5.5.2020

Nyt se alkaa

Kasvimaalla on noussut ensimmäiset kylvöt, muoviteltassa kasvaneet retiisit. Kohta kylvän toisen rivin, niin saan nauttia retiiseistä pitkään.

Teltassa oli myös kaksi kultakuoriaista. Siirsin niitä varovasti, ne vaikuttivat kuolleilta. Ei mitään liikettä. Jonkin ajan kuluttua ne olivat kuitenkin liikkuneet paikaltaan, olisivatko ne syntyneet teltan lämmössä. Suuria valkoisia kultakuoriaisen toukkia näkyy usein kun kääntelen maata.

Valkosipulit ovat hyvässä kasvussa. Annoin niille lannoitusta kasvua varmistamaan.
Kuten ennenkin löytyi kasvimaalta taas maahan unohtuneita valkosipuleita kasvussa, erottelin kynnet, istutin ne uudelleen ja nyt on tuplamäärä valkosipulia tulossa. Osa oli pyöreitä itusilmuista kasvaneita sipuleita.

Tarhajouluruusut kukoistavat. Siirsin ne viime vuonna rinnepenkkiin, sillä ne kärsivät aiemmin talvimärkyydestä. Onneksi, sillä viime talvi olisi varmaan muuten koitunut niiden  kohtaloksi.

Musta kaunotar, Lucy Black, on tehnyt toistaiseksi yhden kukan. Se on todella musta.

Pieni Double Play®Big Bang™ -angervo on aloittanyt näyttävästi. Uusi kasvu on oranssinpunaista, kasvun edetessä se muuttuu kellanvihreäksi.

Pystykiurunkannus Beth Evans on uusi tulokas puutarhassani. Sain taimet viime kesän blogitapaamisessa Raumalla, mutten muista kenen puutarhasta nämä ovat kotoisin. Jos tiedät niin kerro. Näitä oli komea pehko, kunnes joku ihailija kävi popsimassa puolet kukista.

Kevään airuen, Skopolian, muodonmuutos on hauskaa katseltavaa. Alkuperäinen kasvi on kotoisin Anun puutarhasta.
Suurin osa kaikista perennoistani kantaa muistoa antajastaan ja siksi ne ovat jotenkin erityisen merkityksellisiä.

Nero voi nyt paremmin. Alku kilpirauhaslääkkeen kanssa oli hankalaa, troppi näytti väsyttävän kissaa tavattomasti ja muutenkin olo vaikutti vähän kurjalta. Puhumattakaan siitä, että luottamus minuun rakoilee kun joka päivä lähestyn lääkeruiskun kanssa.
En tiedä kuinka paljon reviiriä loukannut Valkotornado vaikutti kissan kuntoon, väsyttäähän sekin kun kaiket yöt pitää partioida rajoilla. Nyt en ole nähnyt vierailijaan, mutta se ei tarkoita, etteikö se hiippailisi nurkissa.
Joka ilta lähdetään Neron kanssa rantakierrokselle, siitä kisu tykkää. Nero kyttää kaloja rantakivellä.

Tavaksi on tullut viettää lepohetki saunamökissä. Siellä kissa viihtyy sylissä ja kehrää, näin yritetään lujittaa rakoilevaa suhdettamme.
Lääkkeestä on tullut jo osa arkea, joten eiköhän tämä tästä ala sujua.

Mukavaa viikkoa kaikille!

24 kommenttia:

  1. Jotenkin teidän rantakierroksenne lepotaukoineen on niin viehättävä! Eikö olekin kivaa tämä vuodenaika, kun kaikki ovat niin lähtökuopissaan ja joka päivä tapahtuu jotain uutta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo rantakierrokset ovat meille tärkeitä ja jos puuhastelen puutarhassa, tulee Nero hakemaan minua, että eikös jo lähdetä. Ja minä lähden, vaikka olisi kuinka tärkeää tekemistä. On kiva nähdä kissa taas iloisella mielellä ja suhdetoiminnan kannalta nämä retket ovat erittäin hyviä.
      Juuri eilen kun palasimme retkeltä, olin erittäin kiitollinen, että kaikki paras on vielä edessä ja uutta ihmeteltävää löytyy joka päivä.

