Viihdytysjoukot

Olen lopetellut lintujen talviruokintaa, viimeiset siemenet menossa. Jos tulee vielä tiukempia pakkasia täytyy tarjoilla rasvapötköjä, ne ovat olleet erityisen suosittuja nyt.
Iltaisin kuuntelen mustarastaiden konsertteja ja halusin palkita laulajia.

Kokeilin miten maistuisi melooni ja maistuihan se.

Olen edelleen ahertanut metsän siivous puuhissa ja poikkeuksetta saan seuraa. Lopetin metsäkauriiden ruokkimisen, mutta ne ryhmittyivät leipäjonoon aina kun ilmestyin maisemaan.

Tälläisiä katseita sain kun yritin selittää, että baari avataan seuraavan kerran ensi talvena.

Puhtaat valkoiset pöksyt.

Rannat ovat jo sulat, mutta järvessä on vielä jääpeite. Paluumuuttajat ovat jo saapuneet runsain joukoin ja iltaisin järveltä kuuluu äänekäs vesilintujen juoruilu. Joutsenpariskunta vartioi reviiriään ja yksinäinen kurki huutelee kavereitaan eikä kaulushaikaran sumusireeni ei jää keneltäkään huomaamatta.
Sinivuokot kukkivat metsärinteessä ja lämmin sää houkutteli kukkapenkin piipot esille.
Keväistä viikkoa kaikille!

Liisana Kevätmessuilla

Lähdin Helsingin Kevätmessuille jo torstaina, ajattelin, että arkipäivä on rauhallisempi kuin viikonloppu. Toki messuilla oli paljon väkeä, mutta ruuhkaa ei ollut. Maalaiselle riitti paljon ihmeteltävää, olin kuin Liisa Ihmemaassa katsellessani kaikkea kaunista ja kummallista. Kuvan seurue on löytänyt oivan taukopaikan metsän siimeksessä, nuotion äärellä.

Massiivipuiset ulkokalusteet ovat oikeasti betonia. Liisa kummasteli pinnan lämpimänoloista rouheutta, mutta pintakäsittely on valmistajan salaisuus.

Asun-lehden ja Kekkilän osastolta.

Sisustuslehti Asun on minulle uusi tuttavuus, ihastuin sen tyylikkääseen ulkoasuun, jonka ilmavuus ja eleettemyys antaa hienosti tilaa itse asialle, eli upeille kuville ja sisustuksille.

Ostin mukaani lehden 184-sivuisen englanninkielisen erikoisjulkaisun, jossa esitellään parikymmentä erilaista ja inspiroivaa kotia.

Hyvä idea oli minusta myös nuorten miesten uusi yritys, designvarasto.fi, joka myi erilaisia käytettyjä puisia vihannes ja sipulilaatikoita. Voit valita haluamasi laatikot ja noutaa ne myöhemmin lähipostista. He mainostivat tuotteita voitavan tilata myös netistä, mutta en löytänyt tuolla osoitteella mitään.

Pionien Koti ja valikoima vastustattoman upeita erilaisia pioneja.

Kotipuutarhalehden osaston mummolatunnelmaa.

Supragardenin kasviseinää.

Perunapitäjän asukkia ihmetytti Israelista asti tuotu varhaisperuna. Tarvitaanko?
Myös mansikoita Espanjasta oli paljon tarjolla.

Alituisen haaveilun kohde; komea kasvihuone, tässä Willab Gardenin osatolla. Siellä tapasin myös ihanan Versoja Vaahteramäeltä -blogin Riinan. Myös Kanelia ja kardemummaa -blogin aurinkoiseen Mariaan törmäsin messukierroksella, oli kiva tavata.

Ideaparvekkeiden osastolta moni saa varmasti uusia vinkkejä kesähuoneen sisustamiseen.

Näihin edullisiin juurakoihin, mukuloihin yms. en tällä kertaa sortunut. Kokemukseni mukaan koskaan ei voi olla täysin varma, mitä näistä kasvaa. Viimeksi komeat ritarinkannukset osoittautuivat ukonhatuiksi.

Trendikkäät lmakasvit herättivät paljon kiinnostusta. Itse en ole näistä innostunut, minusta kasvit näyttävät aina enemmän tai vähemmän kärsineiltä ja sitä en voi nähdä kauniina.

