28.8.2018

Syksyn merkkejä

Elokuu vetelee viimeisiään, pian siirrymme syksyyn. Neron mielestä kesä on ollut erinomainen, myyräkanta on laihojen vuosien jälkeen kääntynyt nousuun ja luonnonmukainen ravinto on saanut kissan voimaan erinomaisesti. Uusi talviturkki on kuin silkkiä – kiiltävä ja tiheä. Vanhuuden pattikin hännässä on pienentynyt, pehtoori on siis nuortunut.
Yksi varma syksyn merkki on se, että kissa saattaa torkkua sisällä päivälläkin jos sää ei miellytä.

Kasvimaalta on korjattu satoa talteen. Punarevonhäntä on kasvanut minua korkeammaksi. Yleensä olen yrittänyt esikasvattaa sen, mutta tänä keväänä kylvin sen suoraan kasvupaikalleen.

Latva-artisokan kukinnot ovat suuria ja ehkä viimein saan nähdä sen avaavan kukkansa.

Auringonkukat ovat lautasen kokoisia ja tuottavat kohta siementä lintujen iloksi. Keväällä kasvimaalla nousi siellä täällä itsekylväytyneitä auringonkukkia, eli kukat kannattaa jättää törröttämään talveksi.

Yrttejä kannatta kerätä ahkerasti kesän mittaan. Oreganoa ehdin kerätä monta kertaa kuivumaan, sitten jätin sen kukkimaan pörriäisten iloksi. Oreganon kukat ovat myös käyttökelpoisia mausteena.
Oreganon takana kasvaa kääpiösamettikukka, se on kasvimaani vakioasukas. Kun sato on korjattu ja kylvölaatikot tyhjenevät ilahduttavat kukat vielä pitkään ja lisäksi monet kukat toimivat tuhohyönteisten torjujina tai hämääjinä.

Lauantaina kävin Mustilan Taimipäivillä Elimäellä. Tarjolla oli aivan mahtavat taimivalikoimat Suomesta, Virosta ja Latviasta. Innostuin esimerkiksi erikoisesta saniaisvalikoimasta, mutta vielä en napannut niitä ostoskoriini, ensin pitäisi olla sopiva paikka niille valmiina.

Monenlaisia erikoisuuksia oli tarjolla ja kauppa kävi tehokkaasti, pitkään ei kannattanut ostoksia miettiä, sillä taimet lähtivät nopeasti uusiin koteihin.
Minäkin adoptoin muutaman taimen, mm. erikoisenvärisen Purppurahappomarjan, 'Rose Glow. Siitä ei ole vielä kuvaa, mutta sen voi nähdä Katjan blogissa, sillä hän ihastui ostokseeni kohdatessamme ja päätti hankkia samanlaisen.

Guruni Arno Kasvi toimi meklarina kasvihuutokaupassa.

Toinenkin tuttu ääni kantautui korviini, Vakka-Taimen Vesa Muurisen ympärillä parveili tiedonjanoisia kasviharrastajia.

Markkinahumusta lähdin kolmen kilometrin kierrokselle arboretumiin. Joku saa asua arboretumin laidalla.

Mustikkaruukku

Onneksi villisika ei ollut elävä.

Toivotamme kaikille rentoja kesän viimeisiä päiviä. Öisin on saanut katsella mahtavaa elokuun kuutamoa.

Lämpimästi tervetuloa Autuaaseen oloon kaikki uudet seuraajat

32 kommenttia:

  1. Niin varma ja peruuttamaton syksyn meilläkin on kun Onni tulee yöksi sisälle ja meidän sänkyyn nukkumaan. Näin on tapahtunut muutamana iltana. Kyllä kissat tietävät.
    Kadehdittavan komeita latva-artisokkia sinulla. Minulla niiden kasvatus tyssää aina jo keväällä, kun taimet kuolla kupsahtelevat kukin vuorollaan😢.
    Muutamastakin blogista olen taas lukenut Mustilan taimipäivistä. Ihan hyvä, että meiltä on sinne pitkä matka, itsehillintä ostosten suhteen pettäisi minulla varmasti.
    Mutta Muurisen Vesan taimien suhteen saatiin Kivipellon Sailan kanssa asia paikattua eilen. Käytiin Vakka-Taimessa ja vaikka Vesa ei itse ollutkaan paikalla, monenlaista ostettavaa löydettiin silti!
    Sinulle ja Nerolle myös leppoisia loppukesän päiviä!
    Vielä pystyy päivisin nautiskelemaan atmosfääristä pihan puutarhatuolissakin. Nero varsinkin uudessa talviturkissaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Marja! Parasta syksyn saapumisessa taitaakin olla se, että saa kissan petikaveriksi :)
      Ostin latva-artisokan taimet valmiina Marketanpuiston markkinoilta. Yksi viime kesästä talvehtinut on huomattavasti pienempi kuin nämä komistukset.
      Mustilassa on tarjolla sellaisia herkkuja, että kenen tahansa itsehillintä on koetuksella. Olin itse Taimipäivillä ensimmäistä kertaa ja kuulin muiden vieraiden kertovan, että tilaisuuden anti on vain parantunut vuosien myötä. Tarjolla oli myös hienoja puita ja pensaita varsin kohtuullisella hinnalla.
      Vakka-Taimesta löytyy taatusti aina jotakin uutta ja erikoista, se on oikea puutarhurin Mekka.

