Olin retkellä toisissa maakunnissa ja poikkesin yhdelle hyväntekeväisyyskirpparille. Sieltä löytyi tälläinen jännittävä pakkaus, Silon alusvaatelaatikko on joskus tainnut sisältää kerraston.
Aarrelaatikot kutkuttavat aina mieltä ja olin valmis pulittamaan pari euroa tyydyttääkseni uteliaisuuttani.
Valtion ostokortti N2 naiset. Kutomateollisuustuotteita, vaatetustarvikkeita ja jalkineita. Kuponki on myönnetty
Elin Bergmanille Pohjasta. Nykyisen yltäkylläisyyden ja himoshoppailun aikana voi miettiä millaista oli kun kaikki oli kortilla. Jos halusit sukat tai parin kenkiä sinulla piti olla lupa niiden ostamiseen.
Näiden alta löytyi markan seteli vuodelta 1963, jolloin oli rahanuudistus ja sata markkaa muuttui yhdeksi markaksi.
Pieni vihkonen monogrammimalleja.
Pieniä kirjottuja liinoja, joiden reunat ovat viimeistelemättä.
Kirjontamallijuliste
Reseptisivu Västra Nylandista
Kynänvarsi ja pari lisäterää, itse tehty työkalu, jonkinlainen käyrä naskali.
Joku on halunnut talettaa nämä tavarat ja nyt ne ovat minulla yhtä tarpeettomina kuin edellisellä omistajallakin.
Kaipaan auringon valoa, tuntuu että vaivun takaisin talvihorrokseen ilman sitä.
Hieno aarre - esineitä, joiden takana olevat tarinat voi vain kuvitella. Kuitenkin sellaisia, että joku on ne halunnut säilyttää.
VastaaPoistaAurinko olisi erittäin tervetullut tännekin!
Tälläiset laatikot ovat minusta todella kiinnostavia kokoelmia ja aion tuonkin säilyttää tuollaisena niin, että joku voi joskus löytää sen uudestaan :) Aurinko saisi nyt paljon hyvää aikaan.
PoistaTurhaa sinänsä, mutta niin ihanaa historian havinaa! Upea tuo monogrammijuliste, ja muutenkin mukavaa kamaa :)
VastaaPoistaMeilläkin löytyy miehen isoisän/äidin ostokortteja ja ensin mainitun viinakortti :) Kivaa ajankuvaa kaikki tuollainen sälä. Ja nyt eikun viimeistelemään liinojen reunoja! On muuten maailman tylsintä hommaa...
Minusta tuollaisia laatikoita voisi tallentaa museoon kaikkien katsottavaksi, erilaisia kokoelmia jollekin tärkeistä tai ainakin säilyttämisen arvoisista tavaroista. Saavat nuo liinatkin jatkaa keskeneräistä elämäänsä laatikossa :)
PoistaHauskaa ajanhavinaa, juuri sitä minkä systeri säästää ja minä pistän aikani jemmattua surutta menemään...
VastaaPoistaTuo mikä-lie-naskali on ihan käyttökapistus, mustekynällä kirjoittamista pitäis varmaan opetella jos joutuisi sillä kirjoittamaan.
Ja kyllä, noiden reunusten tekeminen on tylsää ja aikavievää hommaa. Joskus tuli Unkarista ostettua liinapohjia ja lankoja, yhden liinan kirjailin valmiiksi - no, melkein. Kolmasosa reunasta puuttui. Kakskymmentä vuotta myöhemmin tein loppuun ja annoin liinan kaverille joka tykästyi siihen. Jostain syystä minä en enää sietänyt sitä silmissäni :)
Mikä-lie-naskali on kiinnostava, sille voisi olla joskus käyttöäkin. Kuten jo Tiinalle sanoin, antaa liinojen olla ihan autenttisen keskeneräisinä täyttämässä laatikkoa :)
PoistaVoi ,mutta tuohan on oikea aarre, teet liinat valmiiksi vaan :)
VastaaPoistaJoo harmaata on taas, en ala miekään taidan mennä sänkyyn.
Tämä harmaus on outo ja masentava välitila. Lauantaina kun aurinko paistoi puuhailin energisenä pihalla ja nyt ei innosta yhtään. Taidan minäkin mennä takaisin kirjan pariin.
PoistaOnpa tosiaan ollut jännittävä laatikko myytävänä. Mulla on ollut vastikään vähän samanlainen kokemus, kun sain mummon peruja olevan matkalaukun, jonka sisältö oli yllätys (laitan siitä piakkoin postauksen).
VastaaPoistaKuulostaa ihanalta ja jännittävältä tuo mummon matkalaukkuyllätys. Odotan innolla postaustasi.
PoistaJotenkin niin jo historiaa, että...minä säilyttäisin.
