1.7.2016

Puutarhakummitus ja muita ihmeitä

HUU! Kohtasin yöllä puutarhassa kummituksen. Oikeasti se on aidalle kuivumaan heittämäni harso.

Leikkasin viimein talvella menehtyneen Vanille Fraisen kuivuneet oksat pois ja ilokseni sain todistaa ihmeellistä ylösnousemusta. Juurelta nousee uusi kasvi pontevana, vain maanpäälliset osat olivat menehtyneet.

Kellarissa talvehtinut vanha laventelini ei lähtenytkään keväällä kasvuun. Otin sen ruukun muuhun käyttöön ja heitin vanhuksen puutarhakompostin päälle. Ja kas ihmettä, juhannuksena huomasin, että sekin on herännyt henkiin. Istutin sen uuteen ruukkuun ja nyt laventeli on aloittanut uuden elämän.

Yksi talven uhri, ruusuherukka, on myös kokenut ylösnousemuksen ja kasvaa hurjaa vauhtia.

Juhannusviikonloppuna poimin ensimmäiset kypsät mustikat. Kanttarellejakin on jo kuulemma löytynyt, minun silmiini ei ole vielä osunut sieniä.

Yksi talven voittajista on ollut ahomansikka. Se on runsastunut entisestään kasvimaan reunoilla ja viljelylaatikoiden ja käytävien raoissa, missä olen antanut sen rehottaa. Sitä löytyy myös kukkapenkkien reunoilta. Iltakierroksella poimin melkein litran herkkua.

Voittajiin kuuluu myös Neron hoitama mirrinminttu. Kun minttupenkin muut mintut lähes menehtyivät, käytti tämä tilaisuutta hyväkseen ja kaunisti koko alan kissan, piian ja pörriäisten iloksi. Tästä opin, että mirrinminttu tarvitsee omaa tilaa.

Iltajooga

Iltajooga II

Hyvää viikonloppua ja heinäkuun alkua kaikille!

44 kommenttia:

  1. Mustikoita ja ahomansikoita, voiko olla täydellisempää satoa! Ruusuherukka? Nyt on pakko googlata ja tutustua paremmin. Hauska makrokuva joogaajasta sekä kisun iltapesusta, mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Nyt herkutellaan! Sain ruusuherukan viime vuoden keväisessä blogitapahtumassa, se oli siihen asti minullekin tuntematon. Kauniisti kukkiva pieni pensas, siis koristekasvi.

      Poista
  2. Minä olin hätäinen ja ehdin kaivamaan Vanilla Fraisen maasta, ennenkuin huomasin sen olevan hengissä. =(
    Heitin myös rosmariinin tunkiolle, käynpä katsomassa, onko se kokenut henkiinheräämisen!

    Upean sadon olet ahomansikasta saanut, nam!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin huomasin nuo Fraisen alut vasta kun kävin leikkaamaan oksia. Onneksi maltoin odottaa vaikka ruukussa odotti jo lumipalloheisin taimi. Se saa nyt valita uuden paikan. Sisällä talvehtinut rosmariinini koki myös myöhäisen ylösnousemuksen ja teki lehdet vanhaan rankaan. Mansikoita voi nyt poimia joka päivä.

      Poista
  3. Minullakin on samoja henkiin heräämisiä. Ruusuherukka on kovasti innostunut kasvamaan. Samoin laventeli, jonka olen itse kasvattanut siemenestä, näytti aivan raaskulta. Talvehti maassa. Se on taas hengissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tälläiset ylösnousemukset ilahduttavat puutarhuria. Ruusuherukka onkin ponteva kasvi, vain sen maanpäälliset varret kärsivät talvesta. Pitänee suojata se ensi talvena.

      Poista
  4. Puutarha kyllä tarjoaa monenlaista ihmettä, ruusutkin ovat yksi toisensa jälkeen nousseet maasta kun vain malttoi odottaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihmeelliset henkiinheräämiset osoittavat, miten sitkeitä kasvit ovat, niissä on hurjasti elinvoimaa silloinkin kun näyttävät menetetyiltä.

