27.6.2017

Alppiruusun huoltoa

Oli hieno juhannus! Kiva tunne kun auto kaartaa pihaan ja sieltä purkautuu ystäviä kimpsuineen. Juhlat voivat alkaa. Malja pihan kaunottarelle. Herkkuja, saunomista, uimista ja paljon naurua. Täydellinen keskikesän juhla viileästä säästä huolimatta.

Kyseltiin miten olen hoitanut rhodoani. Kun muutin tänne löysin riutuneen alppiruusun pihan nurkalta ja ajattelin, ettei siitä taida enää tulla kunnon kukkijaa. Mutta aloin kuitenkin elvytyksen ja puhdistin sen alustan rikkaruohoista ja leikkasin kuolleet oksat pois. Näin telkkarista ohjelman, jossa rhodo-harrastaja kertoi, että alppiruusu on suokasvi ja tarvitsee niin kuohkean maan, että siihen voi vaivatta työntää kätensä kyynärpäätä myöten.

Oma rhodoni kasvoi kovassa maassa, eikä peruskalliokaan taida olla kovin kaukana sen juuristosta. Kärräsin pensaan juurelle kompostia ja rhodomultaa. Niitä olen lisännyt vuosittain ja maa on kuohkeutunut. Pensas kasvaa varjoisassa paikassa, aikoinaan liiankin varjoisassa. Se oli takapuoleltaan harva ja risuinen. Kun yksi suuri kuusi ja vieressä kasvava raita sekä vähän muutakin metsää kaadettiin sai rhodo enemmän valoa ja takapuolikin alkoi pörhistyä.

Pensaan takana vartioiva suuri pihta pitää huolta maan happamuudesta ja hapan maa on rhodon elinehto. Kun metsähakkuun jälkeen kävi energiapuun murskaaja, kävin keräämässä sen jäljiltä jäänyttä havupuujätettä kärrykaupalla pensaan juurelle. Keväisin ennen kukintaa annan pensaalle rhodolannoitusta ja lisäksi se pitää kahvista; kaikki kahvinporot kippaan rhodolle.

Aluksi yritin suojata alppiruusua kevätauringolta, mutta koska se on valtava on puuha hieman hankalaa ja se on selvinnyt keväistä ilman varjostusta. Olen häätänyt sen alta kekomuurahaiset, siirtämällä pesän perustukset kauemmas, kuusen juurelle. Ongelmasta raportoin täällä. Joskus olen torjunut siitä alppiruusujauhiaisia mäntysuopaliuoksella ruiskuttamalla ja voitte kuvitella mikä homma on ruiskuttaa tuollaisen puskan jokaisen lehden alapinta. Toimenpiteestä kerroin täällä. Lehdissä esiintyy vähän ruostetta ja jokin toukkakin nakertaa niitä joskus, mutta sorkkaeläimet ovat jättäneet pensaan rauhaan, se lienee jo liian puumainen. Joskus on jokin uusi lehtikasvusto purtu.
Tietoa rhododenronin ongelmista löytyy esimerkiksi täältä ja täältä.
Mukavaa viikkoa kaikille, helteitä odotellessa.

44 kommenttia:

  1. Kylläpä onkin pörheä rodo! Aivan ihana. Tuollaisina jättipuskina ne ehdottomasti ovatkin kauneimmillaan, metsän reunassa rajaamassa pihaa. Mikä upea näky ja vaikka helteitä (tai edes hitusen lämpöä) odotetaan täälläkin, on aika ylellistä ihailla alppiruusun kukintaa viikko toisensa jälkeen, ihan täydessä kukassa ilman lakastumista.
    Huh, olette hylkeitä, kun tarkenitte uimaankin! Mua ei saisi kuin sellaiseen pataan, jossa on tuli alla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun saunapolkua lähestyy pihaa loistaa rhodo upena jo kaukaa. Walesissa vaeltaessani näin metsiköissä valtavia, läpitukemattomia rhodopensaikkoja. Olisi hienoa nähdä ne joskus kukinta-aikaan. Ne tosin ovat siellä haittakasvien listalla, meillä ei liene samaa vaaraa. Saunasta kyllä tarkenee uimaan vaikka vesi onkin vielä kylmää. Viileillä säillä on puolensa, enkä kaipaa uuvuttavia helteitä, mutta hieman lämpimämpää saisi olla.

      Poista
  2. Kyllä on upea kukkija. Minulla on juurikin kaksi erittäin riutunutta alppiruusun alkua... multaa on jo haettu, vielä kun saisi sen niille pensasparoille:))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rhodomulta tekee hyvää, mutta se on tosiaan otettava pois säkistä :)

      Poista
  3. Rhodosi on huikean upea!
    Hyvä hoito takaa onnistumisen. Sinä olet tutkinut tarkasti sen tarpeita ja sitten vastannut niihin omaa aikaasi säästämättä - niinkuin kasvien sydänystävä tekee. Nyt voit sitten nauttia sen kukoistuksesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kasvin hoitamisesta syntyy positiivinen kierre, kasvinkiittää huollosta voimalla hyvin ja se taas innostaa jatkamaan hoitotoimenpiteitä. Tämä vuosi on suotuisa rhodojen kukinnalle, omanikin rikkoo oman ennätyksensä. Kannatti helliä pensasta.

