4.5.2015

Kuuleeko maa?

Aamulla västäräkki tepasteli kuuraisella nurmikolla kun astuin kahvikuppini kanssa suloiseen kevätaamuun. Yöllä oli ollut miinusta ja jouluruusut makoilivat velttoina ja kohmeisina. Katselin miten ne auringon lämmössä nostivat päänsä pystyyn.
Viime aikoina on tullut seurusteltua maan kanssa, on muokattu, myllerretty, kasattu, tasoitettu, kylvetty ja istutettu. Nenä maassa on tutkittu kaikkea mullasta nousevaa. Sateen sattuessa on hoidettu sisäkylvöksiä; kylvetty, kasteltu, koulittu ja latvottu.
Tähän aikaan eilen otetut kuvat ovat jo vanhoja, sillä kasvu on kiihkeää puutarha alati muuttuva.

21.4. huomasin maasta nousevan valtavan suomun. Onneksi olin laittanut sille nimilapun.

Eilen tämä kaikkien pikarililjonen äiti, Fritillaria Persica, oli päässyt tähän pisteeseen. Tämä jätti kasvaa melkein metrin mittaiseksi.
Valitessani syksyllä sipuleita tämän komeus ja taikasanat: karkottaa myyriä, houkuttelivat. Muistaakseni sipuleita oli enemmän kuin yksi, mutta vain tämän ainokaisen olen löytänyt kukkapenkistä. Ehkä myyrät ovat popsineet muut :)

Ilokseni myös balkaninvuokot ovat kukassa, näistä ei koskaan tiedä.

Lisää iloisia uutisia: Sailan syksyllä lähettämä kultapallo nousee maasta terhakkaana. Laitoin oikein kunnon nimilapun, etten vahingossa kitke uutta tulokasta keväthuumassani.
Kiitos Saila!

Aurinko on saanut ujon Lucy Blackinkin viimein avautumaan.

Aurinkoista kevätviikkoa kaikille!

51 kommenttia:

  1. Kasvu on nyt hurjaa, sitä kevään ihanuutta.

    VastaaPoista
  2. Mulla on menossa aika iso osa pihasta mulloksellle kurtturuusun lähdettyä. Ala on varmaan noin 50 neliötä. Kauhulla ja innolla odotan. Blogimaailmasta opituin tavoin nimesin alueen. Toukokuussa saan toivo mukaan istutettua kirsikkapuut ja perennat paikoilleen :) Mutta eikö ole palkitsevaa hommaa? Ja multa on niin parasta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensinnäkin onnittelut jos sait kurtturuusun häädettyä, se ei liene helppoa. Uuden alueen valtaaminen, suunnittelu ja istuttaminen on aina kuin löytöretkelle lähtisi. Sanotaan, että kosketus multaan pitää ihmisen terveenä.

      Poista
  3. Täälläkin oli lähes -3 yöllä, ulos istuttamani pienet kardonin taimet ovat hieman kärsineet mutta onneksi eivät totaalituhoutuneet. Välillä täytyy ottaa riskejä, ja kun en muutakaan sijoituspaikkaa niille keksinyt, istutin ne jo avomaalle.
    Hurraa kultapallo! Ja hurraa minkä kokoinen persianpikarililja, jo nyt! Se on niin talevnarka ja eteläinen laji, että ei tahdo oikein kukkia Suomessa. Tuolla näyttää olevan mahdollisuuksia! Omat yritykseni ovat jääneet vaille kukkia, ja koko kasvitkin ovat hävinneet 1-2 vuodessa. Toivotan sinun pikarililjallesi pitkää ikää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vielä kultapallosta, joka syksyllä ei paljon luvannut, mutta nyt se ponnahti innoissaan mullasta. Minulla on kardonit vielä sisätiloissa. Hienoa, että omasi selviytyivät, harsoteltta auttaisi varmaan kylmää vastaan.
      Vasta kun olin aikani ihastellut jättisuomua, luin, että se on kovin hallanarka ja pitäisi suojata. Onneksi tämä ehti karaistua ja on selvinnyt ilman peittoa. Kukinnastahan ei voi koskaan olla varma, mutta odotan toiveikkaana. Minulla keisarinpikarililjat kukkivat huonosti, nytkin ne ovat nousseet terhakoina, mutta saa nähdä jaksaako kukkia. Persian kaunottaren seuraaminen on jännittävää, raportoin myöhemmin mitä tapahtuu.