VastaaPoistaEn ole aurinkoihmisiä, mutta saisi se päivällä näyttäytyä. Siitä en pidä, kun alkavat valoisat illat: Pidän lämpimistä, pimeistä (Italian) illoista. Kesäkuu on taas yhtä unettomuutta, mutta onneksi on puutarhan runsaat ilot.
Laatikko saa säilyä tuollaisena, vain niin sillä on tarina. Minä rakastan valoisia öitä eikä nukkuminen ole ongelma, mutta minä olenkin arktisen kaamoksen lapsi. Lämpimistä ja pimeistä illoista on meilläkin saanut nauttia viime vuosina syyskesällä.
PoistaOi, mikä ihana aarrelaatikko! Jo pelkästään noiden ostokuponkien ja tuon kynän vuoksi kannatti ostaa....ja rasiakin on aarre..:)
VastaaPoistaHieno juttu, että tämä säilyi kirpparilla tälläisenä, eikä tavaroita kaupiteltu erikseen. Rasia sai säilyttää tarinansa.
PoistaVoi ei ikä löytö!!! Poksahdan just nyt... Ihana laatikko, eikä suinkaan tarpeetonta sisältö, vaan välttämättömyyksiä :)
VastaaPoistaJuu ei suinkaan tarpeetonta, mutta ei ihan tähdellistäkään. Mutta jo siitä, että pääsee tälläistä aarretta tukimaan voi maksaa pari euroa :)
PoistaIhana salaisuuksien laatikko menneestä ajasta ♥. Aurinko saisi totisesti näyttäytyä!
VastaaPoistaMinkähänlaisia laatikoita me jätämme jälkeemme? :)
PoistaSääkartoilla ei liiemmin tuhlailla auringon kuvia :(
Jo itse laatikko on niin kaunis.
VastaaPoistaHuomiseksi on luvattu aurinkoa, mutta on sitä ennenkin luvattu...
Jos edes vähän aurinko pilkahtaisi.
PoistaMahtava aarrelaatikko. Voi mitä tarinoista se voisi kertoa jos osaisi.
VastaaPoistaSe voisi kertoa elämästään kerrasto- tai alushamelaatikkona kaupan hyllyllä ja miten se ostettiin lahjaksi jollekin. Miten parempaa alusvaatetta säilytettiin laatikossa vaatekaapissa. Myöhemmin laatikossa säilytettiin sitä ja tätä ja viimeiseksi siihen pakattiin nämä tähdelliset tuotteet vuosikausiksi, se joutui kirpputorille ja lopulta tänne :) Tarinoita varmaan riittäisi.
PoistaIhana löytö! En kyllä minäkään raaskisi rikkoa laatikon sisältöä sinne tänne vaan säilyttäisin sen jännänä muistojen laatikkona. Unelmoin aina kirpparilöydöstä, laatikosta, joka sisälstäisi vanhoja kiiltokuvia. Tiedän sellaisia löytyneen, mutta ei näköjään minun kohdallani.
VastaaPoistaHarmaus alkaa vähitellen kyllä ottaa pattiin. Tälle päivälle luvattiin aurinkoa ja sitä odotin kaiken aikaa. Ei näkynyt. Huomenna jälleen odotetaan...
Laatikko on mielenkiintoinen juuri tälläisenä tallenteena, ei sitä raatsi purkaa. Nyt on pantu muistiin mistä löytyy käyrä naskali jos joskus tarvitaan. Yksittäisiä vanhoja kiiltokuvia olen joskus löytänyt, mutta kokonainen laatikko odottaa vielä löytäjäänsä. Toivottavasti se tulee sinun eteesi jossakin. Lämpöä piisaa, mutta auringon paiste olisi jo tarpeen, eletään toivossa.
PoistaKyllä kannatti sijoittaa se pari euroa. Se aarteenetsintä ja löytäminen on kivaa puuhaa.
VastaaPoistaOlen kovasti kaikenlaisten romulootien perään, ne ovat niin kovin mielenkiintoisia. Aarteenetsintä on kiehtovaa ja toiveikasta puuhaa.
PoistaTuossa kirjontajulisteessa on kaunis malli. Sopisi luultavasti hyvin villakirjontatyöhön. Jännittävä laatikko.
VastaaPoistaKirjonta malli muistuttaa tyyliltään näkemiäni kirjottuja villatyynyjä. Tälläiset aarreyllätykset ovat kirppiskäyntien suola.
PoistaIhania aarteita! Kyllä elämässä pitää olla tilaa myös tarpeettomille tavaroille, jos ne ovat kauniita ja tuottavat iloa. Sitäpaitsi näillähän on jo historiallistakin arvoa, ainakin dokumentteina menneestä.
