27.6.2017

Alppiruusun huoltoa

Oli kiva juhannus! Kiva tunne kun auto kaartaa pihaan ja sieltä purkautuu ystäviä kimpsuineen. Juhlat voivat alkaa. Malja pihan kaunottarelle. Herkkuja, saunomista, uimista ja paljon naurua. Täydellinen keskikesän juhla viileästä säästä huolimatta.

Kyseltiin miten olen hoitanut rhodoani. Kun muutin tänne löysin riutuneen alppiruusun pihan nurkalta ja ajattelin, ettei siitä taida enää tulla kunnon kukkijaa. Mutta aloin kuitenkin elvytyksen ja puhdistin sen alustan rikkaruohoista ja leikkasin kuolleet oksat pois. Näin telkkarista ohjelman, jossa rhodo-harrastaja kertoi, että alppiruusu on suokasvi ja tarvitsee niin kuohkean maan, että siihen voi vaivatta työntää kätensä kyynärpäätä myöten.

Oma rhodoni kasvoi kovassa maassa, eikä peruskalliokaan taida olla kovin kaukana sen juuristosta. Kärräsin pensaan juurelle kompostia ja rhodomultaa. Niitä olen lisännyt vuosittain ja maa on kuohkeutunut. Pensas kasvaa varjoisassa paikassa, aikoinaan liiankin varjoisassa. Se oli takapuoleltaan harva ja risuinen. Kun yksi suuri kuusi ja vieressä kasvava raita sekä vähän muutakin metsää kaadettiin sai rhodo enemmän valoa ja takapuolikin alkoi pörhistyä.

Pensaan takana vartioiva suuri pihta pitää huolta maan happamuudesta ja hapan maa on rhodon elinehto. Kun metsähakkuun jälkeen kävi energiapuun murskaaja, kävin keräämässä sen jäljiltä jäänyttä havupuujätettä kärrykaupalla pensaan juurelle. Keväisin ennen kukintaa annan pensaalle rhodolannoitusta ja lisäksi se pitää kahvista; kaikki kahvinporot kippaan rhodolle.

Aluksi yritin suojata alppiruusua kevätauringolta, mutta koska se on valtava on puuha hieman hankalaa ja se on selvinnyt keväistä ilman varjostusta. Olen häätänyt sen alta kekomuurahaiset, siirtämällä pesän perustukset kauemmas, kuusen juurelle. Ongelmasta raportoin täällä. Joskus olen torjunut siitä alppiruusujauhiaisia mäntysuopaliuoksella ruiskuttamalla ja voitte kuvitella mikä homma on ruiskuttaa tuollaisen puskan jokaisen lehden alapinta. Toimenpiteestä kerroin täällä. Lehdissä esiintyy vähän ruostetta ja jokin toukkakin nakertaa niitä joskus, mutta sorkkaeläimet ovat jättäneet pensaan rauhaan, se lienee jo liian puumainen. Joskus on jokin uusi lehtikasvusto purtu.
Tietoa rhododenronin ongelmista löytyy esimerkiksi täältä ja täältä.
Mukavaa viikkoa kaikille, helteitä odotellessa.

23.6.2017

Ylpeänä esittelen

Jättiläisrhodolla on taas se parempi vuosi.

Ihan kaikki kukat eivät ole vielä avautuneet, mutta kokoa ja näköä on. Pensas on rapiat kolme metriä korkea ja leveyttä on varmaankin yli neljä metriä. Tälläinen näky kohtaa juhannusvieraita, voiko enempää toivoa.

Tässä kasvissa eivät hoitotoimenpiteet ole menneet hukkaan. Pensaasta kuuluu hurja pörinä kun pörriäiset nauttivat kukinnasta.
Ihanaa keskikesän juhlaa kaikille!

PS. Moni on tiedustellut, mistä niitä edellisen postauksen vihreitä nipsuja saa. Tokmannilta, tiesi Päivänpesän eläämää -blogin Katja kertoa. Kiitos vinkistä, Katja!

20.6.2017

Temppuja kasvimaalla

Tämä kesän alku, vaikkakin oli vähän takkuinen, on ollut yhdessä mielessä aivan mahtava. Tuhohyönteisiä ei ole näkynyt pientä joukkoa rapsikuoriaisia lukuunottamatta. Retiisit kypsyivät harson alla ilman vaikeuksia.

Tämä nopeakasvuinen lajike on French Breakfast. Nuorista retiiseistä voi syödä myös varsiosan. Tähän kirpakkaan herkkuun tulee ihan himo. Retiisissä on paljon C-vitamiinia, kaliumia, kalsiumia ja magnesiumia, fosforia, sinkkiä ja B-ryhmän vitamiineja sekä flavonoideja.

