30.12.2011

Poikkeustila

Hei ystäväni, toivottavasti joulunne on sujunut mukavasti. Meille Tapani tuli kovalla ryminällä, se kiskoi puut juurineen maasta ja viskoi niitä ympäriinsä. Huiteli rungoilla sähkölankoja ja heitteli esteitä teille. Oltiin motissa ja ilman sähköä, mutta muuten turvassa. Talossa, jossa on uunit ja puuhella, pihalla kakkoskaivo ja varalla kompostivessa ei ole suurempaa hätää ilman sähköä. Elämä muuttui mielenkiintoisen yksinkertaiseksi. Illat olivat pitkiä kynttilänvalossa, mutta onneksi oli pino kirjoja. Kuten ystäväni sanoi: elämä tuntuu helpolta kun ei tarvitse tehdä valintoja. Ehkä juuri valtava valintojen kirjo joka päivä osaltaan rasittaa meitä. Puhelimetkin lakkasivat toimimasta kun tukiasemien akut hyytyivät.

Kaatuneet puut tukkivat tien talolle monesta kohtaa ja naapuriapu oli tarpeen. Ramilla ja sahalla oli kysyntää. Tosin pätkivistä puheluista ei aina saanut selvää kuka soitti. Myös yleinen tie oli poikki ja sähkölangat roikkuivat maassa. Koko naapurusto oli talkoilla raivaustöissä. Nerolla ei ollut vaikeuksia liikkua tuhoalueella.

Myrskyn jälkeen paistoi aurinko, melko erikoinen joulukuun maisema vai mitä? Mutta rauhaa kesti vain hetken sillä Tapanin perässä tuli Hannu, varsinainen copycat. Olimme saunomassa kun se saapui, pimeässä kuului taas rytinää ja pauketta kun puita meni nurin. Pohdittiin selviämmekö ehjänä takaisin talolle. Kaikki meni kuitenkin hyvin. Tie oli taas aamulla poikki, mutta ritari Rami riensi apuun.
Nero ymmärsi vaaran eikä se suostunut tulemaan sisälle kumpanakaan yönä vaan vetäytyi henkilökohtaiseen väestösuojaansa talon alle. Siellä se tiesi olevansa turvassa vaikka talon päälle kaatuisi puu tai katto lähtisi lentoon. Viisas kissa. Paaston jälkeen sähkö maistuu hyvälle ja kun tietoliikenneyhteydetkin eilen illalla saatiin kuntoon niin tuntuu taas oikein turvalliselta. Mutta kovin haavoittuvaisia olemme tekniikkamme kanssa. Toivotan teille mukavia vuoden viimeisiä päiviä!

5 kommenttia:

  1. Oho, siellä on tosiaan rytissyt ja kunnolla! Hienoa, että olette säästyneet vahingoilta ja pärjänneet noin hienosti ja tunnelmallisesti! Ja Nero, viisas kissa nimensä mukaan.

    VastaaPoista
  2. Maria, uutisoinnista huomaan, että on välillä hyödyllistä havaita haavoittuvaisuutemme. Meidän kylällä onneksi eivät ihmiset eivätkä rakennukset kärsineet tuhoja. Kissat olisivat hyviä metereologeja, ne aavistavat myrskyt ja rajuilmat etukäteen, osaavat varautua niihin.

    VastaaPoista
  3. Tehän olette sitten olleet oikein myrskyn silmässä! Varmaan aika herättelevää olla päiväkausia ilman sähköä. Meillä täällä oli vain kova tuuli, mutta ei mitään suuria tuhoja (jossain lähistöllä oli puita kaatunut ja sähkökatkoksiakin oli, mutta vain muutaman tunnin mittaisia).

    Hyvää uutta vuotta!

    VastaaPoista
  4. Samoissa tuulissa täälläkin on puskettu eteenpäin, nyt kylläkin jo iloitaan valojen pilkahduksista.
    Luonnon voimat ovat arvaamattomia, mutta saaneet myös aikaan mahtavaa yhteisöllisyyttä, naapuri sellaista.
    Hyvää uutta vuotta sinulle ja Nerolle!

    VastaaPoista
  5. Lumikko, kyllä tässä tilanteessa hyvin huomasi miten paljon elämämme on sähkön varassa. Pelottavinta oli puhelinten mykistyminen, tieto siitä, ettei saa apua jos jotain vakavampaa tapahtuu. Onneksi te säästyitte pidemmiltä katkoilta ja vahingoilta. Hyvää uutta vuotta sinullekin!

    Hanna, tervetuloa sähköiseen maailmaan! On tosiaan lohdullista, että naapurit huolehtivat toisistaan. Katastrofit tiivistävät yhteisöä.
    Toivotamme Neron kanssa sinulle oikein hyvää uutta vuotta!

    VastaaPoista

Kiitos kommentista