11.10.2018

Kissat tekevät ihmiset onnellisemmaksi

Paluumuuttajatar vinkkasi hienosta kissadokumentista entisestä kotikaupungistaan, Istanbulista.
Upea dokumentti, Istanbulin kissat on nähtävissä Areenalla.
Ajatus siitä, että satojatuhansia kissoja liikkuu villinä ja vapaana suurkaupungissa on kauhistuttava. Mutta Ceyda Torunin dokumentti näyttää asioista toisen puolen. Kaupunkilaiset huolehtivat kissoista, jotka eivät kuulu kenellekään ja vastapalvelukseksi he saavat mielihyvää ja onnellisuutta kissojen auttamisesta.

Dokumentista välittyy hienosti miten kissamyönteisiä kaupunkilaiset ovat. Eräs mies kuvailee, että kissojen kanssa oleilu toimii hänellä samoin kuin rukousnauhan käsittely. Joku on avannut kissoille piikin jokaiselle eläinlääkäriasemalle ja laskut maksetaan yhteisöstä kerätyillä varoilla. Kissoja selvästi arvostetaan ja niitä kohdellaan yksilöinä, erästä kattia kuvaillaan kulmakunnan psykopaatiksi, tosin lempeästi.
Hermoromahduksen kokenut herra on päässyt takaisin jaloilleen ryhtymällä ruokkimaan kissoja, elämälle on tullut tarkoitus.

Suosittelen toistakin hienoa dokumenttia; Laurie Andersonin runollinen elokuva Koiran sydän. Siinä rottakoira Lolabelle esittää suurta osaa, mutta dokumentti kertoo myös yleisesti kuolemasta ja surusta.
Minulle tosin särähti hieman lemmikin eutanasian kieltäminen, sillä koen sen olevan suuri laupeuden teko.

Viikonloppuna aion laittaa valkosipulit maahan kuten myös kukkasipulikokoelman.

Kauniita syyspäiviä, nythän on melkein kesäistä.

38 kommenttia:

  1. Tallensin tuon mainitsemasi kissadokumentin. Minulla on se vielä katsomatta. Tuota koira-dokumenttia en pysty katsomaan, jos on niin surullinen. Eutanasian kielto lemmikeillä, sellaista ei pitäisi tosiaankaan kieltää. Olen kaksi kertaa vienyt koirani piikille. Molemmilla kerroilla tunsin tekeväni oikein ja palveluksen ystävälleni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tunnustan olevani ylisensitiivinen eläintarinoille, enkä voi katsoa eläinten huonoa kohtelua tai kärsimystä. Koiran sydän on kuitenkin lohduttavalla tavalla surullinen ja haikea, se tarjoaa paljon ajattelemisen aihetta. Elokuva on omistettu ohjaajan edesmenneelle puolisolle, Lou Reedille ja se kertoo myös rakkaudesta.

      Poista
  2. Eläimet tuo onnellisuutta <3 ...ja meissä ihmisissäkin hyvä kiertää kun autat/hoidat muita. Lämpöistä keliä istutuspuuhiin <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Lämpöä on luvassa. Muiden auttaminen, eläinten tai ihmisten, tuo suurta tyydytystä ja lisää onnellisuutta.

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Kissat ovat tyytyväisyyden lähettiläitä.

      Poista
  4. Kedi oli kyllä aivan ihana dokumentti! Kaupunki on minulle aika tuttu, näin siellä kerran kissoille rakennetun mökin, joka oli oikein kauniisti kukalliseksi maalattu. Ruokaa oli aina hyvin tarjolla näissä suojissa. Ihan mahtavaa, että katukateista välitetään ja pidetään huolta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt kun Suomessa kissojen kaltoinkohtelu on taas tapetilla, uskomattoman sitkeästi elävän kesäkissaongelman vuoksi, on ihanaa kuulla tarinoita välittämisestä ja huolenpidosta. Hieno muisto sinulla kissojen kaupungista. Olen käynyt pari kertaa Istanbulissa aikoja sitten, mutta kissoista en muista mitään. Turkin surkeat kulkukoirat ovat sen sijaan jääneet mieleen.

