17.9.2015

Näkymätöntä hilloa

Tässä piti olla karviaishilloa. Karviaisista tuli tänä vuonna reilu sato, niitä on syöty ja valmistettu, mutta vieläkin oksat notkuivat kypsistä marjoista. Varasin hillopurkit valmiiksi ja lähdin poimimaan marjoja. Jouduin kuitenkin hieraisemaan silmiäni, sillä karviaispensaissa ei ollut marjan marjaa.
Jäljistä näki, että peura oli käynyt popsimassa kaikki pensaat tyhjiksi.

Eikä siinä kaikki, se pirulainen oli päässyt kasvimaallekin ja syönyt kaikki punajuureni, tai no, yhden puolikkaan se oli jättänyt minulle. Lisäksi kato oli käynyt herneissä ja kehäkukissa. Vahvistin aidan ja tukin kaikki kulkuaukot. Mutta parin päivän päästä se oli taas käynyt varkaissa, muisti varmaan, että kehäkukkia jäi vielä. Samalla oli maistunut myös mangoldi, mutta kaalit se oli jättänyt rauhaan.

Ja piti sen vielä talloa uudet kylvöksenikin.

Porkkanoita ei vielä tarvitsisi korjata, mutta nostin osan sadosta varmuuden vuoksi. Jää jotain omaankin laariin.

Tutkin miten peura oli päässyt aitauksen sisäpuolelle ja tulin siihen tulokseen, että se oli loikannut aidan yli. Korotin aitaa ja laitoin pellon reunaan vielä naruista peloteaidan. Ymmärtääköhän sorkkaeläin tästä, ettei se ole tervetullut?

Sen sijaan lämpimästi tervetuloa Autuaaseen oloon, Viherrilli!

50 kommenttia:

  1. Voih osanottoni! Mun karviaisille on käynyt edellisvuosina samoin supikoiran toimesta, mutta tänä vuonna se ei ole ilmeisti ehtinyt apajille. Sillä kanat ja minä olemme saaneet napsia rauahssa niitä. Pääsin jopa kokeilemaan miten marjanpoimuri toimii karviaispensaassa, ja sehän toimi loistavasti! Toivottavasti peurasi ymmärtää vihjettä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täälläkin on supi joskus verottanut marjoja alaoksilta, mutta koskaan ennen en ole huomannut peuran käyneen marjapuskissa. Seudulle on ilmeisesti ilmestynyt joku herkkupeppupeura :)

      Poista
  2. Pari vuotta sitten meiltäkin hävisi yhden viikonlopun aikana kaikki karviaiset, ilmeisesti supi oli käynyt tai joku muu herkuttelija, tuskin peura kuitenkaan täällä kaiken asutuksen keskellä. Tänä vuonna karviaissato oli runsas ja muuttui Herra Puukengän keittiössä marmeladiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, marmeladia, sitä en tullut ajatelleeksikaan, täytyypä panna mieleen. Onneksi ehdin saada runsaasti kaikenlaista marjasatoa talteen ennen peuran vierailua.

      Poista
  3. Voi eii. On ymmärtänyt hyvin herkkujen päälle.. Pari viikkoa sitten bongasin meidän pihalta ensimmäistä kertaa jonkun sorkkaeläimen jäljet. Oli tehnyt 90 asteen käännöksen kohdassa, jossa epäilen koiramme alkaneen sille haukkumaan. Toivottavasti haukku säikyttää niitä jatkossakin. Lisäksi täytyy kyllä rakentaa kasvimaan ympäri aita tuleville kesille, sitten kun siellä vähän enemmän jotain kasvaakin. Tuollainen tuho olisi kamalaa koko kesän odottelun jälkeen. Ei voi kuin huokaista puolestasi. Toivottavasti aita nyt tepsii.
    Kiitos tervetulotoivotuksesta, ilo on puolellani :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti viihdyt täällä. Koira on hyvä pelote, alkuvuosina minäkin juoksin haukkuen peurojen perässä puoleenväliin peltoa :) Onneksi minulla ei ole lähinaapureita.

