Alppiruusun huoltoa

Oli hieno juhannus! Kiva tunne kun auto kaartaa pihaan ja sieltä purkautuu ystäviä kimpsuineen. Juhlat voivat alkaa. Malja pihan kaunottarelle. Herkkuja, saunomista, uimista ja paljon naurua. Täydellinen keskikesän juhla viileästä säästä huolimatta.

Kyseltiin miten olen hoitanut rhodoani. Kun muutin tänne löysin riutuneen alppiruusun pihan nurkalta ja ajattelin, ettei siitä taida enää tulla kunnon kukkijaa. Mutta aloin kuitenkin elvytyksen ja puhdistin sen alustan rikkaruohoista ja leikkasin kuolleet oksat pois. Näin telkkarista ohjelman, jossa rhodo-harrastaja kertoi, että alppiruusu on suokasvi ja tarvitsee niin kuohkean maan, että siihen voi vaivatta työntää kätensä kyynärpäätä myöten.

Oma rhodoni kasvoi kovassa maassa, eikä peruskalliokaan taida olla kovin kaukana sen juuristosta. Kärräsin pensaan juurelle kompostia ja rhodomultaa. Niitä olen lisännyt vuosittain ja maa on kuohkeutunut. Pensas kasvaa varjoisassa paikassa, aikoinaan liiankin varjoisassa. Se oli takapuoleltaan harva ja risuinen. Kun yksi suuri kuusi ja vieressä kasvava raita sekä vähän muutakin metsää kaadettiin sai rhodo enemmän valoa ja takapuolikin alkoi pörhistyä.

Pensaan takana vartioiva suuri pihta pitää huolta maan happamuudesta ja hapan maa on rhodon elinehto. Kun metsähakkuun jälkeen kävi energiapuun murskaaja, kävin keräämässä sen jäljiltä jäänyttä havupuujätettä kärrykaupalla pensaan juurelle. Keväisin ennen kukintaa annan pensaalle rhodolannoitusta ja lisäksi se pitää kahvista; kaikki kahvinporot kippaan rhodolle.

Aluksi yritin suojata alppiruusua kevätauringolta, mutta koska se on valtava on puuha hieman hankalaa ja se on selvinnyt keväistä ilman varjostusta. Olen häätänyt sen alta kekomuurahaiset, siirtämällä pesän perustukset kauemmas, kuusen juurelle. Ongelmasta raportoin täällä. Joskus olen torjunut siitä alppiruusujauhiaisia mäntysuopaliuoksella ruiskuttamalla ja voitte kuvitella mikä homma on ruiskuttaa tuollaisen puskan jokaisen lehden alapinta. Toimenpiteestä kerroin täällä. Lehdissä esiintyy vähän ruostetta ja jokin toukkakin nakertaa niitä joskus, mutta sorkkaeläimet ovat jättäneet pensaan rauhaan, se lienee jo liian puumainen. Joskus on jokin uusi lehtikasvusto purtu.
Tietoa rhododenronin ongelmista löytyy esimerkiksi täältä ja täältä.
Mukavaa viikkoa kaikille, helteitä odotellessa.