Tänä talvena meitä on siunattu lumella, ihan liikaakin. Muutaman kerran Nerokin on suostunut käyttämään sisävessaa, lumiesteet olivat ylivoimaiset. Nyt pehtoori on tyytyväinen kun hanki kantaa hyvin kissan painon ja hän voi poiketa luoduilta poluilta.
Metsäkauriita lumi on koetellut. Anteeksi epätarkka otos, mutta tässä näkyy hyvin, miten vaikeaa pienen kauriin on edetä pehmeässä hangessa vaikka tuossa onkin niiden polku.
Olen ruokkinut bambeja säännöllisesti. Riistarehu, kaura, porkkanat ja omenat ovat maistuneet, sillä ruokaa ei saa hangen alta ja oksat eivät ole kovin ravinteikkaita. Lauha jakso onneksi sulatti jo rantatöyräitä ja kaikenlaista varpua tuli näkyviin.
Pukille alkoi kasvaa sarvet.
Nyt sarvet ovat jo näin isot.
Seuraava kuvasarja näyttää miten vesisateiden paksuunnuttamassa lumessa eteneminen oli kauriille todella vaikeaa.
Pienet sorkat upposivat syvälle lumeen.
Siksi kauriit kokivat olonsa turvallisemmaksi jäällä, mistä aurinko ja sade oli sulattanut lumikerroksen. Siellä ne makoilivat auringossa ja tarkkailivat touhujani saunamökillä. Välillä vain pistäytyivät ruokintapaikalla tankkaamassa.
Nero löysi polulta mielenkiintoisia tuoksuja, joihin oli hangattava omat merkkinsä viestiksi. Taustalla kauriit aterioivat katajan juurella. Iltaisin siellä puputtaa jänis.
Pehtoori tykkää tarkkailla kauriiden touhuja ikkunasta tuvan lämmössä.
Minun selkäni vahingoittui massiivisissa lumitöissä ja olen muutaman viikon parannellut sitä. Lumi saa olla.
Nyt on kiusana liukkaus, voisin luistella postilaatikolle muutaman sadan metrin päähän. Ilman nastoja kengissä ei pysyisi hetkeäkään pystyssä.
Kasvimaa nukkuu vielä sikeää talviunta. Saa nähdä miten pian kevätaurinko jaksaa sulatella paksun lumipeitteen.
Mukavaa viikonloppua kaikille!
19 minuuttia sitten
Nyt pieni kateuden vihreys nosti päätään, sinulla on pihabambeja <3 Aivan lumoavaa nähdä noin lähellä luonnossa, ovat niin kauniita :)
VastaaPoistaBambeja on mukava hoidella, niiden kohtaaminen päivittäin on suuri ilo. Kun sipulikukat alkavat nousta maasta, voi ääni muuttua kellossa, sillä kauriitkin ovat kiinnostuneita kaikesta uudesta vihreästä :)
PoistaHanki kantaakin nyt melko hyvin. Jopa minä saatan hangen päällä muutaman askeleen ottaa. Kauriin jaloille se onkin varmaan vähän haastavampi. Nastakengät melko ehdottomat. Meidän läheiset tiet todella jäisiä.
VastaaPoistaKova pakkanen kovetti hangen ja tänä aamuna minäkin ylitin pellon vaivattomasti hangella kävellen.
PoistaPolut ja tiet ovat muuttuneet luistinradoiksi. Toivottavasti tuleva lauha jakso sulattaa ne nopeasti.
Toivottavasti selkä paranee pikaisesti ja hyvin. Lumitöissä on riittänyt puuhaa ja nyt hiekoittamisessa. Mietin kärsivätkö jänikset muutama viikko sitten samasta ongelmasta kuin kauriit kun piha oli täysin jäljetön, nyt ovat kyllä löytäneet takaisin kun on hankikanto.
VastaaPoistaKiitos, olen etsinyt apuja selkävaivaan, mutta vielä on otettava rauhallisesti. Voi olla, että jänikset varovat joitakin paikkoja paksun hangen aikaan, mutta niillä on mahtavat lumikengät, pellolla näkyi jättimäisiä kukkakuvioita kun jänis oli loikkiessaan levittänyt varpaansa. Äsken katselin, miten kauriiitkin kipittivät helposti hankikannolla.
PoistaSelkävaivat ovat ikäviä. Toivottavasti saat selän pian kuntoon. Lumitöitä on tänä talvena saanut tehdä niin paljon, että onneksi sentään vatsalihakset on jämäkässä kunnossa. Nyt pitää tepastella jäätiköillä hissukseen. Nastakengillä pysyy juuri ja juuri pystyssä, muuten ei kävelylenkit nyt houkuttele.