      Poista
  4. Voi harmi! Sille otukselle kelpaa näköjään kaikki. Onneksi porkkanat ovat turvassa.
    Sait kyllä hymyn huulille tuon näkymättömän hillosi kanssa, vaikkei se varmasti naurattanut sinua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Säästyipä hillonkeiton vaiva :) Olisi pitänyt poimia marjat ajoissa. Satoa on jäänyt onneksi paljon itsellekin, mutta peura on heti opetettava tavoille.

      Poista
  5. Eipä tässä voi kuin harmitella ja ottaa osaa peuran luvattomasta vierailusta.
    Täälläkin on muutamia peuroja, mutta ihan näin pahaa jälkeä ne eivät ole tehneet ja toisaaltaan minula ei ole tänä kesänä paljoakaan kasvamassa peuran herkkupaloja.
    Ihme kun säästi kaalit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihmettelen minäkin, ettei kaali kelvannut. Karviaistenkin vieressä kasvaa mustakaalia, mutta se oli koskematonta. Ehkä täällä jossain lähellä on kaalipelto, josta ovat popsineet kyllästymiseen asti :)

      Poista
  6. Ounou! Kyllä pistää harmittamaan! p.s. Kiitos hyvästä karviaismarjareseptistä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maailman helpoin hilloresepti ja kaikenlisäksi kaloriton :)

      Poista
  7. Harmin paikka! Onpa ollut nälkäinen, vai onko niitä ollut useampikin?

    Täällä, lähellä keskustaa on liikkunut karhu, huh alkaa pelottaa metsään meno..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt on peuroilla vielä runsaasti syötävää metsissä ja pelloilla, tuskinpa se nälkäänsä söi, mutta vaihtelu tietysti virkistää. Karhuun en haluaisi törmätä metsäretkellä. Kerran olen kontion tavannut, onneksi aika kaukaa, kovaäänisesti laulaen lähdin matkoihini.

      Poista
  8. Laita sille kyltti, että tänne ovat tervetulleita vain blogin lukijat :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitäisi olla varmaan kuvallinen viesti, ehkä metsästäjän silhuetti :)

      Poista
  9. Vastaukset
    1. Juuri noin taisin tokaista marjapensaissa :)

      Poista
  10. No johan on ahne. Sun kannattaisi yhdistää tuohon puutarhan hoitoon uusi harrastus: peuranmetsästys ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jospa opettelisi syömään lihaa :)

      Poista
  11. Tjaa-a. Ne eivät oman kokemukseni mukaan ymmärrä yhtään mitään. Ärh, minulla ne olivat käyneet syömässä myös kardonit. Se niistä pikku taimista sitten.
    Voi harmin harmi! Toivottavasti nyt jättäisivät tulematta, niin saisit korjata sen sadon mitä korjattavissa vielä on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei, kardonitkin kelpasivat. Säästä kuitenkin juurakot, ne voivat kasvaa vielä uudestaan ja talvehtia. Kasvimaa on onneksi niin rajoitettu alue, aitaa voi korottaa, mutta sinulla on koko piha vaaravyöhykkeessä.

      Poista
  12. Voisin sanoa pari valittua sanaa. Mutta en sano mitään. Harmittaa sinun puolestasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös kohta ala metsästyskausi :)

      Poista
  13. Voi ei, ärsyttävää tuollainen varastelu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moneen vuoteen ei peura ole käynyt verottamassa satoa, nyt tuoksut olivat ilmeisesti vastustamattomia.

      Poista
  14. Voi itkujen itku ja harmitus.
    Liikaa herkkuja liian lähellä.