      Poista
  5. Nero ja perhosentoukka ovat kuin kaksi marjaa :-)
    Ihania henkiinheräämisiä, minäkään en ole vielä luovuttanut muutaman kasvin osalta - voi olla, että ne pitävät kokonaisen välivuodenkin (vaikka onhan se todella harvinaista).
    Ihana mirrinminttu! Se leviää kivasti ympäröivien kasvien lomaan kaikkiin suuntiin noine pitkine varsineen.
    Mainio tuo kummitus, pelottaisikohan tuollainen peuroja...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös vain, vain joogaajien värissä on eroa. Minäkin odottelen vielä jouluruusuja, ainakin muutaman siementaimen olen löytänyt niiden jäljiltä. Mirrinminttu saa levitä, nyt tuossa on vain yksi puska, huomasin sen kun yritin etsiä jakotainta Leenan tytöille. Onneksi löytyi yksi pieni erillinen alku.

      Poista
  6. Ihanat mustikat ja metsämansikat!
    Ja noin paljon jo satoa!
    Täällä alkaa mustikat myös kypsymään.
    Kohta niitä pääsee poimimaan.
    Metsämansikkaa ei paljoa ole näkynyt.
    Ihanaa viikonloppua sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Metsämansikka kukoistaa hyvässä maassa, kannattaa siirtää taimi omaan pihaan, nin saa aina mansikkasatoa :)

      Poista
  7. Viherpeukalolla on pitkin kesää iloa ja yllätyksiä puutarhassaan. Uudelleen henkiin heräävät kannattaa hoitaa huollella. Ne ihan ilmiselvästi haluavat elää :)

    Aurinkoista heinäkuuta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Myöhäisheränneet ovat erityisen tarkkailun ja huolenpidon alla.

      Poista
  8. Itse iloitsen suuresti, että kaikki villiviinit jaksoivat nousta uuteen alkuun, viimeisen kanssa koin jo epätoivon hetkiä, mutta niin vaan ilmestyi pieni alku siihenkin 😊
    Hauskat iltajoogat! Jotenkin odotin piikaa joukon jatkoksi 😄

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Talven pettymysten jälkeen ihania yllätyksiä. En viitsinyt laittaa piian joogakuvaa, sillä hän ei notkeudessa verä vertoja noille kahdelle :)

      Poista
  9. Hienoa, että noin paljon jälkiheränneitä teillä! Toukka ja Nero on ihan samikset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Myöhäisheränneiden suviseurat :) Kovin ovat notkeita molemmat joogit :)

      Poista
  10. Minulta kuoli monta talveksi ruukkuun jättämääni kasvia. Harmillista. Niissä ei ole missään merkkiä ylösnousemuksesta:(. Onneksi sinä olet saaanut seurata ihmeitä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harvoin kasvit selviävät ulkona ruukussa normaalina talvenakaan jos ruukkua ei kaiva maahan. Minun syksyllä alesta hankitut ruukkutaimeni selvisivät maahan kaivettuina. Ihmettelin kun jopa yksi jalokärhö ponnisti maasta.

      Poista
  11. Minulla menehtyi kaikki kasvit jotka oli kaivettu valeeseen maahan. Ehkä paikka oli huono. Komposti on ihme paikka, sinne kun lykkää kuolleen taimen niin hetken päästä saakin huomata että taimi on elossa. Minulla on käynyt sama. Mikähän taika kompostissa on?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paikalla oli ilmeisesti väliä, sama kasvi selvisi toisessa paikassa ja toisessa menehtyi. Minulla valeistutukset selvisivät talvesta. Kasvi varmaan tajuaa kompostiin joutuessaan viime hetken tulleen ja kokoaa voimansa :)

      Poista
  12. Onpa hienoja kuvia. Kiva kun olet löytänyt jo luonnonmarjoja. Hieno toukkakuva. - Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Anneli! Pensasmarjatkin ovat jo alkaneet saada väriä, aikaisessa ollaan.

