7.11.2011

Liks auki

Entisaikojen murtosuojaus. Kun matkustin Tiibetiin kehotettiin ottamaan lukko mukaan. Mielestäni täysin tarpeeton matkatavara, paikan päällä kävi ilmi mihin sitä voisi länsimaisen ihmisen mielestä tarvita. "Majatalojen" huoneiden ovissa ei ollut lukkoja ja kasvatuksemme kieltää jättämästä omaisuutta vartioimatta tai lukitsematta. Tosin en tiedä mihin olisin kiinnittänyt lukon kun oven virkaa toimitti usein verho. Mitään ei koskaan kadonnut.

Vielä on hyvää aikaa osallistua arvontaan.
Lähettänyt Cheri klo 08:00
Tunnisteet:

4 kommenttia:

  1. Paula7.11.2011 klo 10.01.00

    Hm.. mielenkiintoista. Vai ei ovea puhumattakaan lukosta majatalon ovessa.

    VastaaPoista
  2. Cheri7.11.2011 klo 10.15.00

    Paula, enimmän aikaa asuin teltassa, koska majataloja ei aina ollut matkanvarrella. Joskus saimme viettää yömme luostareiden vierashuoneissa. Olihan huoneissa joskus ovikin, mutta lukkoja niissä ei ollut. Verho ovena ei ole outoa seudulla, missä vietetään liikkuvaa elämää ja koti on suuri teltta.

    VastaaPoista
  3. vilukissi7.11.2011 klo 17.19.00

    Mielenkiintoista! Vaatisi meikäläisiltä paljon opettelua, olla ilman lukkoja. Mutta on sulla ihana lukko!! Lukkoihin en ole kirppareilla vielä ollenkaan törmännyt!

    VastaaPoista
  4. Cheri7.11.2011 klo 17.23.00

    vilukissi, meille on niin iskostettu mieleen omaisuuden suojaaminen, että lukottomuuteen, saati ovettomuuteen on vaikea tottua. Olen löytänyt suurimman osan vanhoista lukoistani roskalavoilta.

    VastaaPoista

Kiitos kommentista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)