      Poista
  2. Keräätk auringonkukan siemeniä talteen talvilintuja varten vai jätätkö vain kukinnot talventörröttäjiksi? Meilläkin olisi auringonkukkia, tosin kääpiösellaisia. Jonkun verran olen kerännyt kukkineita kukintoja talteen, mutta mietin, pitäisikö niistä irrottaa siemenet ja tarjoilla lintulaudalla vai ripustaa sellaisinaan vaikka puun oksalle roikkumaan. Mustilassa olisi ihana päästä joskus käymään, varsinkin taimipäivillä. En enää tiedä, onko onni vai harmitus, että sekä se että Vakka-taimi ovat niin pahuksen kaukana :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jätän auringonkukat törröttämään kasvimaalle. Lajikkeeni on suurikukkainen, mutta lyhytvartinen, joten se pysyy kyllä pystyssä. Talvilinnuille ostan siemenet kaupasta :)
      Mustila on kiva paikka vierailla milloin vain, mutta taimipäivät ovat puutarhurin karkkikauppa. Jos menet, varaa (runsaasti) käteistä rahaa, sillä muoviraha ei toimi noilla markkinoilla.
      Vakka-Taimessa tulisi varmaan vierailtua useammin jos se olisi lähempänä, mutta ehkä on hyvä saada välimatkan suomaa harkinta-aikaa, jottei ihan joka idean vuoksi lähde ostoksille.

      Poista
  3. Kesän kääntymisen syksyyn huomaa jo monesta asiasta.
    Komeat latva-artisokat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. uusia syksyn merkkejä on havaittavissa joka päivä.

      Poista
  4. Nerolla ollut kissankesä! <3
    Upeita latva-artisokkia! Täällä kasvattavat isoina peltoina ja joskus bongaan pellon laitaan unohtuneen kukkivan yksilön, joka ei markkinoille enää kelpaisikaan. Ovat mokomat vaan aina korkeiden aitojen takana.

    Kyllä on taimivalikoimaa ollut taas tarjolla!
    Arno Kasvi minunkin guruni...

    Elokuun lopun tunnelmia sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kesä on tehnyt hyvää kissankin hyvivvoinnille.
      En ole koskaan raatsinut poimia muutamia artisokkiani maisteltavaksi, ne toimivat koristekasveina. Ehkä joskus pitäisi kokeilla, itse kasvattaminen on ainoa tapa saada tuoreita latva-artisokkia täällä. Suomessa en ole koskaan nähnyt kukkivaa artisokkaa, harvoin ne ehtivät lyhyessä kesässä. Muualla olen kyllä nähnyt niiden komeita kukkatupsuja. Arnolla on vaikuttava määrä tietoa ja kokemusta kasveista.

      Poista
  5. Hieno kuva rennosti ottajasta :)
    Kaunista kasvustoa siellä on.
    Mukavaa syksyä - oli pakko kaivaa villasukat jalkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Satu! Villasukissa täälläkin jo kuljetaan :)

      Poista
  6. Oijoi sinäkin olit Mustilassa!! Kuljin koko ajan nenä kiinni taimissa, niin en nähnyt montaakaan tuttua. Viime vuonna ostin saniaisia samalta kauppiaalta, yksi katosi talven syövereihin. Oli siellä vilskettä ja rahanmenoa, varsinkin kun taimimyymälässä oli -30%:lla paljon lisää kasveja! Sinun pihallasi näyttää olevan jättiläisten kasvatus meneillään - upea sato!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mustilaan lähtiessä ajattelin, että tapaan varmasti paljon tuttuja siellä. Mutta kohtasin vain Katjan, vaikka aika moni näyttääkin käyneen taimimetsästyksessä. Silmät olivat tosiaan suunnattu taimiin markkinavilinässä. Minulla on yksi alue, missä kasvaa luonnostaan kotkansiipiä, sinne voisi suunnitella muutakin saniaiskasvustoa. Myös viehkeitä kanervia oli tarjolla monta lajia, niitäkin vain hypistelin. Tämä vuosi on ollut hyvin sadokas kotipuutarhurille.

      Poista
  7. Onpa tosi upea auringonkukka, siitä riittää evästä monelle pikkuiselle. Ilmassa on todella jo viileä henkin, syksyinen kai.

    Mustila on upea paikka, sen kävimme kokemassa heinäkuulla. Taimipäivät vielä kokematta toistaiseksi, onneksi saimme Suvikummun Marjan kanssa maanantaina asian korjattua aika hyvin käydessämme Vakka-Taimessa. Vesaa emme nähneet, mutta rouvien kanssa teimme kauppaa ja saimme mitä halusimme - melkein kaikki. Nuo saniaiset minuakin kiinnostaisi, niitä en vielä saanut, kaikki aikanaan.

