28.7.2015

Budapest-salaatti

Kuumimpina päivinä valitsin kohteeksi esimerkiksi Kaupunginpuiston. Siellä oli miellyttävää liikuskella helteelläkin.

Puistossa sijaitsee myös  Széchenyin terveys- ja lämminvesikylpylä.

Viihtyisässä ympäristössä oli tarjolla kylpyjen lisäksi kaikenlaisia hoitoja.
Puistossa on myös kirpputuori.
Kotimaisena tuulahduksena oli juuri samana iltana alkamassa Nightwishin konserti PeCsa-alueella.

Yksi hellepäivävalinta oli Margit-saari.

Margitsaaren vesitorni.
Erityiskunniamaininnan annan Budapestille siitä, että siellä on runsaasti penkkejä kaikkialla, niin katujen varsilla kuin puistoissakin.

Lászo oli kadonnut kesäkuussa.
Hotellini oli vähän rähjäisellä seudulla, alueella asui paljon Unkarin itänaapurista muuttaneita ihmisiä. Heillä oli tapana oleilla kadulla seurustelemassa ja nauttimassa virvokkeita.
Kerran kun yöllä kävelin bussilta hotellille, näin kun kerjäläispariskunta asteli ripeästi kotia kohti raskaan työpäivän jälkeen. Miehen rekvisiittakainalosauva keikkui iloisesti olalla. Tai ehkä oli tapahtunut ihmeparantuminen.

Monia "naapureitani" tapasin kauppahallin kulmilla työskentelemässä. Hotellilla oli jostain käsittämättömästä syystä neljä tähteä (Budan Hiltonilla on viisi). Huone oli suuri, keskikokoisen yksiön kokoinen ja siisti. Siinä oli myös keittiöosasto, jos olisin ottanut kattilat ja astiat mukaan olisin voinut kokkaillakin. Ensin ilahduin jääkaapista, avasin sen oven ja suljin heti sadasosasekunnissa. Silti pelkäsin, ettei ruumiin haju katoa ikinä huoneesta.  Jääkaappi oli suljettu, muttei käynnissä. Onneksi kunnon tuuletus auttoi.

Suuri kauppahalli taitaa olla Euroopan suurin.

Sieltä saa paprikaherkkua jos jonkinmoista. Minä ihastelin eniten kypsiä aprikooseja, kirsikoita, karhunvatukoita, nektariineja...

Kasvitieteellinen puutarha oli suljettu myrskytuhojen korjaamisen ajaksi, mutta ehdin kuitenkin käydä sielläkin.

Myrsky oli tehnyt kaikenlaista vahinkoa.

Kasvitieteellisessä puutarhassa ei ollut montaa vierailijaa. Aasialaisessa puutarhassa tapasin jonkun meditoimassa.
Unkarilaiset jaksavat olla ystävällisiä turisteille ja sain aina kysyessäni perusteellisia ja tarkkoja neuvoja. Kieli ei tuottanut ongelmia, useimmat puhuvat englantia.
Hintataso on melko alhainen. Kaupungissa on runsaasti kasvisravintoloita, myös vegaanipaikkoja jos ei gulash maistu.
Kaupunki on turvallinen ja siellä on helppo liikkua. Taskuvarkaita kannattaa kuitenkin varoa niin kuin kaikkialla.

Piristävä ja antoisa matka. 

26.7.2015

Kirkkomatka

Viihdyn kirkoissa. Käväisin Szent István-bazilikassa (Pyhän Tapanin kirkko) ja tunnelma oli kuin rautatieasemalla. Budapestin suurin kirkko houkuttelee tietysti paljon turisteja ja useista hiljaisuuspyynnöistä huolimatta joukot eivät malta olla ääneen ihastelematta pyhätön komeutta.

Minulla oli lippu illan konserttiin, mutta päätin tulla etuajassa takaisin ja osallistua kello kuuden messuun, se on oikea tapa tarkastella upeaa basilikaa. Alttarilla seisoo Pyhä Tapani, Unkarin ensimmäinen kuningas.

Sivukappelissa säilytetään Unkarin katolisen kirkon arvokkainta pyhäinjäännöstä, Pyhän Tapanin muumioitunutta oikeaa kättä.

Otin kuvan eteisen esittelytaulun kuvasta.

Kirkkoa rakennettiin 55 vuotta 1851-1906, sinä aikana ehti jo suunnittelijakin mennä manan majoille, rakennuksella ehti olla kolme arkkitehtiä. Rakennusaikana kupoli romahti kerran, mutta rakennettiin uudelleen ja hyvin on kestänyt.