      Poista
  5. Voi miten ihanat kuvat Nerosta! ♥ Niin samettinen tuossa lampaantaljalla, ja juuri sen näköinen, että hänen ihmisensä on onnekas, saa silittää tuota lämmintä samettiturkkia, katsoa silmiin ja nauttia hyvästä seurasta.
    Minulla on vieläkin molemmat dokkarit katsomatta, kiitos kun muistutit!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kissan kanssa eläminen lisää tyytyväisyyttä, sehän on selvää meille kissallisille.
      Laitoin Nerolle taas patterin viereen talvivuoteen. Pehtoori pitää kovasti paksusta lampaantaljasta, aina kun se hyppää tuohon alkaa ankara kehräys ja leipominen, ennen unille vaipumista. Toisen tyytyväisyyden katsominen lisää omaakin tyytyväisyyttä.

      Poista
  6. Ihanat kuvat Nerosta niin tyytyväisen näköinen.Aurinkoisia syyspäiviä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Ritva! Kissat osaavat tyytyväisyyden jalon taidon.

      Poista
  7. Voi miten ihanat kuvat Nerosta, silkkiturkkinen kaunis kissa!

    Minullakin on dokkarit vielä katsomatta... Kissoilla...eläimillä on suuri merkitys hyvän mielen tuojina, lohduttajina, yksinäisyyden poistajina...ihania!

    En kyllä voisi ajatelle eloa ilman kissaa, molemmat pojat ovat tosi rakkaita ja kissaterapiaa saan ihan joka päivä!

    Viikonlopun aikana Kivipellossakin kätketään sipuleita maan poveen kevättä odottelemaan!

    Mukavaa alkavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Saila!
      Minun on nyt vaikea käsittää, että vastustin kissan ottamista. Miten suuremmoisesta kokemuksesta ja viisaasta opettajasta olisinkaan jäänyt paitsi.
      Sipulisatsaus kevääseen kannattaa aina.

      Poista
    2. Ennen Nöpöä mekin olimme ehdottomia koiraihmisiä ja sitten esikoinen oli isännän kanssa reisussa ja toivat Nöpön, se oli menoa sen jälkeen. Nöpö vei sydämemme ja on rakas perheenjäsen Sulon kanssa!

      Poista
    3. Kun pyytämättä ja tilaamatta jouduin yllättäen kolmen pennun yksinhuoltajaksi, kuvittelin vain auttavani ne elämän alkuun ja uusiin koteihin. Kissat osaavat kuitenkin hurmaamisen ja se oli sitten menoa kissaihmiseksi. Mitä enemmän olen oppinut tuntemaan kissaa, sitä enemmän arvostan tuota kaunista ja viisasta eläintä.

      Poista
  8. Kiitos vastavinkistä. Onko tuokin dokumentti Ylellä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinulle mainion dokumentin vinkistä. Hups, unohdin mainita, että Koiran sydän löytyy myös Areenasta.

      Poista
  9. Sattumaako! Tänään selasin kuvia melkein kymmenen vuoden takaa ja löysin kuvat Istanbulin matkalta vuodelta 2009. Olin miettinyt näitä kuvia katsottuani tuon ohjelman osin Teemalta ja loput Areenasta.
    Ihanat kissat ja miten niitä yleensä kauniisti siellä Istanbulissa kohdeltiin. Minä kiinnitin huomioni myös siihen, että ohjelmassa miehet niin auliisti kertoivat kissatovereistaan ja yhteiselostaan kissojen seurassa. Silloin käydessäni Istanbulissa kuvasin muutamia kissoja ja varsinkin basaarissa ne olivat omistajiensa osastoilla kauniisti esillä melkein kuin maskotit. Näin kyllä puistoissa ja Aasian puoleisessa kaupungin näköalakukkulalla ihan vapaita ja villejä kissoja, mutta aina näkyi myös jossain kissoille ruoka-astioita.
    Kaikilla kissoilla ei mene hyvin ei Istanbulissa eikä täällä Suomessa, mutta ehkä hivenen eteenpäin on menty täällä meillä kesäkissojen suhteen. Paljon on vielä tehtävää, jotenkin minun sydämessäni läikähti ohjelman siinä kohtaa kun mies hoiteli kissan silmätulehdusta, olisiko täällä meillä mitään samansuuntaista hoivaa ja hellyyttä kulkukissoja kohtaan.
    Nerolle rapsut ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nero kiittää! Minua liikutti suurkaupungin kissojen saama huolenpito ja arvostus, se kasvattaa luottamusta ihmisyyteen. Istanbulin kissat elävät vapaata kissanelämää ja tietysti sattuu hyvää ja pahaa. Surullisena luin juuri eläinsuojeluyhdistyksen kommenttia, jossa sanottiin, ettei kesäkissailmiö ole parantunut Suomessa. Vuosittain hylätään edelleen noin 20 000 kissaa. Meidän ilmastossamme ne eivät selviä luonnossa. Meilläkin on paljon ihmisiä, jotka haluavat huolehtia hylätyistä ja lukuisat vapaaehtoisvoimin toimivat eläinsuojeluyhdistykset tekevät arvokasta työtä tarjoten hoitoa ja suojaa sekä etsien kissoille uusia koteja.