Hurjan paljon kaikkea muutakin oli tarjolla. Harkitsin kerrotun tarhajouluruusun ostamista, mutta jäin harkitsemaan.
Ostin pussillisen käsin leivottuja karjalanpiirakoita, vatruskoita ja sultsinoita, ne olivat herkullisia.
Lisäksi hankin Hyötykasviyhdistyksen osastolta muutaman puuttuvan siemenpussin ja toisaalta luomulannokkeita mukaani. Eli varsin kohtuullisesti kulutin. Sen sijaan monta ideaa jäi kytemään, saa nähdä mikä niistä roihahtaa liekkeihin.
Kaiken kaikkiaan messut ovat erinomainen paikka vertailla erilaisia tuotteita jos on esimerkiksi hankkimassa saunaa, terassia, kesäkeittiötä, laituria, kasvihuonetta ja erilaisia kasveja tai puutarhaelementtejä tai miettimässä sisustusta.
Messut jatkuvat sunnuntaihin.
Aurinkoista viikonloppua kaikille!

Mullat vaihtoon oikein opein

Olen siirtänyt sisäkasvien mullanvaihtoa, jotta voisin suorittaa sen ulkona tai vähintään kuistilla, selvitäkseni vähemmällä siivouksella. Nyt on sen aika.

Huonekasvit elävät uutta renessanssia ja jokaisen aloittelijan avuksi julkaisi Gummerus Huonekasvien henkiinjäämisoppaan, vinkkejä hortonomisesti heikkotaitoisille.Veronica Peerlessin kirjoittama opas on käännöskirja englannista (How not to kill your hoiuseplant). Sisäkasvien hoito on samanlaista kaikkialla, joten englantilaiset ohjeet sopivat meillekin.
Tänä vuonna päätin ratkaista lannoitusongelman mullanvaihdon yhteydessä ja laitoin ruukkuihin mukaan lannoitekäpyjä. Niiden pitäisi vapauttaa ravinteita hallitusti kasvin käyttöön jopa 5-6 kuukauden ajan. Niin minun ei tarvitse miettiä lannoituspäiviä.

Kirjan rakenne on hyvin selkeä ja siitä löytyy helposti kaikki tarvittava tieto kiteytettynä. Kasvin hankinta, ruukku ja paikka, kastelu, hoito ja lannoitus, mullanvaihto, tuholaiset ja kasvitaudit. Jos oman kasvin nimi on jäänyt unholaan niin sisältösivujen selkeät piirroskuvat auttavat tunnistuksessa. Kirjassa on paljon juuri nyt suosittuja sisäkasveja.

Yhden kasvin tiedot ja hoito-ohjeet on sijoitettu kätevästi yhdelle aukeamalle. Laatikoista löytyy diagnoosi erilaisille oireille, kuten; lehdet kellastuvat heikko kukinta, koko kasvi lakastuu, kukinta loppuu tms. ja laatikosta löytyy myös ensiapuohjeet kuhunkin vaivaan. Tämä on minusta aivan oivallista, sillä usein jää vain pohtimaan miksi kasvi ei viihdy, miksi kasvaa hitaasti, miksi ei kuki uudelleen jne., nyt voi yrittää oikeanlaista ensiapua. Myös kunkin kasvin tuholaisista varoitetaan.

Tuholaisille on kirjassa oma osionsa, niiden tunnistaminen ja torjuntakeinot.

Myös yleisimmät huonekasvien taudit on esitelty ja tietysti ensiapuohjeet, onhan tämä henkiinjäämisopas.
Pieneen kirjaan on saatu mahtumaan paljon oleellista tietoa kasvien hoidosta ja tieto on helposti löydettävissä akuuteissa tilanteissa.

Veronica Peerless: Huonekasvien henkiinjäämisopas.
Vinkkejä hortonomisesti heikkotaitoisille 
Gummerus 2018

Tunnelmasta toiseen

Kevät alkoi tulla vauhdilla, mutta ikävä kyllä vesisateiden avulla. On nimittäin märkää ja viime vuoden jälkeen olen tullut hieman yliherkäksi märkyydelle.
Tätä kirjoittaessani alkoi taivaalta putoilla valkoisia nenäliinoja, mutta ensi viikoksi on lupailtu etelään jo kesälämpötiloja.
Päivän paras uutinen on se, että Nero sai myyrän saaliikseen pitkästä aikaa. Puhuin puhelimessa kun saalis tuotiin saliin, enkä kai kiinnittänyt tarpeeksi huomiota kissan riemuun, sillä yhdellä tassun tempaisulla hiiri lensi kaaressa syliini. Keskustelukumppanini hämmästyi puhelimesta kuuluvaa kirkaisua.

Kasvuun lähtenyt punasipuli tuottaa makua salaattiin.
Rannan puusavottaa siivotessani, lähelleni lennähti palokärki. Se tarkkaili aikansa puuhiani, kirkaisi pari kertaa ja laskeutui aivan lähelle maahan. Se löysi jotain syötävää kaatamani lahopuun kannosta. Olisipa ollut kamera mukana, aurinko osui mustatakin punaiseen lakkiin kun se touhukkaasti puuhaili varvikossa minusta välittämättä.