VastaaPoistaKyllä tämä oli korjattava talteen vaikkei välitöntä tarvetta ollutkaan. Kokonaisuus on yksi dokumentti menneestä.
PoistaOlispa kiva tietää, kuka on nää aarteet näin huolella kauniiseen laatikkoon valinnut ja säilynyt. Tuskin itse Elin Bergman kuitenkaan :)
VastaaPoistaJa tulis kyllä valo tarpeeseen täälläkin. Yhtä horrosta nykyään koko elämä :)
Kyllä tallettaja on voinut olla Elin itsekin. N2 korttien valmistus lopetettiin 1949 vaikka pula-aika jatkui sen jälkeenkin ainakin elintarvikkeiden osalta.
Poistaurinko tekisi nyt ihmeitä meille horrostajille.
Tarpeetonta tavaraa, mutta niin kiehtovaa. Valoa ja värejä kaipaan minäkin, auringon energiaa.
VastaaPoistaKiehtovaa hypistellä menneisyyttä. Lauantainen aurinko antoi energiapiikin, niitä saisi tulla lisää.
PoistaAikamoinen kavalkadi toisiinsa liittymätöntä tavaraa, mutta jännä sellainen. Vaikuttaa vähän sellaiselta ydinkallioon säilötyltä kokonaisuudelta, minkä joku on halunnut jättää viestiksi jälkipolville :)
VastaaPoistaKyllä Silon kerrastolaatikko vastaa hyvin ydinkalliota :)
PoistaTulin tänne myös hehkuttamaan mitä ihania tarpeellisuuksia löysitkään, mutta yt oli jo niin monta osuvaa kommenttia ennen minua :) Toivotaan että aurinko ilmestyy lohduttamaan loppuviikkoa! Itse onnistuin liukastumaan tuohon samperin loskaan pihaportaissa ja nyt on koivet mustana...
VastaaPoistaIkävä kuulla liukastumisestasi, nyt on vaarallisia kelejä kun öisin saattaa kuitenkin olla pakkasta. Toivottavasti ei käynyt pahemmin, mustelmat ehtivät kadota kesäksi. Ennemmin tai myöhemmin aurinko tulee ilahduttamaan meitä.
PoistaKiehtova tarina!
VastaaPoistaJotkut tavarat sisältävät monia merkityksiä omistajilleen.
PoistaIhana tarina menneestä ajasta
VastaaPoistaEsineisiin kiinnittynyt muisto.
PoistaKyllä minä epäilen, että sinä noista jotain keksit!
VastaaPoistaTaidan säilyttää lootan ihan tuollaisenaan sisältöineen. Ehkä se voisi joskus löytää paikkansa jostakin museosta.
PoistaEi tarpeettomia, liinat voi laittaa pöydälle, kynällä kirjoitat (sulla on niin hieno käsiala) ja laatikko tallettaa yhtä sun toista. Ihanat löydöt! noita harvoin tapaa: aivan yllätyslaatikkoa en ole ostanut itse veilä kertaakaan vaikka kaikkea tuleekin keärttyä nurkkiin :) Naskali on tosi käyttökelpoinen moneen juttuun, jos ei muuta niin nahkavöihin :)
VastaaPoistaNaskali on luultavasti se, jota joskus voi tarvita. Olen aiemmin löytänyt lähes samanlaisen itsetehdyn suoran naskalin. Onhan loota hauska kuriositeetti vaikkei käyttöä tavaroille olisikaan.
PoistaLaatikostahan löytyi oikea tarina! Saamme olla kiitolllisia, että tuo korttiaika on mennyttä! Aurinkoa täälläkin kaivataan :)
VastaaPoistaOnneksi korttiaika on mennyttä, eikä toivottavasti entisenlaisena enää koskaan palaa. Luvattua aurinkoa ei ole vielä näkynyt.
PoistaVau mikä aarrelaatikko. Tuon pari euroa maksaa jo elämyksestä, että näkee sisällön ;). Ehkäpä saat käyttöäkin osalle esineistä. Meillä aurinko tänään pilkahti hetken verran :).
VastaaPoistaNimenomaan siitä elämyksestä halusin pulittaa tuon hinnan :) Tänään on ollut hieman valoisampi päivä, alapilvet ovat kadonneet, mutta aurinkoa ei kuitenkaan vielä näy.
PoistaIhanuutta! Sulla on samoja ihanuuksia kuin mullakin, en vain saanut kys.tarvikkeita missään Silon pakkauksessa. Talletin sitten itse ne ihanaan pakettiin, siis kaikki ostokortit, yms tod.vanhoja papereita. Tuollainen kynä terineen on vanhalla pöydällä mustepullon vieressä. Voi että, miten ihania nämä vanhat jutut ovatkaan!
VastaaPoista