24.11.2017

Puu

Sain sekä Molleyltä että Titalta mukavan puuhaasteen. Kiitos tästä mukavasta pohdinnan aiheesta. Tarkoitus on kertoa tärkeästä ja merkityksellisestä puusta.
Kaikki puut ovat tärkeitä ja metsien suojelu olisi tehokas tapa hillitä ilmastonmuutosta. Mitä enemmän puita, sitä vähemmän hiilidioksidia. Puiden merkityksestä ihmisen fyysiselle ja henkiselle hyvinvoinnille on tehty monta tutkimusta ja on todettu, että puut vaikuttavat meihin monin tavoin positiivisesti.
Kuvassa on Walesissa ottamastani kuvasta siellä painettu postikortti. Laiskana vain skannasin kortin, vaikka jostain löytyisi varmasti alkuperäinen kuvakin, siksi sekundaa.

Puu antaa myös suojaa. Kun muutin tänne, kasvoi pihan reunalla mahtavan kokoinen kuusi. Sen hame ulottui maahan asti ja halkasijaltaan lähes kymmenmetriseen helmaan muodostui maja, joka antoi turvaa monille olioille. Rakastuin ensisilmäyksellä. Kuusesta ei ole yhtään kuvaa, Nero kiipeilee tuossa paljon vaatimattomammassa näreessä. En ole vielä 15 vuoden jälkeenkään täysin toipunut siitä, että naapuri kaatoi rakkaan kuuseni pellonreunojen vesakkoa raivatessaan. Olin kyllä painottanut, ettei kuuseen saa koskea. "Sellainen kaksilatvainen, ei minkään arvoinen", totesi naapuri kun ilmaisin järkytykseni menetyksestä.

Pihaan istutin yhden kirsikkapuun taimen. Se kasvoi koivun juuren päällä ja nyppäsin sen pois ja tökkäsin toiseen paikkaan. Koko kesän se lerputti lehtiään, eikä kukaan lyönyt vetoa sen menestymisen puolesta. Siitä kasvoi kuitenkin roteva puu, jonka kylkeen Neron on hyvä teroittaa kynsiään.
Pari omenapuutakin istutin alkuvuosina, mutta niistä jäi vain varsi käteen, sillä vesimyyrät söivät juuret. Yksi siemenestä kasvatettu koristevaahtera on menestynyt. Sain siemenet koreanvaahterana, mutta ei se kyllä koreanvaahtera ole.

Näillä seuduilla on kaadettu runsaasti metsiä avohakkuina. Se on surullista, sillä puiden lisäksi tuhoutuu koko metsän pohja ja miljoonien olioiden kodit katoavat metsien mukana. Hakkuuaukiot päästävät myrskytuulet tuivertamaan ja ne kaatavat usein myös viereisen ilman suojaa jääneen metsäalueen.

Pellon reunassa kasvava suuri raita on myös himottanut montaa sahamiestä, mutta haluan säilyttää sen, sillä se kukkii hyvin varhain keväällä ja ilahduttaa pörriäisiä kun muita kukkia ei paljon ole. Kuvassa näkyy myös hieman suurempi pajunkissa.

Erityinen puurakkauteni on tällä hetkellä talon ja pellon välissä kasvava valtava koivu. Sen massa on suuri, sillä takana pilkottava talo ei ole ihan pikkuruinen ja silti koivu on monta kertaa sitä korkeampi ja leveämpi. Sen runko on kaarnakuorinen ja kesäisin sen oksat kantavat monia linnunpesiä. Kun ympäristön puita harvennettiin, ehdotettiin tätäkin kaatolistalle. Vain siksi, että se on vanha. Tällä kertaa pidin sahamiehiä tarkasti silmällä ja suojelin ystävääni.
Päätän puisevan jutun tähän, vaikka puista riittäisikin paljon asiaa.
Mukavaa viikonloppua kaikille!

46 kommenttia:

  1. Wau! Teillon kaikki suurta, puut, näreet ja pajunkissakki :)

    VastaaPoista
  2. Kauniita kuvia. Teillä onkin melkoisia puita eli ei ole ihme että pidät puista. Hieno on tuo iso koivu. Hyvä Nero! - Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Puut ovat planeetallemme korvaamattomia. Ne vaikuttavat kaikien elämään ja kukapa ei puita rakastaisi.

      Poista
  3. Kauniita ja hyviä ajatuksia puista! <3
    Puut ovat tärkeitä, eikä niitä takaisin saa, jos vahingossa sellaisen kaataa. Tehoajattelu ei sovi puutarhaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puilla on rahalla mittaamatonta arvoa, mutta lyhytnäköinen tehoajattelu koituu usein niiden kohtaloksi.