      Poista
  4. Kiitos ohjeista. Pitääpä ottaa vinkkisi käyttöön. Jospa saisin yhtä komeat alppiruusut kuin sinun omasi. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Alppiruusu on mielestäni helppo hoidettava, sille riittää huomioiminen silloin tällöin, mutta oikeaan aikaan. Iloa rhodon hellimiseen.

      Poista
  5. Huikea alppiruusu! Hyvin saman väriset kukat oli omissanikin, vaikka se on aivan pikkuinen. Mitähän lajiketta tuo lienee? Voisi olla Helsingin yliopisto?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ikävä kyllä lajikkeesta ei ole mitään tietoa. Koska se on hyvin vanha, luulisi lajikkeen olevan jokin ennen tavallinen rhodo, tuskin kymmeniä vuosia sitten oli niin suurta lajikekirjoa kuin nykyään. Helsingin yliopisto vaikuttaa kotimaiselta ja sellainen tämä voisi olla.

      Poista
  6. Näin komeaa en ole koskaan nähnyt, kiitos siitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä :) En minäkään ole Suomessa nähnyt toista näin suurta, mutta varmasti niitä on.

      Poista
  7. Hurjan hyvin olet onnistunut alppiruusun elvytyksestä niin on komea ja kaunis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuottaa suurta iloa nähdä hoidokkinsa kukoistavana.

      Poista
  8. Huikea rodo. Tänä vuonna mutkin palkittiin suurella kukkarunsaudella, vaikka en juuri mitään rodoni eteen ole tehnyt. Tuli oikein pistos sydämeen ja nyt lupaan parantaa tapani ja hoitaa ohjeidesi mukaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On ilmeisesti rhodojen juhlavuosi. Alppiruusulle on tärkeää, että se viihtyy istutuspaikassaan. Kovin paljon hoitotoimenpiteitä ei terveen ja hyvinvoivan kasvin eteen tarvitse tehdä.

      Poista
    2. Osui tähän kohtaan kommentti.. positiivista huimausta vain täällä

      Poista
    3. Hyvä että positiivista, se ei ole vaarallista :)

      Poista
  9. Onpa upea rodo, näin yltäkylläisesti se palkitsee huolenpitosi. Tämä kevät taitaa olla oikea rodokevät, minunkin monta vuotta vanha rodoni kukkii nyt ensimmäistä kertaa!
    Viime kesänä Vakkataimesta ostamani rodo vietti talven kasvihuoneessa, mutta nyt aion senkin istuttaa metsäpuutarhaan. Siellä onkin jo luontaisesti varsin kostea ja hapan maaperä. Rodoja istuttaessani täytän istustuskuopan seoksella, jonka sekoitan rodomullasta, luonnonturpeesta, sekä komposti-ja huussikuivikkeesta, joka takaa kasvualustan ilmavuuden. Metsänpohjan karike ajaisi saman asian, mutta laiskuuksissani turvaudun säkkituotteeseen😊.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuossapa olikin oiva istutusohje. Kaikkialta raportoidaan rodojen runsasta kukintaa, nillä on otolliset olosuhteet. En keväällä pensasta tarkastellessani osannut aavistaa, että se yltää noin huikeaan kukkaloistoon.

      Poista
  10. Viismumoista viheltää ( kirosana ) helteille, mutta kiittää "kasvinipsujen" tietojen välittäjiä. Sain tänään vihdoinkin niitä, kun tarpeeksi ruikutin pikkusiskolleni. Tyttäreni meni tietämättäni perässä pari tuntia myöhemmin, mutta onneksi soitti minulle eikä sitten enää tuonutkaan kun jo sain kielletyksi. Iso kiitos kummallekin "neuvojalle". Ihanaa kun on avuliaita ihmisiä, niistä on välillä iso apu. Käyn sivuillasi usein, mutta harvoin kommentoin, nyt vain sattui "tulemaan tarvetta"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa, että ongelma ratkesi ja nipsut löytyivät. Aina kannattaa 'avata suunsa' kun tarvitsee tietoa, vastaus löytyy usein Blogistaniasta :) En kaipaa helteitä, mutta kasvu kaipaisi nyt lämpöä, vettä on saatu riittämiin.

      Poista
  11. Harvoin kotipihoissa näkee noin mahtavaa rhodoa. Sen kukkimisen osuminen juhannukseen toi varmasti ylimääräistä juhlan tuntua.
    Jännä kuulla, että jossain päin maailmaa rhodokin voi olla haittakasvi. Vaan niin on monen muunkin kasvin kohdalla. Meidän pohjoisista oloistamme on monessa suhteessa myös etua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Walesissa kyllä ymmärsin miksi rhododendron haittakasvi, ne estivät pitkinä aidanteina tehokkaasti muun kasvamisen. Myös muratti oli siellä jatkuvan karsimisen kohteena, itsekin olin repimistalkoissa. Meidän oloissamme tuskin on kummastakaan isompaa haittaa. Jättiputki ja himalajanbalsami tuntuvat pieniltä ongelmilta noiden rinnalla.

