18.2.2013

Neroa ihailemassa

Kävin eilen Helsingissä katsomassa Michelangelon luonnoksia Sikstuksen kappelin kattomaalauksiin ja alttarifrescoon.
Vaikka olen lukuisia kertoja nähnyt tämän renessanssitaiteen yleisneron kädenjälkiä esiteltynä kirjoissa, oli aidon viivan katsominen läheltä varsin sykähdyttävää.

Kuusi vuotta sitten kävin Sikstuksen kappelissa ihmettelemässä aitoja maalauksia. Michelangelo suunnitteli holvikattoon yhdeksän kertomusta maailman luomisesta ja ihmiskunnan suhdetta Jumalaan. Kattomaalaus valmistui 1512.

Kun kappelin alttarin päätyseinään maalattu fresko paljastettiin vuonna 1541, se aiheutti skandaalin. Michelangeloa syytettiin säädyttömyydestä koska hän oli kuvannut tärkeimpään kristilliseen kirkkoon täysin alastomia hahmoja. Taiteilijan kuoleman jälkeen pestattiin hänen oppilaansa Daniele da Volterra peittämään säädyttöminä pidettyjä osia draperioin ja viikunanlehdin.

Sikstuksen kappeli on taas ajankohtainen, siellä kokoontuu kohtapuoliin konklaavi valitsemaan katoliselle kirkolle uutta päämiestä.

Michelangelo ja sikstuksen kappeli, piirustuksia ja maalauksia Casa Buonarrotin kokoelmista Sinebryhoffin taidemuseossa 15.2.–19.5.2013

Kaikki varmaan ovat kuulleet tarinan mitä tapahtui Elias Garcia Martinezin freskolle koillis-espanjalaisessa pikkukaupungin kirkossa. 81-vuotias kirkon vapaaehtoistyöntekijä halusi auttaa varatonta kirkkoa ja restauroi omin päin huonossa kunnossa olleen Ecce Homo freskon. Vaikka täti olikin harrastelijamaalari, homma ei mennyt ihan putkeen ja tulos oli shokki kaikille. Uutinen levisi nopeasti maailmalle ja harrastelijarestauroija saavutti kuuluisuutta. Paikalle alkoi virrata vieraita katsomaan apinajeesusta ja kirkko vaurastui. Kuulin, että erittäin hyvällä itsetunnolla varustettu täti on alkanut vaatia osaa rahoista itselleen, sillä hänen teostaanhan kirkkoon tullaan katsomaan.

Internetin ihmemaassa täti on saanut seuraajia, ilmeisesti hän tuli perustaneeksi oman koulukunnan.


Nöyrät kiitokset Annukalle saamastani Kaunis blogi -tunnustuksesta. Sanavalmis Annukka on kaaoksen kesyttäjä, sellaisia tarvitaan aina.

Lämpimästi tervetuloa Autuaaseen oloon, Taru!

30 kommenttia:

  1. Michelangelon kynänjälki ihan aitona on varmasti vaikuttavaa. Tuo restauroimista harrastava täti on ihan mainio -jännä, miten se pyyteetön auttamisenhalu katoaa, kun rahaa alkaa virrata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikka olemme niin etuoikeutettuja, että voimme nähdä tai kuulla melkein mitä tahansa tallenteina, on aidon kohtaamisessa kuitenkin jotain aivan erityistä. Mummeli on taiteilija :)

      Poista
  2. Osasitpa valita hämäävän otsikon postaukselle. Ajattelin heti nelijalkaista Neroasi!

    VastaaPoista
  3. Ajattelepas niitä tulevaisuuden restauroijia, jotka joskus putsaavat tuota Ecce Homoa, tutkivat tarkemmin ja löytävät alkuperäisen :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän aikamme saattaa näyttäytyä kaiken kaikkiaan erikoisena ajanjaksona tulevaisuudessa. Onkohan silloin restautroijia vai ihaileeko taantuneen ihmislajin jälkeläinen komeaa esi-isäänsä kirkon raunioisssa.

      Poista
  4. Vaikuttavaa! Voin kuvitella, että oli upea kokemus. Mukavaa viikon alkua! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Anne! Mestarin aito kädenjälki sykähdyttää aina.

      Poista
  5. Taidokkaita ja komeita teoksia ovat kyllä, vaikka itse koenkin kaikki tuollaiset ahistavina, enkä mielelläni katsele :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noiden teosten mittakaava on uskomaton. Ainoa mikä minua ahdisti oli Sikstuksen kappelin väentungos silloin kun siellä kävin.

      Poista
  6. Voi karmakkuutta mikä restaurointi... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotenkin ihailen mummelin itsetuntoa, vai onko se vain ymmärtämättömyyttä. Jos kerran itse maalaa niin pitäisi olla jonkinlainen realistinen näkemys omista kyvyistään :)

      Poista
  7. Voi hyvänen aika tuota viimeistä ehtoollista :-DDD
    Minuakin ahdisti kappelin väentungos, menin vieläpä oikein huonoon aikaan uudenvuodenpäivänä, jolloin Vatikaaniin oli vielä tavallistakin enemmän menijöitä. Paikkaan oli mahdoton luoda henkilökohtaista suhdetta, kun koko ajan oli väen ympäröimänä ja kappeli tietenkin oli yhtä ihmismassaa kuin rock-konsertissa, moshaamaankaan ei olisi mahtunut jos olisi halunnut ;-)
    Voi, olisi tässäkin postauksessa nyt ollut Neron kuvan paikka, kun oli niin osuva otsikkokin... onneksi ystävänpäiväpostauksessasi olikin ihanaakin ihanampi tassu ♥ Rapsutukset kotinerolle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nero kiittää! Oikea nero vilahti juuri ulos lumimyräkkään. Kappelissa ei tosiaan ole kovinkaan harras tunnelma satojen turistien ja lukuisten tiukkojen vartijoiden keskellä, mutta tulipahan nähtyä tuokin ihme. Varsinaisen Neron kuva putkahtaa tänne taas kotvasen kuluttua.