      Poista
  13. Olipa virkistävää käydä täällä pitkästä aikaa.
    Tuollaiset kasvien ylösnousemukset ovat ihania.
    Kummitusten kanssa saa kyllä olla varovainen.
    Hyvää keskikesää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun poikkesit! Ylösnousemukset ovat puutarhan parhaita yllätyksiä. Onneksi kummitus on kiltti ja vaaraton.

      Poista
  14. Hui, kummitus näyttää ihan oikealta!

    Notkea joogaaja:) Ihana kuva:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan oikea harsokummitus :! Selkärangaton on notkea, mutta niin on tuo selkärankainenkin.

      Poista
  15. Ihmeitä täynnä on puutarhurin elo, ainakin joskus. Neron turkki kiiltää todella upeasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihmeitä tarvitaan välillä. Nerolla on karvanlähtö pahimmillaan, paaleittain harjataan sitä päivittäin. Miten kissasta riittääkin niin paljon villoja.

      Poista
  16. Selviytymistarinat lämmittävät mieltä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kevään suru-uutisille vähän vastapainoa :)

      Poista
  17. Ihania jälleennäkemisiä ja upea mirrinminttupuska. Neron ja toukan venytykset ovat mainiot =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mierinminttupuskassa käy kova pörinä. Venyttely pitää olennon kuin olennon joustavana :)

      Poista
  18. Ihanaa kun kasvit yläättävät sitkeydellään! Ja voi nam, siellä saa jo tuollaista marjasatoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kunnioitettavaa sitkeyttä ja elinvoimaa. Herkkuaika alkoi täällä varhain tänä kesänä.

      Poista
  19. Mukavia henkiinherrämisiä. Minullakin tuo Vanilla Fraise näytti kauan kuolleelle, mutta siihen tulikin lehdet lopulta, kesti kyllä suht kauan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivoa ei siis kannata heittää. Oli hyvä neuvo odotella kärsivällisesti ennen kuin kaivaa kuolleet kompostiin.

      Poista
  20. Mukavia ylösnousemuksia. Niitä on tapahtunut meilläkin, mm. kolme ruusua, köynnöshortensia, pähkinäpensas, villiviini ovat kasvattaneet uusia versoja, vaikka julistin ne jo menetetyiksi. Yksi hortensia näyttää kuolleen ja menin jo kaivamaan sen maastakin (ei olisi ehkä pitänyt) mutta suureksi ilokseni kaksi Limelight-hortensiaa ja yksi Vanille Fraise -hortensia säilyivät viime talvena hyvin hengissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa kuulla, että sielläkin on saatu kokea ylösnousemuksen ihmeitä. Minuakin harmittaa, että hdin kaivaa ylös pari kasvia, ne olisivat luultavasti aloittaneet uudestaan.

      Poista
  21. Uskomattomia ylösnousemuksia siellä, ne ovat aina niin ilahduttavia! Mun laventelit kuolivat oikeasti, vaikka olivat niin kestäviä, olihan talvi tosi haastava!

    Nuo joogakuvat ovat ihania, uskaltaisikohan kokeilla???

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Talven märkyys taisi olla laventelille liikaa. Jooga pitää rangan liikkuvana, mutta kannattaa kokeilla varovasti ja ehkä hieman helpompia asanoita kuin noilla kahdella :)

      Poista
  22. Ihania ylösnousemuksia!
    Mullakin ruusuherukka tointui talven koettelemuksista, kun leikkasin sen alas. Nyt se on jo reippaan näköinen puska.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruusuherukka kasvaa hurjaa vauhtia, ei uskoisi, että se oli hetken menetettyjen listalla.

      Poista

Kiitos kommentista