNyt on ollut kyllä ihania ulkoiluilmoja, minä olen käynyt merenjäällä kävelemässä!
VastaaPoistaJäällä on mukavaa liikkua. Ensi viikolla täällä taas lauhtuu, saa nähdä jatkuvatko hiihtoretket.
PoistaUpeat tulppaanit! Hauskaa viikonloppua ja hyviä hiihtoretkiä!
VastaaPoistaKiitos, Tiiu! Nyt on tulppaaniaika parhaimmillaan.
PoistaNasu tuli takaa Puhin vierelle.
VastaaPoista”Puh!” kuiskasi hän.
”No mitä?”
”Ei mitään”, sanoi Nasu ja otti Puhin käpälästä kiinni.
”Tarkistin vain että olet siinä.”
Hyvää Ystävänpäivää
Lämmin kiitos, Vilukissi! Nalle Puhista löytyy totuus.
PoistaLaturaivo on tuntematon käsite meilläkin. Ja ihan hyvä niin. Ihanaa kun aurinko paistaa!
VastaaPoistaHyvä niin! Aurinko paistaa täydeltä terältä ja lämpötila laski taas radikaalisti, saa nähdä kuinka kauan hiihdellään.
PoistaMeillä ei ole ollut koko talvena tarpeeksi lunta hiihtämiseen eikä minulla sen puoleen ole suksiakaan. Haaveilen kyllä tuollaisesta kevättalven hiihtelystä. Vetää surulliseksi kun miettii että ainakin täällä meillä päin niitä kelejä tulee olemaan aina vaan vähemmän.
VastaaPoistaMonena talvena ei täälläkään ole päässyt hiihtämään jäälle, mutta tänä talvena on ollut poikkeuksellisen hinoja hiihtokelejä. Luin paikallislehdestä, että naapurikunnassa lumetettiin latuja pellolle hiihtokoulua varten. Hiihtäminen on mainio talviliikuntalaji, harmi jos se riemu menetetään.
Poista