Olin paikalla hyvissä ajoin ennen messun alkua. Rippituolin ovi kävi usein ja ulkopuolen punainen lamppu ilmoitti paikan olevan varattu.
Unkarin kieli kuulosti tavattoman kauniilta messussa ja kirkko näyttäytyi eri valossa. Messun aikana en tietenkään ottanut kuvia.



Kun sitten illan konsertissa urut pauhasivat Bachin Toccataa ja ääni kiersi kupolissa niin, että kultaukset tuntuivat rapisevan näytti kirkko koko sykähdyttävän komeutensa.
Ja kun haikea Air uruilla ja viululla kierteli erinomaisen akustiikan omaavassa pyhätössä olivat tunnelmat kohdallaan. Suosittelen messua tai konserttia jos haluaa tuntea kirkon oikean atmosfäärin.

Vasemmalta: Gyula Pfeiffer, urut, Zsuzsanna Skoff, sopraano, György Geiger, trumpetti, Éva Dúlfalvy, viulu ja Xavier Rivadeneira, tenori.
Viiden tunnin kirkkohetki oli suuri elämys.

Lämpimästi tervetuloa Autuaaseen oloon Marika ja 400. Jani!

24.7.2015

Terveisiä helteestä

Vierailin Budapestissa, siellä oli suloisen lämmintä. Kun lähdin sieltä, näytti mittari 36 astetta ja Helsinki-Vantaalla odotti raikas 13 asteen yö. Yli 20 asteen pudotus toisenlaiseen kesään.

Széchenyin ketjusiltaa vartioivat leijonat, muita kissoja en tavannut matkalla. Budapestissa on kyllä kissakahvilakin, mutta siellä en ehtinyt vierailemaan.

Kaunis Budapest houkuttelee suuret joukot turisteja ja kaupunki on satsannut paljon tehdäkseen vierailijoiden olon mukavaksi. Budan linnavuorella taidettiin tehdä selfieiden maailmanennätys.

En halunnut erottua joukosta ja peilasin kuvani Hiltonin seinästä.

Kalastajalinnakkeelta avutuu upeat maisemat yli Tonavan, Pestin puolelle.



Matiaksen kirkko.

Olen nähnyt paikan ennen hotelli Hiltonia, joka kummallista kyllä rakennettiin kommunistisen Unkarin aikana keskelle historiallisia muistomerkkejä. Se nousi jesuiittaluostarin raunioille 1976. Kun näin hotellin silloin, olin järkyttynyt. Muistan, että Hiltonia puolusteltiin sillä, että sitähän ei edes huomaa, koska sen kiiltävistä seinäpaneleista heijastuvat ympäröivät rakennukset.

Hotellissa on nähtävissä fragmentteja vanhasta luostarista. Itse asiassa historia vain toistuu tässäkin, sillä 1800-1900 -lukujen vaihteessa valmistunut Kalastajalinnakekin rakennettiin puretun, 1200-luvulla rakennetun dominikaanisen kirkon raunioille.

Linnamäellä sijaitsee tietysti myös Budan linna.

Linnan takapihan yrttitarhasta löysin rauhaisan taukopaikan. Laventelit tuoksuivat ihanasti.

Sieltä löytyi myös pieni muotopuutarha suihkulähteineen.

Helteessä maistui jäätelö kaikille.

Jatkuu seuraavassa numerossa.

Lämpimästi tervetuloa Autuaaseen oloon, Onneli Winter!

17.7.2015

Rukkaset naulaan

Jippii!!! Löysin kuitenkin sen aprikoosin värisen sormustinkukan, jonka siemeniä Saila lähetti minulle pari vuotta sitten. Olen selvästi laittanut tämän erilleen muista, ehkä toivossa, ettei se risteytyisin niin helposti muiden kanssa. En tiedä on paikka sille epämukava, mutta kukka on huomattavasti matalampi kuin muut digitalikset. On huikea tunne löytää yllätyksiä omasta puutarhasta.

En ole vielä heittämässä rukkasia naulaan vaikka niin uhkasin. Löysin kasvimaan reunalta vanhat hanskat, jotka ovat viettäneet siellä ehkä pari vuotta. Laitoin tuohon aidantolppaan muistoksi tiilien kantamisesta.

Pionin hurmaa. Olen saanut kasvin vuosia sitten ystävältä, hän ei osannut sanoa pionin lajia, mutta mitä väliä kunhan kukkii kauniisti. Ja  taustalla huojuu digitalismetsä.