Ajattelin lopettaa kauriiden ruokinnan maaliskuun lopussa. Sitten tuli hurja lumimyräkkä ja bambit tulivat pihaan kertomaan, että vielä tarvittaisiin rehua.
Piti käydä ostamassa vielä yksi rehusäkki, mutta sen loputtua saavat selvitä omillaan.
Toivottavasti kasvimaan aita pitää, sipulikukkien elämä taitaa kuitenkin loppua lyhyeen tänä keväänä. En ole saanut taottua noiden päähän kasvioppia sen vertaa, että erottaisivat koristekasvit villeistä.
Joutsenpariskunta saapui kotijärvelle pari viikkoa sitten kun se oli vielä tuhdissa jääpeitteessä. Kuuntelin niiden keskustelua rannalla. En saanut sanoista selvää, mutta se kuulosti tältä: "Kuka sanoi, että lähdetään vaan jo pohjoiseen, saadaan hyvä pesäpaikka." Melkoista marmatusta.
Eilen minua tervehti kurki kun illalla olin taas siistimässä rantametsikköä.

Jostain syystä en ole vielä kauheasti innostunut esikasvatuksesta. Muutamia taimia on kyllä jo tulossa, mutta enin osa odottelee vielä siemenpussissa. Metsänkarsinta ja jälkien siivoaminen on vienyt kaiken ylimääräisen ajan enkä halunnut taimihyllyjä/pöytiä esille pääsiäiseksi. Nyt pitäisi tarttua rivakasti toimeen.

Aurinko lämmittää paistaessaan saunamökin sopivaksi viettää taukoa ja saunan kuistin nojatuolissa istuskellessa tuli jo ihan kuuma. Lumet sulavat nyt vauhdilla kun yöpakkaset eivät enää pitkitä niiden elämää.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Lippujen voittajat ja pääsiäisraportti

Pääsiäinen sujui mitä kauneimmassa säässä. Perjantaina olin Helsingissä bileissä, missä leivottiin porukalla karjalanpiirakoita. Myöhästyin juuri sen verran, että ehdin maistelemaan tuotoksia ja nauttimaan hyvästä seurasta.

Lauantaina pehtoori kävi tarkastamassa ranta-alueen karsimisjälkeä ja oli hyvin tyytyväinen, sillä pusikon katoaminen toi Nerolle paljon hyviä kalastuspaikkoja lisää.

Sunnuntaina kestitsin vieraita kotonani. Oli upea päivä ja teimme kaksi retkeä aurinkoisella jäällä herkkujen sulattelemista vauhdittamaan.
Olen jo moneen kertaan maininnut, että hyasintit olisivat meilläkin mukavia kevätkukkia ja ilokseni löysin niitä keltaisina käydessäni ostamassa rehua kauriille Hankkijalta. Tuoksu on hyasinttimainen, mutta ei lainkaan jouluinen, enemmänkin hunajainen.

Sitten lippujen voittajiin.
Arvonnat suoritti lahjomaton Randomizer.org.
Lahden Pihapiirimessujen kahden lipun paketit voittivat
Pirjo Immonen ja  Marketta.
Liput ovat fyysisessä muodossa, joten tarvitsen teidän molempien postiosoitteet, lähetättekö blogin sähköpostiin kiitos.

Helsingin Messukeskuksen Kevätmesujen lipun voittivat
Navettapiika ja Intianminttu.
Liput ovat sähköisessä muodossa, joten voisitteko kertoa blogin sähköpostiosoitteeseen mihin sähköpostiosoitteeseen haluatte lippunne.

Lämpimät onnittelut voittajille!
Kaikille aurinkoista viikkoa!

Uusi keittiöpiikamme Alice

Pääsiäislampaat pääsivät laiduntamaan vihanneskrassipeltoon.

Jo aikoja sitten aloin epäillä vanhan muovisen vedenkeittimen terveellisyyttä, eli mitä aineita kiehuva vesi irrottaa muovista. Pitkään olen keittänyt kahvi-/teeveden teräskattilassa, puuhellassahan palaa tuli kaiken aikaa ja minulla on myös kaasuliesi, joka kiehauttaa veden nopeasti.
Tottumus on toinen luonto ja aloin kaivata vedenkeitintä, sitä kun ei tarvitse vahtia, eikä vesi unohdu kiehumaan.
Etsin täysin teräksistä keitintä, sellaista jossa ei ole yhtään muovia kosketuksissa veden kanssa. Löysin vain yhden valmistajan, jonka keittimet ovat täysin muovittomia sisältä, myös kalkkisuodatin on terästä, italialaisen Ottoni Fabrican.
Suomessa ei keittimiä ole myynnissä, mutta netistähän voi tilata nykyisin mitä vain.
Kirjoitin Ottonille ja varmistin, että keittimen pistoke sopii Suomen sähköverkkoon ja sainkin Alice Ottonilta nopeasti ystävällisen vastauksen ja kirjeenvaihtomme jälkeen uskalsin ottaa Alice-keittimen palvelukseen.