      Poista
  12. Olen ihastellut monissa pihapiireissä valtoimenaan kukkivia alppiruusuja. Tuo sinun yksilösi näyttää myös oikein rhodojen kuningattarelta, jollaisena ilmeisesti itsekin loistit Juhannusjuhlissasi :). Kuulosti niin kivalta tuo kuvauksesi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, rhodo oli juhannuksen kuningatar ja minä häärin emännän roolissa. Mukavaa oli ilman kruunuakin :)

      Poista
  13. Huikean kauniisti ja runsaasti kukkiva rodo.

    VastaaPoista
  14. On kyllä kaunis ja hienosti olet "kuntouttanut" alppiruusun.

    VastaaPoista
  15. Kiitos vinkeistä. Olen miettinyt rodoja pihaan. Eli ei onnistu tässä pihass ihan joka kohtaan. Tiukka savi tai puunjuuret kun eivät annan kyynärpään upota yhtään mihinkään. Ehkä kohopenkit pelastaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Savimaassa rhodo ei viihdy. Varjoisa, suojaisa ja kuohkeamultainen kasvupaikka on paras. Tuolla ylempänä Suvikummun Marja antoi hyviä vinkkejä istutukseen.

      Poista
  16. Tämä alkukesä on ollut rodojen juhlaa, sinun rodosi on todella upea - kiittää hyvästä hoidosta! Kiitos vinkeistä, lisäilen kasvupohjaan vielä hapanta kariketta ja muuta jotta pinnalla olevat juuret saisivat vielä enemmän suojaa ja kosteutta. Se on tosiaan uskomaton juttu että rodo voi olla haittakasvi, siksi se valvatin kanssa onkin säilynyt kivikaudelta saakka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt on olosuhteet rhodoilla menneet nappiin, ne kiittävät runsaalla kukinnalla. Ennen suurta ilmastonmuutosta rhodo tuskin meillä karkaa puutarhoista metsiin. toisin kuin valvatti se pysyttelee asuinsijoillaan.

      Poista
  17. Tässäpä tuli kasapäin hyviä vinkkejä. Ostin pikkuinen kukkani ruukkuun täksi kesäksi, mutta kesän loputtua se on tarkoitus johonkin istuttaa. Kaivan sitten nämä vinkit käyttöön.

    VastaaPoista
  18. No, onpas rodolla kokoa. Vaikea uskoa, että se on ollut joskus riutunut.

    Olen hankkinut kesäpesälle ensimmäisen rodon ja tästä sain paljon vinkkejä sen istuttamiseen ja hoitoon. Hullua toivoa, mutta toivottavasti omani ei kasva noin isoksi...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pieneen pihaan tuollainen jätti onkin liian suuri :) Luulisin, että koko on myös lajikekysymys. En ole rhodoasiantuntija, mutta kokemuksia voi aina jakaa.

      Poista
  19. Hyvällä hoidolla saa näköjään paljon aikaan! Pitäsköhän munkin alkaa kantaa kahvinporot rhodoille, lannoittaakin kai vois...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kokeilenjosbrhodo vaikka tykkäisi kahvista, meillä tykätään.

      Poista
  20. Upea rodo, aivan huikean kokoinen! Vinkkisi olivat taas kerran hyviä, omista rodoistani valkoinen oli tänä vuonna kuoleman kielissä, mutta siirsin metsämaahan ja nyt näyttää uusi kasvu hyvältä. Atsalealle lienee samat ohjeet, eivät nimittäin suostu kukkimaan pihamaassa, mutta eivät kyllä mökkimetsässäkään, vaikka muuten vihertyvät joka kesä upeasti. Osaatko antaa senkin hoitoon vinkin?:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Atsaleatkin ovat rhodoja kuten alppiruusut ja niiden hoivaamiseen sopivat samat vinkit. Tärkeää on hapan ja kuohkea maa, varjoisa kasvupaikka on eduksi. Ehkä kannattaisi antaa hieman rhodolannoitusta keväisin ennen kukintaa. En ole asiantuntija, neuvon vain kokemuksen perusteella.

      Poista
  21. Täydellisesti onnistunut rodon elvytys, tuo rodon alustan pehmeys oli minulle uutta asiaa.
    Sinulls on taito "kuunella" kasvien kertomaa ja ne kyllä kiittävät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kasvit kyllä opettavat kukoistamalla mikä niille on hyväksi. Onneksi on myös helposti saatavilla paljon tietoa, löytää oikean suunnan elvytystoimille. Onnistuminen tuottaa suurta tyydytystä.

      Poista

Kiitos kommentista