    Kiinnostavaa tuo artisokan kukinta! Kesä on ollut kyllä aika hyvä kasvultaan, vaikka kuivuus on piinannut. Perunoita aloitimme nostamaan, rutto alkoi ikävästi uhkaamaan. Perunoita tulee meille ihan riittävästi ja vallankin Rosamundat olivat ihan mahdottoman isoja.

    Nerolle rapsutukset! Paistiaika hänellä jatkuu!! Meillä kissojen aktiivisuus on selkeästi lisääntynyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mustila on tosi hieno paikka arboretumeineen. Taimipäivillä on mielenkiintoinen valikoima puutarha-aarteita, sinne menen varmasti uudestaankin. Nero kiittää, siellä se taas kyttää myyrää pihan kulmalla.

      Poista
  8. Nero on niin mahdottoman kuvauksellinen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen täysin samaa mieltä. Ihan liian vähän on tullut häntä kuvattua tänä kesänä, olemme olleet niin omissa puuhissamme.

      Poista
  9. Samanlaista meininkiä on meillä täällä Lakritsalla; myyriä syödään ja sisällä on alettu viihtymään!

    Tuolla Mustilan taimipäivillä olisi kiva joskus käydä. Monesti niistä olen kuullut, mutta aina on jäänyt lähtemättä. Ehkä sitten joskus...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kissoillakin on satokausi :)
      Olin ensimmäistä kertaa taimipäivillä ja menen varmaan toistekin. Markkinat ovat sopivan pienet ja tarjonta mahtavaa. Lisäksi sai mukaan hyviä neuvoja asiantuntijoilta.

      Poista
  10. Uskon todella, että tämä kesä on ollut Neron mieleen ja siitä nuo kuvat myös kertovat.
    Tämä kesä on myös kasvattanut runsaan sadon jos vain on keväällä tehnyt hyvät pohjatyöt ja kastelu on ollut säännöllistä.
    Peruna on ainoa kasvi jota minä keväällä kasvilavaan laitoin ja sato oli ihan kohtalainen. Yrttejä kasvatin lavan reunoilla ja satoa sieltäkin vielä tulee.
    Mustilan taimipäivä on minulla vielä kokematta, mutta ehkäpä vielä joskus....
    Latva-artisokan kukan nuppu on kaunis, toivottavasti se ehtii vielä aueta ennen syksyn halloja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nero on tosiaan nauttinut hienosta kesästä ja luonnonantimista.
      Kuivuus on koetellut osaa sadosta, mutta lämpö on saanut monet kasvit kukoistamaan ennennäkemättömästi.
      Mustilan taimipäivä on mukavasti ihmisen kokoinen tapahtuma ja pääosassa tietysti kasvit.

      Poista
  11. Arvilan kissojenkin mielestä myyrävuosi on ollut erinomainen, jopa runsas. Näin tilallisena sanoisin että hyvä kun ovat maistuneet, on jokunen vähemmän tiluksia tuhoamasta. Minulla kukkii ensi kertaa lintujen ruokinnasta eksynyt auringonkukan siemen, kukka on todella iso, lienee lämpöisen kesän tuloksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Myyrät ovat hakeutuneet jo rakennuksiinkin, vintillä kuivuneet kehäkukansiemenet olivat maistuneet jyrsijöille. Naapuruston kesämökiltä esitettiin toive, että Nero kävisi sielläkin myyräjahdissa, kiirettä pitää pehtoorilla.
      Auringonkukat ovat nauttineet hellekesästä.

      Poista
  12. Mahtavan kokoinen auringonkukka! Hui säätiedotuksessa puhuvat jo hallaöistä. Ei onneksi vielä Länsi-Suomeen. Meilläkin on Vilinan päiväunet sisällä pidentyneet🐱

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kissat osaavat ennustaa säätä. Olisi suuri vääryys jos halla nyt iskisi ja katkaisisi upean kasvukauden liian aikaisin. Muutama kylmä yö on ollut, mutta hallaa ei sääkartoilla vielä näy tällä vyöhykkeellä.

      Poista
  13. Syksyn merkkejä on tosiaan ilmassa. Järkytyin jopa keltaisista lehdistä. Upea auringonkukka. Latva-artisokka näyttää tosiaan siltä, että kohta se olisi kukkimassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Syksy tulee vääjäämättä, mutta toivottavasti ei vielä hallat ja pakkaset.
      Odotan innolla artisokan kukintaa, toivottavasti en pety.

      Poista
  14. Pehtoori on kyllä komea kuin mikä, ja niin on puutarhasikin. Kertakaikkiaan.

    VastaaPoista
  15. Ihana Nero, hyvää syksyä Teille molemmille. Meidän kissakesä oli vähän kurjempi, mutta satoa tuli herneistä, porkkanoista, perunoista jne... marja-aika missaantui, ei jaksanut innostua vaikka puskat notkuivat marjoja. Toki vähän poimin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, Irja, kävin lukemassa hienon postauksesi Pinkun lähdöstä. Olen hyvin pahoillani ja otan osaa suruusi.

      Poista

Kiitos kommentista