    VastaaPoista
  15. Hyvin syönyt peura! Minä muuten vaan aikailin ja nyt ovat nahistuneet meidän karviaiset. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei olisi pitänyt minunkaan aikailla karviaisten kanssa. Peura päätti korjata sadon talteen ennen kuin on liian myöhäistä.

      Poista
  16. No voi hemmetti! Ei ollu hirveen reilu temppu peuralta :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta peura varmaan aatteli, että tämäpä reilua :)

      Poista
  17. Onkohan se herkkupepoupeura koko kesän sieltä metsänreunasta katsellut vesi kielellä, miettinyt uskaltaisko....vaan aina on joko piika tai pehtoori ollut uskalluksen esteenä, nyt taisi löytyä peuranmentävä rako niin aidassa kuin uskalluksessakin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, peura käytti hyväkseen sitä, että pihalla on vähemmän liikettä kun piika on sisätöissä ja pehtoorilla muita kiireitä. Varmaan on oikein lyönyt rintaansa, että hyvä minä! :)

      Poista
  18. Voi peurapahalaiset. Ikäviä yllätyksiä. :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi peura verotti satoa kohtuullisesti, toivottavasti ei tule jälkiveroa.

      Poista
  19. Vastaukset
    1. Tälläiset takaiskut kuuluvat puutarhurin elämään. Aina joku verottaa satoa, etana, öttiäinen tai peura. Onneksi paljon jää vielä itsellekin.

      Poista
  20. Voi kökkäre, mikä karviaisvaras! Meiltä on kadonneet luumut (niitä oli ehkä viisi), mutta epäilen joitakin peuraa pienempiä otuksia. Oksat kyllä kaartuvat melkein naapurin puolelle, mutta tuskin naapurin Seppo on luumujamme popsinut!

    Tulisiko muuten porkkanoista jonkunlaista hilloketta lohdutukseksi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tyhjät karviaispensaat nähdessäni, mielessäni risteili monta teoriaa katoamisesta, ennen kuin huomasin sorkan jäljet :) Ainahan joku syö osan marjoista, mutta noin tehokasta puhdistusta en ole ennen nähnyt. Tein tänään punasipulihilloketta, joten purkit eivät jääneet käyttämättä. Varmaan porkkanoitakin voisi hilloa.

      Poista
  21. EIKÄ! Vitsit, että voi tuo harmittaa. Peurat hyppäävät tosi korkealle. Meidän naapurustossa, jossa on tehty peura-aitoja kasvimaille, on yli kaksimetrisiä aitoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä peurat ovat olleet aina aika ujoja, melkein symbolinenkin este on riittänyt pitämään ne poissa. Nyt on joku rohkelikko ilmestynyt laumaan. Onneksi ne inhoavat tiheästi sijoitettujen taimilaatikoiden labyrinttiä, eivätkä halua liikkua kasvimaan uudella puolella.

      Poista
  22. Voihan peura!
    On sillä mahtanut olla syksyiset juhlat puutarhassa!

    Syksyn lumoa tunnelmallisiin iltoihin! Se on ostettava hillot kaupasta sitten!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Onneksi on runsaasti muita hilloja, vielä ei tarvitse kauppaan lähteä. Peurakin haluaa nauttia sadonkorjuusta.

      Poista
  23. On varmaan käynyt koko kesän ajan ihailemassa, kun ruoka kasvaa siellä kätevän emännän toimesta:). Nyt oli ruoka valmista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Fiksu eläin, odotteli varmaan kielipitkällä punajuurisatoa. Niin minäkin, snif.

      Poista
  24. Onneksi porkkanat jäi, komeita ovat! - Ei saisi nauraa tämmöiselle tihutyölle, mutta oli tuo puolikas punajuuri sentään hellyttävästi peuralta ajateltu ;-).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi peura ei jaksanut syödä kaikkea :) toivottavasti loput maahan jääneet porkkanat saavat kasvaa vielä hetken rauhassa.

      Poista

Kiitos kommentista