Autuas tarina

Kiitos Pepille ja Viherrillille blogini tarina -haasteesta. Nautitaan lasi glögiä upeaa auringonlaskua ihaillessa ja tarinoidessa. Olin seurannut muutamia blogeja jonkin aikaa ja minussa heräsi halu ryhtyä itsekin bloggaamaan. En halunnut mennä naamakirjaan ja ajattelin, että blogi voisi olla hyvä tapa kirjata muistiin tapahtumia ja jakaa niitä muille.
Autuaan olon ensimmäinen postaus tehtiin 5.3.2011, ihan ex tempore. Nimi tuli vallitsevasta olotilasta. Aluksi suunnittelin, että julkaisen vain kuvia minimaalisin tekstein, mutta ajan saatossa blogin luonne on muuttunut. Siihen on tullut enemmän henkilökohtaisia sävyjä ja runsaampaa sisältöä. Tästä on tullut minulle tärkeä vuorovaikutuskanava ja olen tutustunut täällä moniin suurenmoisiin ihmisiin.

Elämäni on aika yksinkertaista ja joskus yksitoikkoistakin, mutta puutarhasta, Nerosta ja luonnosta löytyy aina jotain kerrottavaa. Aiemminkin harrastin valokuvausta, mutta välillä oli vaikea löytää motiivia kuvaamiseen. Blogin myötä olen käyttänyt kameraa ahkerammin ja varmaan vähän kehittynytkin sillä saralla.

Blogin suurin anti on vuorovaikutus. Olen saanut paljon hyviä vinkkejä, ohjeita, lohtua, riemua ja monenlaista vertaistukea muilta bloggaajilta ja Autuaan olon lukijoilta. Toivottavasti olen pysytynyt myös jakamaan jotakin vastaavaa muille. Muiden blogit ovat ikkunoita monelaisiin maailmoihin, löydän niistä jatkuvasti kiinnostavaa sisältöä. On mielenkiintoista, miten blogistaniassa syntyy piirejä, ystävystytään ja vieraillaan säännöllisesti. Minua viehättää positiivisuus, toisten kannustaminen ja välittäminen, jota täällä kohtaa, ainakin meidän piireissä. 

Aurinko painui mailleen.
Tavataan taas!