VastaaPoistaSinulla on "avara luonto" aivan kotipiirissä. Hankalalta näyttää kauriiden kulku. Kuten sanoit, jänikset selviävät helpommin. Meilläkin niiden jättämiä kukkakuvioita on pihamaalla.
Mukavaa, että Pehtoorilla on tinttiteeveen lisäksi kauristeevee.
Hyvää viikonloppua sinulle ja Nerolle!
Kiitos! Tälläinen elämänmuoto on vähän hankalaa selkävaivaisena. Teen minimin raskaimpia töitä ja kaikenlaisia uusia keinoja keksii toimia vaivaisena.
PoistaOnneksi on tuo avara luonto viihdykkeenä ja kauriille olen onnistunut viemään ruokaa joka päivä vaikka kävelykin tuotti aluksi ongelmia. Parempaan päin ollaan menossa.
Jänikset on suunniteltu lumimaisemaan, ne kyllä pärjäävät.
Neron kanssa katsellaan vuoroin tintti- ja vuoroin kauris-tv:tä.
Yritetään pysyä pystyssä :)
Lunta on tullut todella valtava määrä ja on surullista, että selkäsi kipeytyi - toivottavasti mahdollisimman pian helpottaa! Kelit ovat olleet todella liukkaat, oikein pelottaa mennä ulos, pitkin umpihankia olen sitten kulkenut, raskasta, mutta turvallista. Onpa kauriskatraasi komea ja varmasti kiittävät, kun heitä olet ruokkinut! Meillä on samat puuhat ja ruokintapaikalla käy vilske. Nerolla on oikea 'tosi-TV:n' aitiopaikka tarkkailla kauriita!
VastaaPoistaMukavaa viikonloppua Sinullekin!
Kiitos! Ristiselän lukkiutuminen on jo helpottanut, toivottavasti kivut häipyvät ennen maatöiden alkua.
PoistaOlen hyvin tyytyväinen, että kauriit ovat hyväkuntoisia ankarasta talvesta huolimatta. Ne ovat saaneetjoka päivä vatsaansa täytettä.
Nero osallistuu luonnon tapahtumiin tassujaan palelluttamatta.
suloisia bambeja:) Pikaista paremista selälle!
VastaaPoistaKiitos, Sussi!
PoistaPeurat ovat jälleen löytäneet pihallesi, olet saanut niistä oikein ystäviä, kun ovat noinkin uskaliaita.
VastaaPoistaPikaista paranemista!
Kiitos! Nämäpä eivät ole peuroja, vaan pikkuisia metsäkauriita :) Ne ovat kavereitani, koska olen niille ruoanlähde.
PoistaTänä talvena sekä lumi että jää ovat tuoneet monenlaisia haasteita talveen. Toivotaan, että selkäsi paranee pian, että pääset nauttimaan alkavasta keväästä. Täällä ei juurikaan näy kauriita, eikä peurojakaan. Mökkirannassa oli jälkiä, mutta enpä erota, kumpi niitä on jättänyt. Seassa oli myös ilveksen tassun jäljet, vähän isompi kissa seuraamassa kuin sinulla.
VastaaPoistaHuolestuneena on seurattu mm. kattolumia, mutta hyvin ne putosivat alas vesisateen myötä.
PoistaToivottavasti ilves ei eksy näille kulmille, se kun voi napata vaikka pienemmän kissaeläimen.
Paranemisia! Selkävaivat ovat hankalia.
VastaaPoistaLunta on tänä talvena ollut. Lapsen kanssa yritettiin oikoreittiä lumen poikki viikko sitten metsäpolulta takapihallemme. Hankikanto ei meitä kestänyt ja alla oli vähintään puoli metriä lunta. Todettiin oikoreitin olevan työläs ja itse asiassa raskas ja aikaa vievä. Kun kohdalle tuli isot lumikasat, päätin jättää kävelyn ja konttasin hankikannolla loput metrit ja lapsi mielummin kieri lumen päällä. Onneksi oltiin jo omalla takapihalla siinä vaiheessa.
En odota näiden lumien sulamista ennen huhtikuuta. Toivottavasti jääkeleihin tulisi kuitenkin helpotusta sitä ennen.
Kiitos!