Krassien kanssa on ollut ongelmia. Kirpat hyökkäävät jatkuvasti niiden kimppuun, mutta eiköhän ne tästä kun ovat jo päässeet noin suuriksi. Tiilipenkin takana kukoistaa saaviperunani. Ne ovat jo aika suuria ja ah, niin maukkaita.

Tarhakullero kukkii täällä ensimmäistä kertaa. Sain jakotaimet Hernepensaskujanteen Jorilta, puutarhabloggareiden tapaamisessa. Upea väripilkku.

Lehtosinilatva Alba on sinisiä serkkujaan hennompi.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

15.7.2015

Mansikan tuoksua

Nyt on se aika kun voi joka aamu käydä poimimassa kupillisen mansikoita aamiaiseksi. Kasvimaalla ja sen reunoilla leviää rikkaruohona ahomansikka, ihan luvan kanssa. Ne ovat vallanneet kohta koko pihapiirin. Puutarhamansikatkin kypsyvät jo. Kun kykkii kitkentäpuuhissa nenään kantautuu ihana mansikan tuoksu.

Iloisia mansikkahetkiä kaikille!

13.7.2015

Prinssi sai prinsessan

Jos en onnistu saamaan prinssiä aamukahviseuraksi niin voin nauttia kupillisen prinsessan kanssa. Hän onkin erinomaista seuraa. Taannoin istuimme kolmistaan ystäväni, prinsessa ja minä pihan kahvipöydässä ja tietysti prinssikin saapui paikalle. Löysin prinsessalle tuolinkin kierrätyskeskuksesta, hän istuskelee kukkien keskellä vanhassa grillissä.
Suloinen prinsessa on Sirpa Mikkolan kätten työtä ja ainoa maailmassa. Ostin sen Avoimien puutarhojen päivänä kun vierailin hänen pajallaan ja puutarhassaan.
Kannattaa pistäytyä siellä jos mielitte elähdyttäviä hahmoja puutarhaanne, nämä kestävät nimittäin ulkona. Pajalta löytyy myös ruukkuja ja muuta ihanaa uniikkia keramiikkaa. Talveksi prinsessa muuttaa kuitenkin sisätiloihin, sillä silloin ei juoda kahveja ulkona.

Lämpimästi tervetuloa Autuaaseen oloon, Sanna!
Mukavaa viikkoa kaikille!

10.7.2015

Kirppusirkus

Jotain epäilyttävää on taas ollut tekeillä, Nero käyttäytyi viikon päivät kuin pahainen murkku. Yöt piti partioida, satoi tai paistoi. Kun aterian jälkeen yritin houkutella sitä köllistelemään, se väänsi suustaan äänen, joka kuulosti aivan: Köllistele itsekses vaan! Moi! Släm!

Yhtenä päivänä se oli värjännyt tukkansa keltaiseksi. En meinannut tuntea koko kissaa, piti tarkistaa rintapilkusta oliko hurjimus meidän prinssi. Missä lie mäyrän kolossa nuohonnut ja saanut keltamultakuorrutuksen. Harmi että en saanut asusta kuvaa. Kun yritin rientää apuun, paineli Nero lipettiin. Hyvin epätyypillistä.

Yhtenä aamuna se oli palannut taas omaksi itsekseen ja hyppäsi sänkyyn. Se kehräsi, puski ja köllähti kupeeseeni. Heräsin nopeasti kun huomasin, ettei se ollut tullut yksin. Turkissa ja lakanalla pomppi iloisia kirppuja. Jatkoimme aamuhetkeä ulkona, minä vähän harjailin enimpiä hyppelijöitä. Lähdin hei hakemaan kirppulääkettä eläinlääkäriltä.

Koska oli myös sisäloisten häädön aika kokeilimme uutta ainetta, joka häätää kaikki; kirput, punkit ja sisäloiset.
Ruisku on kätevä, mutta minulta aine turskahti kissan niskaan vähän liiankin nopeasti. Vaikutusaika on kaksi kuukautta.
Nyt on taas rauhallista ja prinssi tulee mielellään harjattavaksi, olen poistanut siitä paaleittain karvaa ja kissa on alusvaatekerran riisuttuaan kaventunut huomattavasti.
Jokin vaarallinen täällä liikkuu, eilen köllöttelimme sohvalla kun Nero ryntäsi ikkunaan ja murisi äänekkäästi. Minä en nähnyt ketään vaikka menimme oikein ulos kurkkimaan.