29.2.2016

Varokaa katolta putoavaa lunta!

Meillä oli pieni katastrofi sunnuntaina.
"Näyttää vaaralliselta.
Käyn katsomassa lähempää."

"Tämä voi pudota jonkun niskaan."

"Katsotaan voiko asialle tehdä jotain."
Nero katosi näkyvistäni lumen alle, tosin vain tuon ylähirren päälle.

Ja sieltä matka jatkui katon alle ja hermostuksissani aloin neuvomaan, että älä mene sinne. Nero ryhtyi peruuttamaan hirsiseinää alas. Ote alkoi livetä, kissa kääntyi ja yritti hypätä aitan parvelle, mutta alla olikin parvelle vievien portaiden aukko. Muks vaan, kissa putosi alas monta metriä. Hätäännyin. Nerokin hätääntyi ja vinkaisi pari kertaa minulle vihaisesti. "Pitääkö tulla siihen neuvomaan." Minun ensimmäinen ajatukseni oli, että mistä löydän eläinlääkärin sunnuntaina.

Nero vaikutti kuitenkin olevan kunnossa. Koska oli sunnuntai ja muutenkin kalapäivä, sanoin prinssille, että lähdetäänpä keittämään kalaa. Siihen ei Neroa tarvitse kahdesti käskeä. Pelästyksestä tärisevin käsin virittelin tulen hellaan ja laitoin seitikattilan kiehumaan. Tässä vaiheessa Nero jo kehräsi, se toipui säikähdyksestä nopeammin kuin minä. Prinssi istuu roskiksen päällä valmiina hyppäämään tiskipöydälle katsomaan kun kaadan kalan siivilään. Jäähdytin kalan nopeasti kylmällä vedellä ja Nero pääsi nauttimaan sunnuntaiherkkunsa. Mikään muu eläin kuin kissa ei olisi selvinnyt hurjasta ilmalennosta ilman vaurioita. No, mikään muu eläin tuskin olisi kiivennyt omituiseen paikkaan.

Eikä siinä kaikki. Kesken ettosien Nero ponnahti pystyyn, juoksi salin ikkunaan ja murisi vihaisesti. Ajattelin, että kauriit...
Mutta ei, jäällä kahlasi kaksi ihmishahmoa, jotka suuntasivat meidän pellolle, pihaa kohti. Tässä vaiheessa kissanluukku jo kolahti ja prinssi oli ulkona. Minä perässä, tosin en kissanluukusta. Katsoimme outoja kulkijoita talon nurkalla kädet puuhkassa, Nero murisi ja taisin minäkin vähän murista. Ihmiset, isäntä ja emäntä suuntasivat peräkanaa pellon yli kohti metsää ja ojasta allikkoon. Jäällä on vaikea liikkua, sillä lumen alla on vettä, siksi hiihtäminenkään ei nyt onnistu. Pariskunta ajatteli ilmeisesti palata lähtöpisteeseensä maitse, mutta tiedossa oli hankala reitti. Myrskyn kaatamia puita ja leveä oja, jonka suussa järven jääkin on varsin epäluotettavaa. Toivottavasti pääsivät kuivana kotiin. Minä selvisin tästä järkytyksestä nopeasti, mutta Nero istui pitkään ikkunassa tuijottamassa järvelle, yleensä rauhaamme ei uhkaa kukaan siitä suunnasta.

Lämpimästi tervetuloa seuraamaan Autuasta oloa, La Petite Princesse!
Mukavaa viikkoa ja maaliskuuta kaikille!

PS. Jos haluat varmistaa, että jokamiehenoikeus ja metsien yhteinen käyttö jatkuu vielä tulevaisuudessakin, niin käy allekirjoittamassa vetoomus metsähallituslain pysäyttämiseksi. Metsähallituslaki ajaa Metsähallituksen yhtiöittämistä, aie huonontaisi olennaisesti eduskunnan ja kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa Suomen luontoa koskeviin päätöksiin. Mikä on yhtiöitetty on myytävissä. Poliittiset päättäjät ovat jo myyneet kansainvälisille sijoittajille mm. maaperän rikkauksia ja yhteiskunnan perusinfrastruktuuria tunnetuin seurauksin. Metsät kuuluvat meille kaikille nyt ja tulevaisuudessa!

27.2.2016

Värikästä lomaruokaa

Valkoisen kauden jälkeen alkaa kaivata värejä. Hiihtolomalla olen nautiskellut väreistä myös sisäisesti. Punajuurista valmistin herkullisen ja kauniin peston täysjyväpastalle.
Keittelin 4 kpl punajuuria kypsiksi ja hienonsin ne tehosekoittimessa. Lisäsin joukkoon valkosipulinkynnen, vähän mantelijauhoa, desin verran parmasaaniraastetta ja lorauksen sitruunalla maustettua oliiviöljyä. Maustoin suolalla ja mustapippurirouheella. Sekoitin peston keitetyn pastan joukkoon ja tarjoilin parmesaaniraasteen ja persiljan kera. Hyvää. Pestoa voi käyttää myös leivänpäällysteenä.