VastaaPoistaOlipa teillä työläs oikopolku :)
Eilen hanki kantoi minua melko hyvin, mutta tänään sataa taas vettä, joten eiköhän se pian sulata jääpolut. Tällä menolla lumi saattaa sulaa nopeastikin.
Kylä sinä olet kiltti kun muistat kauriidenkin ruokapuolta hoitaa. Voi kumpa minäkin edes kerran näkisin kauriita. Tälläkin kylällä niitä kuulemma on, mutta ei ole koskaan minun silmiini sattunut. Lapsena Lapissa näkyi kyllä poroja sitäkin enemmän =)
VastaaPoistaPienten kauriiden huoltaminen on ilo.
PoistaLapsena minäkin olen tottunut poroihin, mutta nehän ovatkin kotieläimiä :)
Ihana postaus. Niin kauniita luontokuvia. Minusta kauriit ovat hienoja eläimiä ja kisulikin tietenkin.
VastaaPoistaTalven hiljaiselo pyörii kauriiden, lintujen ja kisun ympärillä. Kaikki ovat saaneet vatsansa täyteen ja odottamme innolla kevättä.
PoistaKivoja kuvia ,meillä on vielä niitä isompia peuroja ja ihan pihamaalla . Kauniita ja söpöjä ovat mutta syövät kaiken . Liukasta on täälläkin piti heti hiekottaa kun päästiin mökille ja piikkikengissä meninkin jo sinne .
VastaaPoistaTäällä ei talvella näy peuroja kuin joskus sattumoisin. Kesällä tulee yleensä yksi peura niemelle vasomaan, se suojelee lapsiaan eikä yleensä uskalla pihapiiriin.
PoistaNyt kannattaa sovittaa askeleensa tarkasti, että luut pysyvät ehjinä.
Lunta on todella ollut riittävästi, niin ihmisille kuin eläimillekin.
VastaaPoistaNäyttää aika hankalalta tuo kauriidenkin elo. Ei ole helppoa selvitä talven läpi tuolla lumen keskellä.
Vielä kasvimaa uinuu täälläkin paksun lumikerroksen alla. Ei näy viljelylaatikoista vielä jälkeäkään, vaan kaikki on paksun yhtenäisen lumipeiton alla.
Mutta kohta me huomataan olevamme jo kylvöpuuhissa.
Naapurin hevonen on alkanut pudottamaan talviturkkiaan ja se on varma merkki, että kevät on nurkan takana.
Pakkanen toi hankiset, joten sekä eläinten, että ihmisten kulku helpottui. Metsärinteessä on jo pälviä, enää ei tarvittaisi montaa aurikoista päivää kun rinteet paljastuisivat. Puutarha sen sijaan uinuu vielä sikeästi, mutta kylvöhommat siintävät jo mielessä.
PoistaPikaista selän paranemista!
VastaaPoistaAivan ihanat kuvat. Meillä on mökkimaastoss paljon kauriita ja peuroja. En ole älynnyt niitä ruokkia, mutta tuo onkin ihana idea.
Vakiasukkailla on metsässä ruokintateline, mutta olisi mukava saada niitä näköetäisyydelle pellon reunaan:)
Kiitos, Hanne, selkä alkaa olla entisensä, mutta lumitöitä en enää tee tänä keväänä.
PoistaJos alkaa ruokkia kauriita, sen piäisi olla säännöllistä. Ehkä asiaa auttaa sekin, että lähistöllä on vakituinen ruokintapaikka. Taas sataa lunta 😊
Harmi että selkä kipeytyi, ei kyllä ole ihme, lunta on ollut riittämiin, mutta nämä kuvat ovat kyllä vertaansa vailla. Hyvin näkee näistä kuvista miten hankala on sorkkaeläimen edetä hangessa, onneksi he saavat ruokaa. Itse vein puputupunoille heiniä taas kun kinokset ovat peittäneet entiset. Mutta ihania bambeja täällä ei vain näy, lintuja ja oravia ja tikkojakin jopa kolme kappaletta kerralla:)
VastaaPoistaPehtoorille rakkaita terveisiä, hänhän minä tulin ihailemaan ja sitten unohdin tärkeimmän!
VastaaPoistaPehtoori kiittää!
PoistaViime päivinä on tullut reippaasti uutta lunta. Selkä on hoidettu kuntoon ja säästelen sitä kevään puutarhatöihin, lumi saa hoitaa itse itsensä.
Ruokintapaikoilla on vilskettä, mutta pahin talvi alkaa olla takana. Ruokinta jatkuu lumen ja maan sulamiseen asti.