Polttoainetta kevääseen

Kuva kirjasta Puutarha laatikoissa

Puutarhan voi perustaa mihin tahansa. Näin opetetaan Saila Roution (Saaripalstan Saila) uusimmassa kirjassa; Puutarha laatikoissa viljelylaatikot, ruukut, kasvihuoneet, kohopenkit. Kirja pursuaa ennakkoluulottomia ideoita kasvatuspaikoista; kahvikupista autonromuun ja kaikkea siltä väliltä.
Olen viihtynyt tämän kirjan parissa, siinä on puutarhaunelmien lisäksi paljon tarpeellista tietoa. Oivaa korviketta live- puutarhuroinnille kevättä odotellessa.
Hyötykasvimaatani viljelen kohopenkeissä, joita olen rakennellut kierrätysmateriaalista, viimeisimmät kattoremontista jääneistä tiilistä. Kirjasta löysin lisää innostavia esimerkkejä. Melkein mikä tahansa kelpaa kierrätettäväksi puutarhaan.

Pidän kirjan konstailemattomasta tyylistä, tässä touhutaan ja ollaan kosketuksissa mullan kanssa. Kasvihuoneesta unelmoivalle löytyy omat sivunsa ja paljon innostavia vinkkejä myös uusiin kasvikokeiluihin.
Tämä kuuluu puutarhakirjojen käsikirjasto-osastoon, jota selataan monta kertaa vuodessa.

Tervetuloa mukaan, Kiki! Mukavaa viikonloppua kaikille!
Kohta päästään puuhailemaan myös puutarhan puolella.

PS. Vielä ehtii osallistua arvontaan. Linkki tuossa sivupalkissa.

Lemmikit kukkivat

Jo varhain keväällä toin kellarista ruukun, jossa piti kasvaa pieniä iiriksiä. Iirikset eivät menestyneet, mutta lemmikki oli onnistunut siementämään multaan ja nämä suloisuudet ovat nyt puhjenneet kukkaan. Tekisi ihan mieli heittää kuperkeikkaa ilosta.

Kävin ystäväni luona vierailulla, nautimme iltapäiväkahvit auringon lämmössä terassilla. Piha oli vielä paksun lumivaipan alla. Muistelin millainen kukkameri edessä on parempina aikoina ja ystäväni esitteli muistinvirkistykseksi tekemäänsä valokuvakuvakirjaa kohteesta. Räystäiltä kuului lohdullista lotinaa, mutta lumi ei tuntunut vajenevan.

Nerolla on ollut vaikeaa. Metsätyöt aiheuttivat stressiä ja lisäksi reviirillä liikkuva tunkeilija pitää kissaa jännityksessä ja valppaana. Haavoja on paikkailtu, mutta onneksi vain pinta on kärsinyt. Kuvasta ei näy, mutta Nerolla on paljas laikku molempien silmien yläpuolella, haavaa ei kuitenkaan näy. Liekö kulmat hankautuneet ladon lattialautoihin painin tuoksinassa.
Vähitellen Nero alkaa uskoa, etteivät metsurit palaa ja se uskaltaa olla päivälläkin sisällä, tosin toistaiseksi ainoastaan jos saa torkkua sylissä.

Metsurit jättivät jälkeensä melkoisen sotkun. Paikat on tutkittava, maisemaan ja maastoon on orientoiduttava uudestaan.
Ensi kesänä ei taida löytyä sieniä ja mustikoita omasta metsiköstä, on lähdettävä merta edemmäs kalaan. Jäällä pääsee vielä kävelemään hankikannolla ja vaikka siellä ei ole latuja voi hiihdelläkin missä lystää.

Neron laulu

Liikkeellä on haaste miettiä kissalleen sopiva biisi.
Tässä paljon miettimistä ole, Nerollehan on tehty oma laulu :)  
Volevo un gatto Nero.
Antaa soida! Varokaa korvamatoa :)

Esitys on poistettu YouTubesta, mutta sen voi nähdä täällä.

Puuta kaatui

Ennen pääsiäistä kuluivat päivät kotoisassa moottorisahan pärinässä. Ympäristöstä ja pihapiiristä kaadettiin paljon puita. Maisema avartui ja aurinko pääsee paremmin paistamaan kasveille.

Metsurit osasivat hommansa. Kun sanoin, ettei alppiruususta saa katketa lehteäkään, siitä ei myös katkennut lehteäkään vaikka vierestä kaadettiin pari isoa puuta. Taidolla ja ilolla tehdyn työn seuraaminen tuottaa katsojallekin mielihyvää.

Ruokatauko työmaalla.

