6.6.2016

Muistojeni Karjala

Puutarhabloggaajien tapaamisessa viime kesänä vierailimme Suomen ruususeuran puheenjohtajan, Lauri Korpijaakon vaikuttavassa ruusutarhassa. Saimme pensasruusuista pistokkaita, minullakin taisi olla kymmenkunta ruusua juurtumassa. Vain yksi jäi henkiin. Karjalanruusu talvehti maahankaivetussa ruukussaan ja ehti kukkia ennen kuin kerkesin edes kuvaa ottaa.

Tämä kuva on otettu viime syksynä, jolloin pikku ruusu teki jo yhden kukan. Se selvisi yli hankalan pistokasvaiheen ja erittäin vaikean talven. Karjalanruususta on tullut minulle erityisen arvokas, sillä se kantaa mukanaan muistoa mukavasta tapaamisesta.
Olisi kiva kuulla miten kävi teidän muiden pistokkaille.

Sää muuttui normaaliksi ja helteen jälkeen tämä tuntuu erittäin kylmältä.
Mukavaa viikkoa kaikille!

34 kommenttia:

  1. Söpö minitaimi kukkansa kanssa!
    Nyt tuntuu tosiaan niin kylmältä, että mun täytyi laittaa uuniin tuli eilen illalla. Hrrr!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin harkitsin eilen tulien laittamista, mutta päätin, ettei kesäkuussa lämmitetä. Taimia suojasin vielä myöhään illalla kun lämpötila putosi viiteen asteeseen.

      Poista
  2. Jännä juttu, saaduissa taimissa on usein suuri tunnearvo, niiden menettäminen aiheuttaa sydän suruja. Sama pätee itse siemenestä kasvatettuihin taimiin. Ostotaimiin syntyy tunneside vasta vuosien jälkeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, kai saadut taimet kantavat muistoa antajastaan, joidenkin taimien mukana on tullut myös tarina sen aiemmasta historiasta. Se jotenkin velvoittaa pitämään taimesta erityistä huolta.

      Poista
  3. Urhea pikkutaimi! Täällä ei tullut menestystä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihme, että yksi selvisi surkeana kesänä, taitaa olla erityisen sitkeä yksilö.

      Poista
  4. Oi, sinun ruusu on jo kukkinut! Minulla on hengissä kaksi tainta, toinen on 'Tove Jansson', toinen toistaiseksi tuntematon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa, sait kaksi ruusua saatettua elontielle. Jännä nähdä mikä toisesta kasvaa.

      Poista
  5. Minullakin on tuollainen ruusu ollut...Karjalan Kuolemanjärveltä alku tuotu..:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kasvit voivat kulkea pitkiä matkoja ja kantaa mukanaan muistoja sekä historiaa.

      Poista
  6. Onneksi karjalanruususi selvisi pistokasvaiheesta ja kovasta talvesta. Toivottavasti se selviää tästedes ihan mistä vain ja kasvaa isoksi puskaksi saakka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihailtavan sinnikäs ruusu. Toivottavasti se ilahduttaa minua ja jälkeeni tulevia vielä pitkään.

      Poista
  7. Pistokkaita minäkin otin/sain ja yksi oli lähdössä kasvuun mutta sitten se ennen loppusyksyä nuukahti. Yksi pistokas minulla on hengissä mutta epäilen sen olevan omasta pihasta. Valamon ruususta otin pistokkaita ja se varmaan on yksi niistä.
    Kaunis tuo ruususi, niin viime syksynä kuin myös nyt, se on erittäin sievä kuva.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moni pistokas minullakin uupui syksyllä, sitä riemukkaampaa oli, että yksi teki jopa kukan.

      Poista
  8. Kasvit, joihin liittyy jokin tarina, ovat erityisen ihania.
    Minulla pistokkaista yksi sinnitteli syksyyn saakka, mutta talven yli ei selvinnyt ainutkaan. Harmillista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruusun pidtokkaan hoitaminen elinvoimaiseksi ei ollutkaan ihan helppoa. Toisaalta ajatus kymmenestä uudesta ruusupuskasta tuntuu myös työläältä :)

      Poista
  9. Kaikessa yksinkertaisuudessaan valtavan kaunis <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elinvoimainen kaunotar. Ehkä yksinkertaisuudessa piilee salaisuus.

      Poista
  10. Yksinkertaisuus on kaunista, kukissakin ♥.

    VastaaPoista
  11. Ihana Karjalan ruusu! Mun pistokkaat kuolivat kaikki, harmistus! Olet taitava pikkuisten ruusuvauvojen hoitaja! Arvaa että odotan lauantaita :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taidoista en tiedä, uskon sattumaan :) Lauantaita odotan minäkin innolla. Pitääkin hoitaa taimet suojaan saapuvalta myrskyltä.

      Poista
  12. Kaunis ruusuntaimi. Meille on luvattu ankaraa hallaa yöksi. Vein kaikki kukkani autotalliin yöksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin peittelin taimeni harsoilla, näyttävät selvinneen kylmyydestä. Seuraavaksi on luvassa ankara myrsky, hoh hoijaa.

      Poista
  13. Toivotaan pitkää ikää Karjalan ruusullesi! Sitä pääsee nyt hellaa lämmittämään kun näin viileäksi veti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lämpö olikin liian hyvää ollakseen totta. Alkukesällä kylmyys pääsee aina yllättämään.

      Poista
  14. Meillä ne kaikki kuukahtivat jo alkumetreillä...
    Jep, nyt taidetaan olla normaaleissa kesäkuun alun lukemissa, viime viikon jälkeen ne vain tuntuvat niin matalilta;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Normaali kylmyys tuntuu vähän hillitsevän tuholaisia, mikä on tietysti hyvä. Kasvu vähän jurottaa, mutta päivälämpö panee niihin taas vauhtia.

      Poista
  15. Vastaukset
    1. Eikös olekin söpö silmäterä :)

      Poista
  16. Vastaukset
    1. Jotkut ovat sinnikkäitä, toivottavasti menestyy delleen.

      Poista

Kiitos kommentista