      Poista
  4. No kylläpä teilläpäin kasvaa isoja pajunkissoja :O

    VastaaPoista
  5. Harmi, että naapurisi oli tuollainen tylsimys ja kaatoi juuri sen minkä toivot jäävän paikoilleen.
    Mä en kestä kuinka ihana tuo Nero on, kiipeillessään puissa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Naapuri on kyllä harvinaisen mukava vaikka tässä kohden meillä oli kommunikaatio-ongelma. Sittemmin keskinäinen ymmärrys on parantunut. Nerokin rakastaa puita ja niihin on hyvä pinkaista myös pakoon vaaran uhatessa.

      Poista
  6. Upeita puita ja tuota Neroa mikä kiipijä huh Hyvää viikonloppua:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Nero on varsinainen akrobaatti :)

      Poista
  7. Suloisen tuimakatseinen pajunkissa 😄
    Kyllä muakin pikkuisen kirpas silloin kun WanhaJuoppo pistettiin pölleiksi -ymmärrettävää kun ei aluella saa olla kuin kukkivia tai hedelmäpuita, mutta harmittavaa kun ne kuitenkin vuosikymmeniä olivat saaneet kasvaa kenenkään asiaan puuttumatta. Ihminen on olevinaan niin kaikkivoipainen 😳

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vanhojen puiden kaataminen tuntuu erityisen pahalta, niidenkin ikää pitää kunnioittaa. Nerolla on monta roolia :)

      Poista
  8. Ihana postaus, jossa tuo eksoottinen pajunkissa kyllä sai nauramaan!

    Vanhat puut ovat haltijapuita. Niitä pitää kunnioittaa, sillä ne suojaavat ympäristöään. Silti nekin tulevat jossain vaiheessa elinkaarensa päähän, mikä on hyvin surullinen asia.

    Meiltä jouduttiin kaatamaan huikea pihakoivu, kun se oli jo laho. Kaatuessaan se olis rojahtanut talon päälle. Ei ollut enää vaihtoehtoa, mutta jätettiin muhkea kanto pihalle muistoksi. Kannon päällä pitää majaa Gargoyle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kivasta haasteesta! Vaaralliset puut on tietysti eliminoitava, tuota koivuani on puntaroitu ja mittailtu, toivottavasti se pysyy pystyssä talon suojassa. Puita pitää raatsia myös harventaa, eivät nekään kukoista ahtaudessa, mutta avohakkuita en kannata.

      Poista
  9. Mahtavat kuvat. :))
    Ja puut, puita pitää olla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Puut pitävät myös maan kasassa. Eroosio ja maanvyörymät ovat ongelma monin paikoin kun puut on hävitetty.

      Poista
  10. Asiaa joka sana. Kuten aina sinun postauksissasi. Puista ja metsistä on tänä(kin) syksynä puhuttu paljon. Sääli, että nopeasti saatu raha ajaa liian usein kaikkien muiden arvojen edelle.
    Niin mainiot kuvat Nerosta. Kuuseen kiipeämiskuvassa Nero on kuin pikkuinen karhunpentu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vai että aina ❣Viime aikoina on ollut juttua siitä, miten suklaalla herkuttelumme tuhoaa Länsi-Afrikan sademetsiä, kun niitä enenemässä määrin hakataan kaakaoviljelmien tieltä. Raha tässäkin tragediassa näyttelee pääosaa, viljelijät saavat minimaalisen korvauksen työstään.
      Nero näyttää minustakin usein pieneltä karhulta :)

      Poista
  11. Kiva kuulla sinun ystäväpuista! Rakastan puita ja kaipaan vanhoja lapsuudenkuusia, jotka on kaadettu jo pois. Puut luovat jatkuvuuden ja pysyvyyden tunnetta tässä muuten niin häilyvässä maailmassa. Niissä on rauhaa ja voimaa, jota myös ihminen kaipaa. Oletko muuten lukenut kirjaa 'puiden salattu elämä'? Minulla kirja odottaa pöydällä, en tiedä millainen se on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin muistan monta puuta lapsuudestani, vaikka tiemme ovat eronneet, säilyvät ne aina muistoissa ystävinä. Puut ovat jotenkin turvallisia. Kiitos kirjavinkistä, täytyypä tutustua, vaikuttaa kiinnostavalta.

      Poista
  12. Ihana puupostaus! Puut ovat kauniita ja tärkeitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilman puita ei ihmiskunta kukoistaisi.

      Poista
  13. Hyvä että olet pitänyt puiden puolia metsureita vastaan :) Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tärkeät puut pitää säilyttää.