Löysin jokin aika sitten kaupasta luomu myskikurpitsan ja ajattelin leipoa kurpitsasämpylöitä. Sämpylöitä ei tullut, mutta tulipa herkullinen pata.
Siemenet otin talteen, kokeilen kesällä kasvattaa myskikurpitsaa.

Laitan ohjeen tänne muistiin, sillä ruoka valmistui improvisoiden. Kuullotin sipulin ja valkosipulin sekä pari teelusikallista huhmareessa rouhittua jeeraa voissa.

Lisäsin joukkoon muutaman pilkotun porkkanan (niitä on vielä kellarissa), puolikkaan bataattia, joka oli jäänyt toisesta ateriasta ja kuutioidun kurpitsan. Lisäksi pataan joutui pari desiä keitettyjä kickherneitä, kuutioitu haloumijuusto, kourallinen rusinoita ja pari kourallista kuivattua lehtikaalia. Lisäsin myös vähän vettä.
Mausteina käytin tulista paprikaa, mustapippuria, muskottipähkinää, kuivattua inkivääriä, kardemummaa, vähän muscovadosokeria ja suolaa.
Valurautavokki on mitä mainioin ruoanlaittokaveri ainakin tälläiselle puuhellalla kokkaavalle. Ruoka hautuu siinä maukkaaksi.
Kokkaatteko te enimmäkseen ohjeen mukaan vai improvisoiden?

Mukavaa viikonloppua kaikille!

22.2.2016

Terveellistä elämää

Kevätsää houkuttelee ulkoilemaan.

Huuhkaja?

Ulkoilun jälkeen maistuu kaffet pihalla.

Ruokavalioon on hyvä lisätä jotakin vihreää.

Lämpimästi tervetuloa seuraamaan Autuasta oloa, Kirsti!
Iloisia ulkoiluhetkiä kaikille!

18.2.2016

Baby Shower

Kun Arkiporinaa-blogin Paula pari viikkoa sitten kutsui tuoreita kissanpentuja katsomaan, ei tarvinnut kahdesti miettiä vierailulle lähtöä. Keskiviikkona sitten istuin pentulaatikon äärellä ihastelemassa Rauhan poikuetta.

Rauha on omistautunut emo ja vaikka vieraan kiinnostus pentuja kohtaan hieman hermostutti sitä se hoiteli poikasiaan rauhallisesti.

Enimmäkseen pienokaiset syövät ja nukkuvat, mutta silti ne tuntuvat olevan jatkuvasti liikkeellä. Tässä pentueen pojat aterioimassa. Pikku tassut pumppasivat maitoa ahkerasti.

Takajalat eivät vielä oikein kanna, mutta silti pentulaatikossa telmittiin nurkasta nurkkaan.

Välillä Rauha hyppäsi pesälaatikon katolle tarkkailemaan pikkuisten puuhia. Kukapa äiti ei joskus tarvitse hengähdystaukoa vauvanhoitoon.

Tässä koko lapsikatras. Pojat nukkuvat ja "kremefärine" tyttö tarkkailee vierasta. Se kuunteli hyvin kiinnostuneena ihmisten jutustelua.

Ruokailun välilläkin se pysähtyi uteliaana katselemaan ihmisten puuhia.


Äiti neuvoo tytärtään.



Pentueesta oli vaikea saada silmiään irti, mutta sydämeni vei kuitenkin viehättävä Ruska-mummo. Se huomasi, että syliini on vuosien kuluessa muotoutunut kissanmuotoinen paikka ja sain nauttia sylittelystä ja kehräysterapiasta ylenpalttisesti.
Kiitos, Paula, ihanasta elämyksestä ja herkullisesta ruokatarjoilusta! Täydellinen päivä.

Nerokin katseli pentukuvia ihastuneena.

Lämpimästi tervetuloa seuraamaan Autuasta oloa, Kirsti!

P.S. Otan aina välillä kommenttien valvonnan käyttöön sillä blogiin on tullut melkoinen roskapostipommitus.



16.2.2016

Omahoitaja

Ystäväni oli vaihtanut laitetta ja joutui etsimään Autuasta oloa hakukoneella. Hän törmäsi hassuun linkkiin ja lähetti sen minulle. Jaan sen teille ja muistutan samalla tärkeästä terveystuotteesta, josta mainitsimme jo monta vuotta sitten.

Linkki vei Satakunnan Kansan sivulle, missä päiviteltiin lehden kummallista ostetaan-ilmoitusta. "Tarvitaan kissannahka kivun poistoon."
Tämä on vuoden vanha juttu, mutta minulle uusi.