Alice on ujo tyttö, hän ei edes koputtanut ovelle saapuessaan, vaan odotti portaalla pahvilaatikossaan kun lähdin aamulla ruokkimaan eläimiä. Tuliaisina hänellä oli ystävällinen kirje ja paketti, joka sisälsi puoli tusinaa Ottonin kahvilusikoita.
Ystävällistä ja sujuvaa kaupankäyntiä.

Alicea löytyy monissa söpöissä väreissä ja Ottonilla on myös muita täysin teräksisiä keitinmalleja.
Tämä ei ole yhteistyöpostaus, enkä hyödy tuotteen mainostamisesta, halusin vain jakaa iloni uudesta keittimestä, joka antaa minulle paitsi puhdasta keitinvettä, myös mielenrauhaa.


Iloista pääsiäisen odotusta!

Taas liputusta

Taas olisi kaksi lippua arvonnassa. Helsingin Messukeskuksen Kevätmessut 12.-15.4. ovat kevään kohokohta puutarhurille, sisustajalle, remontoijalle ja kokkaajalle.
Viime vuonna löysin paljon uusia ideoita ja tuotteita mukaani vaikka keskityin lähinnä puutarhaosioon. Innolla odotan tämän vuoden antia. Ehkä tavataan tuollakin.

Samalla lipulla voi iskeä monta kärpästä yhdellä iskulla: Oma koti, Oma mökki, Kevätpuutarha, Sisusta ja Lähiruoka & Luomu -messut. Haukkaa niin iso pala kuin kunto kestää.

Arvon kaksi lippua tätä postausta kommentoineiden kesken. 
Kaikki voivat osallistua, anonyymit jättäkää ystävällisesti nimimerkki ja sähköpostiosoite, jotta tavoitan teidät mahdollisen voiton osuessa kohdalle.
Arvonta päättyy pääsiäisen jälkeen 3.4.

Onnea arvontaan!

Piian työnkuva

Päiväni alkaa eläinten ruokkimisella. Ensin tarjoilen aterian Nerolle, sitten lähdemme ulos ruokkimaan muita lemmikkejä. Lintujen (ja oravien) siemenautomaatti ja rasvamakkaratelineet täytetään tarvittaessa. Mustarastaille olen vienyt rusinoita, mutta usein rusinasaalis houkuttaa paikalle myös varislintuja; variksia, harakoita ja närhiä.
Öisin myös supikoirapariskunta käy siemenautomaatin alla etsimässä syötävää, ne eivät horrosta koko talvea, vaan heräävät välillä ruokailemaan.

Kun metsäkauriit havaitsevat liikettä pihalla, ne ryhmittyvät ruokintapaikalle odottelemaan päivän ateriaa. Olen vienyt niille talven aikana heinää, porkkanoita ja riistarehua. Lisäksi ne syövät halulla kaatamieni lehtipuiden silmuja ja oksankärkiä. Myös jänikset ja pikkujyrsijät vierailevat ruokintapaikalla. Kauriit väistyvät kauemmaksi kun lähestyn, mutta kun puhelen niille ne pysähtyvät kuuntelemaan. Laumassa on viisi jäsentä, perhekunta. Isäpukki ja äiti, sekä kaksi pikkupukkia ja yksi pikkutyttö. Pikkupukit juoksevat joskus ympyrää ihan vain elämisen riemusta ja harjoittelevat elämisen taitoja leikissä puskemalla toisiaan.

Täällä liikkuu myös kettupariskunta. Ensimmäisessä kuvassa lienee rouva ja tässä herrakettu. Niitä on vaikea kuvata, sillä ne pakenevat nopeasti ihmisen havaittuaan. Ikkunasta voin kuitenkin seurailla niiden touhuja kun ne myyräköyhänä talvena yrittävät pyydystää jyrsijöitä hangen alta. Ne ovat ehkä asettuneet asumaan vanhaan kettuluolastoon lähitienoolle. Yhtenä kesänä sain seurailla siellä ketunpoikien leikkejä. Kauriit säikkyvät kettuja, vaikka ei niistä liene aikuiselle kauriille ole vaaraa.
Kovimmilla pakkasilla vein metsään ketuille vähän kissanruokaa, vaikka nämä näyttävät oikein hyväkuntoisilta.

Vapaa-aikanaan piika voi rentoutua vaikka tulta tuijotellen saunamökissä ja löylyissä rentoutuen.

Saunalla seurana on naali.
Hyvää Palmusunnuntaita ja mukavaa viikkoa kaikille viisareiden siirtelystä huolimatta.
Lämpimästi tervetuloa Autuaaseen oloon uudet seuraajat!