      Poista
  14. Puidenhalaaja ilmoittautuu täälläkin. Nuo kaksi ekaa kuvaa Nerosta ovat niin mahtavat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puut ovat halattavia. Nero on taitava kiipeilijä ja osaa tulla näppäeästi myös puusta alas.

      Poista
  15. Kotipihan puutkin tulevat tärkeiksi vuosien saatossa, ne ovat kuin perheen jäseniä, elävät yhdessä talon asukkaiden kanssa. Olisikin upeaa tietää, mitä mökkimme vaahtera vanhuksemme onkaan nähnyt vuosien varrella, sillä olisikin varmaan paljon tarinoita kerrottavana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa mietin minäkin, mitä kaikkea tuo koivuvanhus onkaan kokenut ja nähnyt. Se on täällä paljon pysyvämpi elementti kuin ihmiset.

      Poista
  16. Puista riittää paljon asiaa. Niiden maailma on kiehtova. Lehtipuut kuulemma kasvattavat yhteiset juuret läheisten samaa lajia olevien puiden kanssa. Ja osaavat ne kuulemma kommunikoidakin keskenään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miten pahalta mahtaa puusta tuntua kun sen ystävä kaadetaan tai kaatuu. Puiden elämä on hurjan mielenkiintoista. Myös materiaalina puu on vertaansa vailla esimerkiksi rakennuksissa.

      Poista
  17. Kiitos, jälleen niin sopiva ja asiallinen kirjoitus höystettynä pikku karhun kuvilla.❤️
    Tänne kirjoitin mielestäni hyvinkin hyvän vastauksen, eipä tainnut olla kun blogin ”haltija” sen viskasi pittien joukkoon tuonne josta sitä ei enää saa takaisin.
    Hyvä asia kantautuu tuolta kesäkodin maisemista, voimakuuseni saa jäädä paikoilleen, toivottavasti,

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Hienoa, että saat viettää aikaa voimakuusesi kanssa, puuhun voi kiintyä kovastikin. Meillä on taas lumimaisemat ja pikkukarhu taisi käydä talviunille 💤

      Poista
  18. Jokainen puu on tärkeä ja puun istuttaminen ilman muuta ekoteko, lähes kansalaisvelvollisuus! Suloinen pajunkissakin, onhan puu kiipeilytelineenä ja kynsien teroittamisessakin hyvin tärkeä! Vanhat puut ovat minullekin hyvin rakkaita, paljon elämää nähneet ja myrskyissä tuulta vastaan taistelleet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puut kasvavat hitaasti ja elävät kauemmin kuin me. Puun istuttaminen on satsaus tulevaisuuteen. Joskus Nero palaa retkiltään pihkantuoksuisena ja olen arvellut, että se on paennut turvaan puuhun.

      Poista
  19. Puista tosiaan riittäisi puhumista. Ne on niitä hiljaisia ystäviä. Neron kuvat on tosi mainioita, ihan nauratti.

    VastaaPoista
  20. Kiva postaus!
    Asuimme vuosia sitten vuokralla kerrostalossa, jossa oli pieni piha ja suurin osa siitäkin parkkipaikkaa ja asfalttia. Muutama rivi pensasangervoita ja pari aroniaa. Pihassa kasvoi kuitenkin yksi suuri pihta. Minusta hyvin kaunis. Mutta sehän kaadettiin....
    Silloin puoliso tuumasi että suomalaiset näyttää tykkäävän betonista ja asfaltista ;)
    Täällä tehtiin kanssa avohakkuu tuohon lähimetsään, ja se kyllä harmittaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä taitaa olla niin paljon puita, ettei niitä osata arvostaa. Avohakkuut ovat rumia ruhjeita maisemassa ja ainakin täällä noilla alueilla ei voi edes liikkua kun risut ja oksat on jätetty maahan ja suurten metsäkoneiden aiheuttamat kuopat niiden alla ovat vaarallisia. Säälin eläimiä, joiden kodit ovat kadonneet iäksi.

      Poista
  21. Jestas noita Nero puussa kuvia, ihan mielettömiä ja mikä ilme tuossa sinistä taivasta vasten, toinen selvästi tarkkailee läänejä. Nero on niin upea kisu <3

    Mukavaa joulukuun ensimmäistä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Nerolla on joskus tapana show-mielessä kipaista latvuksiin varsinkin jos pihalla on vieraita. Katselee sieltä tyytyväisenä kun maassaolijat haukkovat henkeään ja näyttää, miten näppärästi hän osaa tulla alas :)

      Poista

Kiitos kommentista