Nyt puusavotta on ohi ja minua odottaa pihapiirissä mittaamaton risusavotta.
Hetken kestää ennen kuin silmä tottuu uuteen maisemaan ja siihen, että aurinko pääsee paistamaan joka suunnasta.

Tervetuloa Autuaan olon piiriin Eeviregina!
Kaikille ihanaa huhtikuuta!

Ankea laidun

Pääsiäislampailla on ankeaa, katovuosi.

Kaura ei oikein itänyt.

Niillä, jotka pääsivät hernepeltoon menee huomattavasti paremmin.

Agnes pitää hyvää huolta karitsastaan.

Hyvää pääsiäistä kaikille!

Kuun vetovoimaa

Täysikuu nousi valtavana tulipallona horisontin takaa.
Vaikka sen on kokenut monta kertaa niin aina vain näky kiihottaa mieltä.
Lähdin Neron ja kameran kanssa ihastelemaan taivaallista spektaakkelia.

Tässä kuu on kiivennyt jo korkealle.
Nyt on hellitty paisteella, päivällä aurinko ja yöllä kuu.
Yhtään ei ole enää pimeää.

Lämpimästi tervetuloa Autuaaseen oloon
Beate 56, Eija ja Klaara!
Kaikille hyvää pitkäperjantaita!

Anteeksi, valehtelin ikäni!

Kuvan sarvipää löytyi kirpparilta, se on aitoa muovia.

Pyydän nöyrästi anteeksi, että väitin blogin täyttävän kolme vuotta. Joku, joka omaa paremman laskutaidon, huomautti, että vasta kaksi vuotta on eletty Autuasta oloa. Oikein kahteen kertaan pullistelin pitkällä blogiurallani ja otin onnitteluja vastaan. Olen siis vielä ihan beibi eikä kaksivuotiaat aina muista ikäänsä :) Sormilla olisi pitänyt näyttää. Vähänks noloo, ensi vuonna vasta vietetään kolmivuotissynttäreitä.
Mutta kyllä kahtakin vuotta sietää juhlia!

Talvehtijat alkavat siirtyä kellarista sisätiloihin aloittelemaan kevättä. Ruusu innostui heti valosta.

Jotkut laventelit olivat aloittaneet jo pimeässä.

Runkolaventeli on hieman epävarma tapaus, mutta kyllä siinä vielä henki pihisee.

Oliivipuu talvehti salissa ja varisti aika paljon lehtiä, mutta kevät on innostanut senkin viheriöimään, se pääsee öiden lämmettyä kuistille ja siitä myöhemmin ulos nauttimaan kesästä. Oikealla on keijunmekon ranka, se aloittaa aina hitaasti, joten en vielä tiedä onko se selvinnyt talvesta, leikkasin sen aika pieneksi.

Paljon olisi vielä porukkaa tulossa kellarista, mutta taidan odottaa pääsiäisen yli, jotta saliin mahtuu vähän ihmisiäkin juhlimaan.

Auringonpalvontaa

Palmusunnuntaina tuntui jo keväiseltä vaikka meillä elellään edelleen iglutunnelmissa, lumi ei vajene. Tarjolla oli mukavat vällyt jokaiselle auringonpalvojalle ja keväinen paiste ramaisi mukavasti. Nyt alamme valmistua pääsiäiseen.

Kiitos kaikille arvontapostauksen onnitteluista ja monista kauniista sanoista, niidenkin ääressä on paistateltu.
Tervetuloa Autuaan olon piiriin Sesse, Mervi, Liisax ja Kati! Kaikille oikein mukavaa ja lämmintä viikkoa!

Osallistukaa arvontaan!

Nyt juhlitaan!

Lupailin arvontaa synttäreiden kunniaksi, blogihan täytti
3 2 vuotta jokin aika sitten. Kaiken huipuksi 200 lukijan
raja meni rikki.
Lämpimästi tervetuloa Autuaan olon piiriin 200. Ani!
Jostain syystä minua on lykästänyt niin, että olen saanut blogistanian mukavimmat, kiinnostavimmat ja hauskimmat lukijat!

Arvonnassa on kaksi palkintoa:

1. Kirja. Couldsmith ja Mann: Löydä perinteiset kädentaidot.
Luo, tuunaa, kierrätä. Monipuolista puuhaa, saippuantekoa, tilkkutöitä, kynttilöitä, kutomista, luonnonväreillä värjäystä ja kaikenlaisia tuunauksia.