Kaalit ja muut ristikukkaiset kasvatan Neudorfin hyönteisverkon alla. Kestävä verkko palvelee täällä nyt kolmatta kesää. Lehtikaalia paria lajia, kyssäkaalia ja  parsakaalia. Verkko on kätevä, sillä sen läpi voi taimet kastella, eikä se ole niin lämmin kuin harso, mutta toimii kuitenkin hallasuojanakin.

Kätevän harson- tai verkonpidikkeen saa metallihenkarista.

Leikkaan vain lankaleikkurilla siivekkeet irti ja pidike on valmis. Olen sitonut näihin punaiset nauhat, jotta ne eivät katoaisi niin helposti kasvimaalle.

Muoviset sähköasennusputket ovat edullisia ja helppoja kaaria kasvulavoihin, ne voi työntää multaan, pidikkeitä ei tarvita. Lavan ympärille harso on helppo asetella, kurottu harso kiepautetaan muutaman kerran ja harsonpidike työnnetään vinoon laatikon reunan alle.

Harsot ovat pysyneet hyvin paikoillaan kovassakin tuulessa. Nyt olen jo poistanut ne, mutta juhannukseksi on lupailtu jopa hallaa, joten harsoille voi tulla käyttöä piankin.

Jos äkillinen suojaustarve yllättää, eikä saatavilla ole kaaria, saa harsotuen vaikka lasipurkista kepinnokassa.

Muovisia sitomisrenkaita löysin viime kesänä läheiseltä kirpputorilta, ostin monta laatikkoa, eri kokoisia. En tiedä mikä näiden oikea tarkoitus on, liittyi kai putkitöihin. Ovat olleet uskomattoman käteviä valosarjojen kiinnittämisessä, aitojen rakentamisessa ja kaikenlaisessa ripustamisessa. Renkaat ovat vahvoja ja ne voi avata helposti.

Näitä nipsuttimia löysin talvella eräästä kaikentavarankaupasta. Näillä on hyvä ohjailla kiipeäviä kasveja, tässä opetetaan sokerihernettä. Nipsuttimet on tarkoitettu juuri kasvien kiinnittämiseen.

Harson paikallaan pysymistä voi varmistaa nipsauttamalla sen kiinni harsokaareen. pyykkipoika toimii yhtä hyvin.

Rimpulakasvihuoneessa, joka on osoittautunut paremmaksi kuin kuvittelin, alkaa jo valmistua tomaatteja.

Tomaatit olen kiinnittänyt tukeen kasvinkiinnitysrenkailla, jotka on myös helppo avata. Oikeastaan renkaat on tarkoitettu kiinnitettäväksi tukilankaan, mutta toimivat näinkin.

Punajuuri Detroit on jo harvennettu, mutta vielä puuttuu katteet.

Kasvimaalla on riittänyt puuhaa, eikä työ puutarhassa lopu ikinä. Onneksi on niin valoisaa, että yöstä voi ottaa lisäaikaa.
Pehtoorillakin jäi kylmän kevään ja alkukesän vuoksi töitä rästiin. Kiirettä pitää eikä sitä juuri näe kuin pikaisesti ruokakupilla ja välillä prinssi haluaa harjausta, sillä karvanvaihto on on pahimmillaan.
Toivotamme mukavaa juhannusviikkoa kaikille!

16.6.2017

Muotitietoinen

Eilisellä market-käynnillä sain pienen piristysruiskeen odottamattomalta taholta.
Puiston reunan penkillä istui joukkio nauttimassa juomia ihanassa kesäillassa.

Kun kuljin heidän taitseen, huikkasi yksi herra minulle:
– Hei, tyttö!
– No?
– Saanko sanoa sinulle yhden asian?
– No?
– Siis ihan totta.
– No?
– Olet muotitietonen.
Räjähdin nauruun moisen kohteliaisuuden edessä,
kiitin ja jatkoin matkaani.

Piristävä kohtaaminen puutarha-aherruksen lomassa. Lasten, imeväisten ja juopuneiden suusta kuulee totuuden, vai mitä :)

Lämpimästi tervetuloa seuraamaan Autuasta oloa, Ulla!
Mukavaa viikonloppua kaikille, nautitaan auringosta.