Joku fiksu lukija oli lisännyt kommentteihin linkin Autuaan olon päivitettyyn tietoon kissannahan parantavista vaikutuksista. Kirjoittamani postaus löytyy täältä, se on vuodelta 2012.
Olen hoitanut itseäni kissakääreellä jo pian kymmenen vuotta ja voin vakuuttaa, että se todella toimii. Mutta vain jos nahan sisällä kehrää tyytyväinen kissa. Musta on paras, mutta kaikilla väreillä on parantavia vaikutuksia.
Iloisia hoitohetkiä ja mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!
Welome to follow Autuas olo, Ricardo!

14.2.2016

Ystävien kesken

Hyvää ystävänpäivää kaikille!
Päivän kunniaksi laitettiin vähän parempaa päälle. Kumma kyllä Nero tykkää kaikista killuttumista ja kova kehräys kuuluu aina kun prinssiä komistetaan. Ulkona kuitenkin ollaan puhtaasti äijämeiningillä ilman mitään helyjä.

Lämpimästi tervetuloa seuraamaan Autuasta oloa, Niina ja welcome to follow Autuas olo Marcela!

8.2.2016

Auts!

Sirpaleet tuovat onnea?
Ei ensimmäinen eikä toinenkaan myrsky saanut joulukuusiruukkua nurin, mutta kolmannen jälkeen keräsin portailta ruukun sirpaleita. Arvaa harmittiko? Oma syy, olisin voinut nostaa ruukun turvallisempaan paikkaan. Sammalkuusi on kuvattu joulukuun alussa, silloin oli noin vihreää.

Pakkaspäivänä viihdytin itseäni kokoamalla palapeliä. Oli hieman hankalaa saada palaset pysymään kasassa liiman kuivumisen ajan, mutta erilaisilla tuilla se onnistui. Käytin Pattex 100 % -liimaa, joka on pitävää kaikissa olosuhteissa ja miellyttävää käyttää, koska se ei sisällä lainkaan liuotteita.

Sitten vähän paklausta

Lopuksi musta kalkkimaali päälle ja hyvä tuli. Tätä voisi vielä patinoida vaaleammalla maalilla. Nyt ei enää harmita.

Nero sai uneksia rauhassa, sen ei tarvinnut haistella liiman tai maalin käryjä, sillä molemmat ovat täysin hajuttomia.

Mukavaa viikkoa kaikille! Kulkekaa varoen liukkailla.


4.2.2016

Murtokopla liikkeellä

Aamukahvihetkemme läikähti. Mieleni ja silmäni liikkuivat blogistaniassa, mutta sylissäni kehräävä, alati valpas Nero, hoksasi rikolliset heti.

Valvontakameran kuvanlaatu on heikko, mutta tunnistatteko kuusijäsenisen koplan kuvassa esiintyvät neljä henkilöä?

Roistot pääsivät sisään rikkomalla pääportin. Jäänteet oli heitetty keskelle kasvimaata.

Osa jengistä oli ryöminyt paikalle aita-aukossa sijainneen penkin alta.

Pienimmät olivat luikahtaneet sisään kaariportin sivuaukoista.

Saaliikseen varkaat saivat viimeiset lehtikaalit, jotka viljelijä oli jättänyt talven armoille kokeillakseen selviävätkö ne kevääseen. Eivät selvinneet. Myös viljelylaatikoiden suojakatteita oli pengottu ja paikkoja rikottu.


Viljelijä oli juuri edellisenä päivänä sijoittanut uuteen turvalukitukseen kaksi euroa paikallisessa kierrätyskeskuksessa, mutta ehti asentaa uuden turvaportin vasta murron jälkeen.

Myös muiden heikkojen kohtien turvallisuutta on parannettu.

Lisäksi talon piian työvelvoitetta on lisätty koiran viralla. Hänen tehtävänään on juosta haukkuen kauriita kohti aina kun ne ilmestyvät pihapiiriin.

Lämpimästi tervetuloa seuraamaan Autuasta oloa, Kati!
Rauhallista kevään odotusta kaikille!

1.2.2016

Pieni kissakauppa



Nyt lähtee koko pentue myyntiin.
Kissoja on neljä erilaista, kussakin laatikossa on 30 kisuliuskaa. Kisun korkeus on noin 4 cm.
Hinta: 2,00 €/kpl 
+ postimaksu 1,00 €
Samalla postimaksulla voit tilata useamman kisupaketin. Tilaukset sähköpostilla: autuasolo_at_gmail.com
Mainitse kissan numero ja määrä.
Kissoja on rajoitettu erä.



Mukana on selkeät kuvalliset
(ja koreankieliset) kokoamisohjeet.
Käteviä esimerkiksi kirjanmerkkeinä tai pieninä muistilappuina.



Kissa 1



 Kissa 2



 Kissa 3




Kissa 4 on loppunut.


 Mukavaa viikkoa kaikille!