      Poista
  10. Minunkin pitäisi tuo dokumentti katsoa. Kissa-allergiani on kuitenkin saanut minut livenä pysymään kauempana kissoista. Telkkarista kissojen seuraaminen on nuhaton vaihtoehto.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin olin ennen allerginen kissoille. Aina kissakylässä käynnin jälkeen silmät kutisivat ja turposivat. Nyt olen niin rokotettu, että allergiat ovat muisto vain :)

      Poista
  11. Katsoin pienen pätkän dokkaria ja pitää katsoa se loppuun jossain vaiheessa. Todella ihana elokuva!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lempeä ja ymmärtävä suhtautuminen eläimiin tuo katsojallekin hyvän mielen.

      Poista
  12. Me kun oltiin vuosia sitten Rodoksella, törmäsin siellä paikallisen eläinsuojeluyhdistyksen ihmiseen. Kertoi, että siellä elävät koirat ja kissat ovat hyvinkin ruokittuja, vaikka kodittomia ovatkin. Tämä kyllä huomattiinkin kun yhtenä iltana mentiin hauvoille tarjoamaan syötävää - ei niille mikä tahansa kelvannut, eli olivat kyllä herkkuihin tottuneet :)

    Se kyllä särähtää todella pahasti omaankin korvaan, jos eläinten lopetus on poissuljettua. Se kun nimeonaan on se hyvä juttu, että tilanteen ollessa tuskallinen, on yleensä nimenomaan se vaihtoehto päästä pois kärsimyksestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rodoksen kissat ja koirat viettävät luksuselämää, nillä on vapaus ja myös turva.
      Tuttavapiirissäni oli samankaltainen tapaus kuin Koiran sydämessä, vanha ja hyvin heikkokuntoinen labbis ei saanut armopiikkiä koska joku henkinen opettaja sanoi, että vain luonnollinen kuolema on hyväksi. Koira oli sokea ja kuuro, se ei enää jaksanut mennä tarpeilleen, vaan se kannettiin ulos. Usein se teki alleen ja sehän on koiralle suuri häpeä. Kun koira viimeisen kerran vietiin eläinlääkäriin, ei lääkäri enää päästänyt koiraa kotiin vaan eläinsuojelulakiin vedoten vaati koiran kärsimyksen lopettamista. Olin todella surullinen kun kuulin tästä, ihmiset hölmöyttään lisäävät rakkaan lemmikkinsä kärsimyksiä vaikka mitään toivoa ei ole.

      Poista
  13. Istanbulin kissat oli ihastuttaa dokumentti. Rakastin jokaista minuuttia, koska dokumentissa ihmisten hyväntahtoisuus tuli ilmi niin suoraan. Aivan mahtava ohjelma.

    Koiraohjelman sen sijaan jätin väliin. En vaan jaksanut istua television ääressä pidempään, koska olen siinä niin huono.

    Nerolle silityksiä ja rapsutuksia. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nero kiittää kehräten! Minäkin olin todella positiivisesti yllättynyt Istanbulin kissojen tunnelmasta, pelkäsin, että joudun katsomaan kodittomien kissojen kurjuutta. Jospa kaikkialla ihmiset ymmärtäisivät mikä rikkaus ja ilo ympärillä elävät eläimet ovat.