      Poista
  2. Paljon tsemppiä sinulle ja Nerolle! Hyvä, jos lääkkeestä tulee totuttu tapa, se välttämätön paha, mutta ei sietämätön kumminkaan. Nero on tainnut jo huomata, ettei siitä seuraa mitään sen kummempaa.
    Ihania kasveja sinulla siellä onkin jo kukassa! Onneksi ihan kaikkea ei ole syöty. Valtavan upeat jouluruusut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Saila! Lääke menee jo rutiinilla, Nero on alistunut toimenpiteeseen. Nyt ruoka on alkanut maistua meille molemmille paremmin ensi shokin jälkeen :)
      Onneksi kukaan ei ole syönyt jouluruusuja, ainakaan vielä. Pihan reunalla oli aamulla hirven jalkojen painaumat, harmi kun en ollut näkemässä hänen majesteettiaan, niitä ei kovin usein liiku näin lähellä. Ihanaa kun on kukintaa ja moni ihanuus on Saaripalstaltakin kotoisin, esimerkiksi punaisena maasta puskeva metsätyräkki.

      Poista
  3. Sinulla löytyy jo kasvua lavoissa minulla ei yksivuotisia ole vielä näkyvissä. Hieno kiurunkannus ja upeat jouluruusut. Minäkin sain toissavuonna Skopolian alun mutta pieni on vieläkin. Eikö ne muistaa aina keneltä olet alut saanut ja ne on kuin tervehtisivät aina pihassa ja puutarhassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Skopolia leviää aika reippaast kun pääsee vauhtiin, se on upea kevätkukkija. Minusta on kiva muistaa kenen puutarhasta kukakin on kotoisin 😊

      Poista
  4. Tiedän, miten pahalta tuntuu lääkitä kissaa, joka ei ymmärrä, miksi niin kiusataan. Oma kokemus on kissan polvileikkauksesta ja antibioottien annosta, oli kauheaa aikaa. Nyt olemme sovussa ja hyvissä väleissä... polvileikkaukseta on jo vuosi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lääkkeen antaminen on erittäin tarpeellista, mutta miten selität sen kissalle. Onneksi nyt on alkanut sujua jo paremmin, mutta eihän kissa mielellään anna ruiskuttaa lääkettä suuhunsa. Välit on nyt aika ok, muttaeivät entisellään.

      Poista
  5. Mukavaa, että Nero on jo terveempi ja virkeämpi. Ei se kovin vihainen sinulle ole, koska hakee sinut saunamökin hellittelyhetkelle.
    Beth Evans on ihastuttava kevätkukkija. Peura naposteli minun Bettini kukat ja kiskoi osan kasvustosta juurineen (tai pieni sipulihan sillä on). Onneksi suurin osa sentään jäi maahan.
    Jouluruususi ovat kauniita ja scopolia upea. Kylvin tänä keväänä scopoliaa, mutta yksikään ei lähtenyt itämään. Kokeilin sekä kylmäkäsittelyllä että ilman. Siemeniä on vielä muutama, joten aion yrittää myöhemmin uudelleen.
    Toisilta saaduissa kasveissa on ikään kuin antaja mukana. Sellaisia kasveja katselee erityisellä ilolla ja samalla muistaa aina kasvin antajaa lämmöllä.
    Tänään on ollut kaunis ja lämmin kevätpäivät. Toivottavasti sinullakin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nero on ajoittain jopa iloinen, rannassa aina vähän leikitään, Nero jahtaa järviruokoa. Mutta luulen, että lääke väsyttää kisua, ensi kuussa tarkistetaan annostus. Minullakin oli muutama Beth Evans kiskottu maasta ja tulppaanien sipuleita saan tökkiä takaisin maahan harva se päivä.
      Jos ei skopolian siemenkasvatus onnistu, niin saat minulta jakotaimen kunhan olot taas normalisoituvat.
      Ilo on saada ja jakaa kasveja. Ihana päivä on ollut, työprojekti vähän haittaa puutarhanhoitoa 😊