14.6.2017

Märkää

Maa on saanut syväkastelun parin päivän jatkuvan sateen ansiosta. Viikonloppuna olin talkoissa naapurissa. Maalattiin talo, hoidettiin puutarhaa, muutettiin raparperipuskani hilloksi, saunottiin ja uitiin. Maanantaina kokkasin talkooväelle täällä, kun rantasaunan terassin laudat uusittiin. Eilen olin ystävän luona orjana siirtämässä tavaroita varastosta toiseen. Yhdessä tehden asiat hoituvat ja kaikki tulevat autetuiksi.

Illalla sade piti taukoa ja ehdin vähän kuljeskella kameran kanssa pihalla. Scopolia.

Kuin lasia

Libanoninlaukka



Kasvimaan telttakylässä kaikki hyvin.

Harson alla Halloween-kurpitsa kehittelee jo kukkanuppuja. Retiisit ovat syömistä vailla ja muukin sato näyttää lupaavalta.

Oliivipuu pääsi viimein ulos nauttimaan kesästä.

Rattoisia kesäpäiviä!

8.6.2017

Hyödytöntä?

Puutarhurointini ei ole pelkkää hyödyn tavoittelua, vaan täältä löytyy myös kaunistuskasveja.
Harjaneilikkakasvustossa piileskeli illalla komea horsmakiitäjä. Viimevuonna kohtasin sen kasvimaalla.

Samoja sävyjä löytyy toisestakin kukkapenkistä. Särkyneetsydämet ja tarhakalliokielot karkeloivat.

Tulppaanikombo

Lemmikkejä ja esikoita

Kesäpikkusydän

Laukka alkaa.

Kullerot ja ailakit

 Yksikseen

Gandalf Harmaa

Keskisormi?

Lämpimästi tervetuloa seuraamaan Autuasta oloa, Maiski!
Kukkaisia päiviä kaikille!



6.6.2017

Hätämajoitusta

Kylmistä säistä huolimatta on ollut pakko saada taimia jo uloskin. Vaikka päivälämpötilat ovat olleet kohtuulliset on taimet pitänyt suojata yökylmältä ja kovalta tuulelta. Harsot ja tuet ovat olleet tarpeen.

Auringonkukan taimi pärjää vanhan lyhdynlasin suojissa. Ei uskoisi, että tuostakin pikkuisesta kesän aikana varttuu komea ja tanakka kasvimaan kaunistus.

Yrtit pärjäävät ilman suojaakin, mutta taimet ja kylvökset on pitänyt peitellä. Telttojen keskellä olevassa laatikossa rehottaa itsekylväytynyt kamomilla ja etualan yrttipenkissä kasvaa mm. valkosipuliyrttiä.

Valkosipuliyrtillä eli kuvernöörinkukalla on sievä kukinta ja myös kukka on syötävä. Taimet ostin kylän kauppapuutarhalta.

Kreikkalainen vuoritee (Sideritis scardica) talvehti kasvimaalla. Jo muinaiset kreikkalaiset käyttivät kasvia lääkitsevänä juomana ja virkistävänä yrttiteenä. Jaoin kasvin ja istutin uudelleen.

Hätäsuojia löytyi myös palautuspullokassista.

Koska en tänäkään keväänä saanut aikaiseksi rakentaa tomaattihuonetta, ostin Clasulta muovisen, halvan kasvihuoneen hoitamaan asiaa. Melkoinen rimpula täynnä suunnitteluvirheitä ja ajattelin, että joudun myrskyn jälkeen etsimään sitä pellolta tai järveltä, mutta hyvin se kesti tuulet ja suojasi tomaatteja. Ruuvasin rungon kiinni lavakaulukseen.

Viileässä tomaatit ovat kasvaneet vankoiksi ja kukkivat jo. Osa tomaateista kasvaa lasikuistilla ruukuissa.

Talvivalkosipulit venyvät koleudesta huolimatta. Niille on hyvä antaa piakkoin lisälannoitusta jos mielii saada komeita sipuleita.

Kylvökset kasvavat kylmässä hitaasti. Pinaatti kuitenkin nousee, samoin salaatit, punajuuri, porkkana, mangoldi, retiisi ja muutama muu tuleva herkku. Tosin melkein suurennuslasilla saa taimia tarkkailla toistaiseksi. Nyt on satanut mukavasti ja luvattu lämpöäkin, joten kasvu pyrähtää käyntiin nopeasti. Pavut ja herneetkin ovat jo itäneet harson alla. Paljon on vielä taimia istuttamatta, mutta eiköhän kaikki pääse multiin viikon loppuun mennessä.
Lämpöisiä puutarhapäiviä kaikille!