      Poista
  14. Tuota en ole nähnyt, mutta jostain vastaavasta joskus pätkän. Hienoa että jopa eläinlääkärikäynnit onnistuvat. Kyllä kissat tuovat paljon iloa, ja ilmeisesti helpottavat jopa stressiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elokuvassa yksi pahoin loukkaantunut pentu toimitettiin hellästi kissojen ystäväksi tunnetulle miehelle, joka lähti viemään pentua lääkäriin luultavasti taksilla. Jokainen elämä on tärkeä.

      Poista
  15. Ihan satavarmasti kissat tekevät meistä onnellisempia:)
    Ja kiitos dokumenttivinkeistä, ehkä illalla, kunnon puutarhapäivän jälkeen olisi ruutuaikaa taas tarjolla...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilman kissaa olisin jäänyt paitsi valtavasta määrästä mielihyvää ja hoitavaa terapiaa.
      Mukavaa leffailtaa.

      Poista
  16. Kissat ovat ihania. Mä laitoin eilen valkosipulit multaan. Mukavaa viikonloppua sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Huomenna yritän minäkin saada valkosipulit multiin.

      Poista
  17. Ihana ylistys kissalle ja koen ehdottomasti niin, että kissa rauhoittaa ja tuo hyvää mieltä monin eri tavoin, ehkä paljon enemmän kuin koira. Riippuu tietysti yksilöstä. Sydäntä lähellä ovat kaikki luonnon elikot hämähäkkejä myöten - no hirvikärpäsistä tai punkeista en niin kovin perusta, vaikka pieni, iloinen punkki alkukesästä käsivarrella juostessaan herättikin enemmän sympatiaa kuin inhoa:) En osaa luokitella itseäni koira,- apina-, aasi- tai pelkästään kissaihmiseksi. Kaikkien eläinten hyvinvointi on kun tärkeä asia ja niiden pahoinvointi lisää omaa pahaaoloa aivan tajuttomasti. Ihan pikkuruiset hyönteiset ja eläimet saavat kyllä armeliaan kohtelun minulta.

    En ymmärrä mitä tuon eutanasian tilalle tarjottiin, loputonta kivunhoitoako? Ajattelin kyllä itsekin joskus, että Pinkku saisi vain kuolla vanhuuteen, mutta kärsimys oli liian pitkä jo silloin. Ja eläinlääkäri sanoi, että viattomalta näyttävä kuolema ei ole välttämättä helppo kuolema, esimerkiksi sydänkohtauksessa koira tavallaan tupehtuu, vaikka näyttäisikin nukahtaneen tyynesti tuonpuolleiseen. Voi tietenkin olla äkkilähtöjä, joissa ei kärsi eläin tai ihminenkään. Useimmiten niin kuitenkaan ei ole.

    Paljon halauksia Nerolle ja ellei hän niistä tykkää niin silityksiä ja piialle valoisaa ja hyvää syksyä ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nero ja minä kiitämme! Kissoissa on erityistä charmia, ne eivät halua pelkästään miellyttää kuten koirat usein. Niiden itsenäisyys ja elegantti olemus kiehtoo. Kaikki elämä on arvostettavaa ja täällä metsän keskellä kannan huolta myös villien eläinten hyvinvoinnista. Hyönteisillä on maaimassa tärkeä rooli, ne ovat ravinnonlähde monille, ja ihmisen ruuantuotanto romahtaa jos pölyttäjät katoavat.
      Kuoleminen ei useimmiten ole helppoa. Olen joutunut seuraamaan sekä läheisen ihmisen, että eläimen kuolinkamppailua ja kamppailuahan se on. Mielestäni turhaa kärsimystä kun mitään ei ole enää tehtävissä.

      Poista
  18. kissat tekee onnelliseksi, meillä on Ransu silkkiterrieri joka tekee meidät tosi onnelliseksi, Ransu täyttää 2 viikon päästä 1v.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lemmikit lisäävät onnellisuutta. Rapsutukset Ransulle!

      Poista

Kiitos kommentista