      Poista
  6. Ihanaa, että Nero voi paremmin. Toivottavasti valkoinen paholainen pysyy jatkossa kauempana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On helpottavaa kun Nero alkaa olla entisensä. Vähän painoa voisi tulla lisää, onneksi ruoka maistuu taas. Toivottavasti valkoinen pahis kiertää meidät kaukaa. Nero on kyllä joskus säikky kun liikutaan täällä ympäristössä. Voi olla jokin muukin eläin kuin Valkoinen, ketun olen nähnyt jolkuttelevan pellolla muutaman kerran. Kerran sillä oli pesä tuossa lähellä ja ketunpoikasten seuraaminen oli suurta hupia.

      Poista
  7. Kiva kuulla Nerosta! Kuvansa ilahduttavat aina.

    Mutta onpa todella upea tuo musta jouluruusu! Vau! Sain nyt blogistasi hyvän vinkin antaa raskaampaa musiikkia harrastavalle siskolleni, joka keräilee mustansinisiä kukkasia puutarhaansa :) !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että Nero ilahduttaa.
      Lucy Black on todella musta nyt kun se kasvaa ulkona, ostettaessa se oli punertavampi. Mustia kukkia on aika vähän, mutta ne ovat aina jotenkin mystsen oloisia.

      Poista
  8. Ehkä Nero huomaa että lääkkeestä on apua ja alkaa sietää sitä. Upeat jouluruusut. Minun pitäisi siirtää omani mutta paikka on vielä avoin, ei ole kuin huonoja vaihtoehtoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nero juuri ja juuri sietää lääkkeen, ehkä se oivaltaa yhteyden parempaan vointiin. Enhän tiedä millaisia vaivoja sillä aiemmin oli, kissa osaa hyvin peittää vaivansa. Minun jouluruusuni kasvavat nyt melko aurinkoisessa paikassa ja tuntuvat viihtyvän hyvin. Talvimärkyys on niille tosiaan tuhoisaa, joten kasvupaikka kannattaa valita sen mukaan.

      Poista
  9. Toivottavasti Nero alkaa taas luottamaan sinuun myös sisätiloissa. On niin harmillista, että monet hoitotoimet ovat eläimistä pöyristyttäviä. Hienoa, että pian alkaa uusi satokausi. Ajattelin ihan pian lähteä nokkosia keräämään, kun meillä on sen verran harvinainen piha, että täällä ei juuri nokkosta kasva.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Neroeijuuri sisällä viihdy nykyään. Pari kertaa on käynyt minut nukuttamassa, mutta voi olla, että reviirin partiointi on nyt tärkeää. Onneksi on lämmintä. Tänään juuri katselin, että nokkosmuhennostarpeet alkavat valmistua pihan reunalla. Nokkonen on ihana, mutta myös inha rikka.

      Poista
  10. Hienoa, että Nero on jo parempi. Kyllä se luottamuskin vähitellen palautuu.
    Ja siellä on tosiaan kevät jo hyvällä mallilla. Ihania kukkijoita ja kohta voi jo vähän herkutellakin.
    Aurinkoista viikkoa! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Riina, ihanaa kun ollaan kevään paremmalla puolela.

      Poista
  11. Ihanat jouluruusut!! <3
    Onneksi Nerokin voi taas nauttia luonnon ihmeistä ja jaksaa touhuta mukana.
    Kultakuoriaiset ovat aina upeita.
    Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Jouluruusut ovat suosikkejani kevätkukista. Kultakuoriaiset ovat kuin koruja.

      Poista
  12. Vau miten ihania jouluruusuja!
    Minäkin olin tänä vuonna aikaisessa ja kylvin jo retiisit ja porkkanat. Ja retiisit ovat itäneet kasvulavassa, kannen alla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Porkkanan ja palsternakan voisikin jo kylvää. Harson alla ne varmasti lähtisivätjo kasvuun kun päivälämpötila on melko suotuisa.

      Poista

Kiitos kommentista