      Poista
  8. Me käytiin viime kesänä tuolla Sikstuksen kappelissa. Ryysis oli kova ja ne italialaiset järjestysmiehet olivat kyllä melkoinen nähtävyys. Suhisivat koko ajan hiljaisuutta mölyten itse kovimmalla äänellä. Virkaintoa löytyi...

    Siellä Vatikaanissa oli niitä upeita Michelangelon maalauksia niin paljon, että tuli lähes ähky. Lopulta mikään ei enää säväyttänyt, kun oli jo kaikkea upeaa nähnyt kerralla niin paljon. Kauniiseenkin turtuu..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hiljaisuusvaatimus kappelissa on ymmärrettävä, mutta toivoton yritys. Hiljaisuutta eikä edes kuvauskieltoa noudatettu, Vatikaani suunnitteleekin kävijämäärän rajoittamista, freskot ovat herkkiä eikä väentungoksessa pysty pitämään kosteusolosuhteita vakiona. Parhaana sesonkina kappelissa on 20 000 kävijää päivittäin. Vastaanottokyky on rajallinen, upeaa taidettakaan ei pysty sulattamaan liikaa kerrallaan.

      Poista
  9. Taidokkaita kauniita teoksia. hyvää alkavaa viikkoa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Teosten suosio on säilynyt vuosisatoja.

      Poista
  10. Jaa, mutta täältäpä löytyi mielenkiintoinen vinkki. Voisipa vaikka pistäytyä Sinebrychoffin museossa! Se on vähän lähempänä kuin Sikstuksen kappeli :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, eikä ole niin kova tungoskaan :) Erittäin harvoin on tilaisuus nähdä Michelangelon luonnoksia.

      Poista
  11. Vieläkin harmittaa, että Vatikaaniin tuli otettua se elämän toinen opastettu kierros (ei koskaan enää...) ja Sikstuksen kappelikin piti suurinpiirtein juosta läpi, jos siellä nyt juosta voi.
    "connecting people" tuli kuitenkin nähtyä :)
    Näissä vanhojen mestareiden kattomaalauksissa (mm.) on uskomatonta myös se, minkä kokoisina työt on tehty ja ne ovat silti just eikä melkein. Tarkoitan sitä, että nenä on esim. metrin mittainen, ja kaikki muu suhteessa siihen - ja alhaalta katsoen kaikki näyttää suorastaan täydelliseltä. Ja kattoon kun tuota teet, et käväise välillä alhaalla katsomassa miltä se oikein näyttääkään! Mieletöntä taitoa!

    Uskomaton juttu tuo mummelin restaurointiteko, puhumattakaan pyyteettömyydestä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Michelangelo maalasi kattofreskoa neljä vuotta ja teki melkein kaiken itse. Hän maalasi selällään maaten tai niska kenossa ja sai pahoja kulumia niveliinsä, jäljestä ei kyllä huomaa taiteilijan kidutusta. "Nerous on ikuista kärsivällisyyttä", sanotaan mestarin todenneen.
      Mummelia taitaa suojata ainoastaan korkea ikä :) Katsoin joskus Internetissä videon, jossa hän esiintyi, vaikkutti hyvin viriililtä tädiltä.

      Poista
  12. Harmi kun en itse ehdi käydä tuolla näyttelyssä, on varmasti vaikuttava. Sikstuksen kappelikin on vielä kokematta, mutta ompas jotain odotettavaa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näyttely on hyvin pieni, mutta vaikuttava. Vatikaanin taideaarteet kannattaa joskus käydä tutkimassa :)

      Poista
  13. Kiitos vinkistä! Vatikaani on katsastettu viime keväänä, tämäkin täytyy nähdä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helsingissä on menossa paljon hyviä näyttelyitä, kannattaa tehdä kierros.

      Poista
  14. näissä suurten nimien teoksissa on jotenkin huumaavaa voimaa. sitä jotenkin katsoo sitä teosta ajan läpi ja se on kyllä jännä ajatus. että kun joku on joskus maalannut sitä ja miten moni ihminen omine elämineen on katsellut noita ja sitten sitä katsoo itse.. se on jotenkin hiljaiseksi vetävä ajatus. ja niin kauniita nuo Michelengelon työt.
    Pidän valtavasti.. ja oot oikeessa: pidän myös noiden rukouskorttien estetiikasta-oh you know me so well! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin totta, aidon teoksen edessä tuntee olevansa kosketuksissa taiteilijaan, sehän on valtava etuoikeus. Sikstuksen kappeli on aivan käsittämätön ihan fyysisenä suorituksenakin, nerokkuudesta puhumattakaan. Täällä blogistaniassakin oppii tuntemaan ihmisiä jos he ovat aitoja.

      Poista

Kiitos kommentista