2. Valkoinen, emalinen yökynttilänjalka.

Arvonta päättyy 27.4. 2013 klo 22.00 

Arvonnan säännöt: 
1 arpa jättämällä kommentti tähän postaukseen
2 arpaa kun kommentoit ja linkität blogisi sivupalkkiin
Voit käyttää postauksen kuvaa linkissä.
Lisäys: Voit käyttää tuota madonnakuvaakin, se kun tuntuu sopivan monen mielestä paremmin :) Tai jos haluat, niin mitä tahansa blogini kuvaa.
Kerrothan kommentissasi monellako arvalla olet mukana.
Kaikki voivat osallistua, anonyymit muistattehan jättää jonkin nimen.
Onnea arvontaan!

Arvonta on päättynyt, kiitos kaikille osallistumisesta! 

Earh Hour

Juhlien tunnelmaa lisätään kynttilänvalolla. Tänään järjestetään WWF:n ilmastotempaus, johon voi osallistua sammuttamalla valot tunniksi 20.30-21.30. Symbolisella eleellä voi ilmaista huolensa ilmaston tilasta.
Mukavaa viikonloppua kaikille!

Pikarillinen vastauksia

Käväisin jokin aika sitten Wanilla Rosen uudessa myymälässä Hyvinkäällä. Siellä vallitsi  pääsiäistunnelma, mukaan tarttui himoitsemani kirjopikarililja (Fritillaria meleagris), joka on nyt avannut ensimmäiset kukkansa.

Pikarililjoja odottelee myös jossakin tuolla lumen alla, mutta en millään jaksa odottaa niitä, nyt voin ihailla tämän kaunokaisen siroa ja kepeää olemusta sisätiloissa.
Kukat tuovat valtavasti iloa elämään ja auttavat kestämään koleita kevättalven päiviä ennen kuin lumi sulaa ja pääsen huokailemaan pihalle.

Kuka meni?

Sannabananalta tuli haaste, kiitos siitä!
Mitä olisikaan elämä ilman haasteita :)
Taas pitäisi kertoa 11 asiaa itsestäni ja vastata haastajan asettamiin 11 kysymykseen.

Jätän tunnustusosan pois, koska alkuvudesta vastasin varmaankin sata kertaa erilaisiin kysymyksiin ja kerroin itsestäni sattumanvaraisia asioita enemmän kuin lukijat jaksavat vastaanottaa. Mutta jos kiinnostaa niin esimerkiksi täällä on jotain paljastavaa.

Kohta on pääsiäinen

Sannabananan esittämiin kysymyksiin vastaa mielelläni:
1. Kun katsot ulos ikkunasta, mitä näet?
Lunta, lunta, lunta ja metsää.
2. Mikä on mieleenpainunein koulumuistosi?
Ensimmäisenä koulupäivänä (olin kuusivuotias) saimme kotitehtäväksi harjoitella kakkosia, yksi sivu pieneen siniseen vihkoon. Kauniisti joka toiseen ruutuun ja joka toiselle riville. Minusta se oli aivan liian tylsää ja piirtelin kakkosia randomisti sivulle, mopo lähti käsistä ja lopulta koko sivu oli täytetty tiiviisti kakkosilla. En ymmärtänyt miksi minua ei kehuttu vaikka olin tehnyt paljon enemmän kuin muut.
3. Suosittele elokuvaa tai kahta!
Trần Anh Hùng: Vihreän papaijan tuoksu
Moufida Tlatli: Palatsin hiljaisuus.
4. Millainen on lempioloasusi?
Talvella lämmin ja rento, kesällä mekko.
5. Mitä on asunnossa oltava, jotta se olisi koti?
Oma rauha
6. Matkustatko oman tyynyn kanssa?
En, matkustan kevyesti.
7. Suosikkitaiteilijasi - ihan miltä vain saralta!
Minulla ei ole ehdottomia suosikkeja, mutta sanotaan vaikka Outi Heiskanen.
8. Paras jälkiruoka, ja osaatko tehdä sen itse?
En ole jälkiruokaihminen, mutta vastaan hedelmät, tai jokin marjajuttu, osaan tarjoilla itse :)
9. Oletko ostoksissasi merkkiuskovainen – ja suosikkisi?
En juurikaan ymmärrä merkkien päälle.
10. Mikä kirja sinulla on kesken, tai seuraavana lukujonossa?
Lukuvuoroaan odottaa Carol Shieldsin Kaiken keskellä Mary Swan, jonka nappasin mukaani kirpparilta jokin aika sitten.
11. Millainen olisi unelmapuutarhasi?
Runsas, villi ja salaperäinen.

En laita haastetta eteenpäin, mutta sen voi tästä napata mukaansa kuka haluaa.

Lämpimästi tervetuloa Autuaan olon piiriin
Live at N-town ja Kruunu Vuokko!