      Poista
  4. Mulla ei ole persialaiset lainkaan onnistuneet, mutta sulla on nyt oikein lupaava voimallinen alku tuossa joka takuulla kukkiikin! Lucy on ihana <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laitoin tuon aran sipulin melko suojaisaan paikkaan, joka ei kuitenkaan ensimmäiseksi sula keväällä. Toivotaan, että saadaan nähdä miltä näyttää kukkivana. Lucy on tehnyt vain yhden kukan, mikä ei liene ihme sillä se on ottanut tavakseen kukkia syksyllä, lokakuun tietämissä.

      Poista
  5. Ikävöin tuota tunnetta, kun on puutarha monivuotisine kasveineen… edelleen mietin, mitä kaikille niille perennoille siellä entisellä mökillä kuuluu (ei kovin hyvää…) Vuokralaisena kun joudun nykyään tyytymään lähinnä yksivuotisiin kasveihin ja kasvimaahan - kivaa toki sekin. Ensimmäiset porkkanat ja kehäkukat on kylvetty. Ja hei, villirukola oli talvehtinut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kasveihinkin kiintyy, minäkin mietin tuolla puutarhassa kuopsutellessani, että mitenkähän vanhan kotitalon piha voi. Ymmärtääkö uusi asukas lähes satavuotisten perennoiden arvon. Minäkin olen kylvänyt koe-erän porkkanaa, mustajuurta ja härkäpavutkin ovat mullan alla. Sipulit kasvavat ja viime vuonna istuttamani köynnöspinaatti on noussut pontevana. Villirukola antaa sinulle aikaisen sadon :)

      Poista
  6. Tarvitsisin muistuttajan, sellaisen joka oikeaan aikaan vuodesta sanoisi: tykkäät jouluruusuista, nyt voisit laittaa sellaisia maahan.
    Tällä menolla ihastelen niiden kukkimista vain muiden puutarhoissa ja blogeissa. Kultapallokin olisi ihana. Menen kehittelemään muistutusjärjestelmää kultapallojen ja jouluruusujen muistamiseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jouluruusut istuttaa milloin vain maa on sula. Eli jos satut löytämään ruusun jostakin niin nappaa kiinni. Vaikeinta on yrittää pitää jouluruusua hengissä talvella sisällä. Keväällä näin suuria tarhajouluruusuja Plantagenissa. Minulla on ollut kultapalloa, mutta se on kadonnut, luulen että se tukahtui hurjana leviävien humalan ja kultapiiskun jalkoihin.

      Poista
  7. Kiva blogi sinulla, liitynpä seuraajaksi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja tervetuloa tänne Autuaaseen oloon!

      Poista
  8. Tuossa hetki sitten kun napsin kuvia kävi mielessä, että nyt pitäisi ottaa viikon ajan kuva joka päivä, niin uskomatonta vauhti on :D
    Kiitos unikkopellosta, tuli perille, tarkoitis olis saada siemenet maahan parin päivän sisällä!
    Ja Nerokkaalle kissalle halitukset :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että unikkoniitty on perillä. Onnea kasvuun! Nero kiittää ja sanoo, että mukavaa kun joku halaa, sillä piika menee koko ajan puutarhassa kuin päätön kana.

      Poista
  9. Ihana teksti ja keväinen kasvun ihme!

    VastaaPoista
  10. Kiitos päivän ekoista nauruista vaikka vasta nyt illan kynnyksellä sen sinulle kirjoitankin.
    Tuo otsikko ja eka kuva riittivät!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nauru on terveellistä.
      Ystäväni kerran kysyi tötterön tarkoitusta, vastasin, että siitä on suora yhteys myyrien komentokeskukseen :)

      Poista
  11. Kasvu on tosiaan nyt niin hurjaa, että joka päivä pitää käydä ihmettelemässä. Muuten ei pysy mitenkään perässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, aamut ovat jännittäviä kun puutarhakierroksella löytyy aina jotakin uutta ihmeteltävää.

      Poista
  12. Kyllä nyt puhkeaa, nousee, kurkottaa, pilkottaa, kukkii ja vihertää. Tositv heti ikkunan takana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensin tuntuu, että kevät etenee hiljakseen, mutta kun se pääsee vauhtiin on oltava tarkkana, että pääsee rekisteröimään jokaisen vaiheen.

      Poista
  13. Kasvu on ihan hurjaa! Siis oletko jo aivan tosissasi kuopsutellut kasvimaalla? Henkilökunta toppuuttelee vielä minua -kun on vielä niin märkääkin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla alkaa kohta kiihtyvä työputki ja olen yrittänyt tehdä kasvimaalla kaiken valmiiksi ennen sitä. Pääsen sitten ajoissa kylvämään. Nyt olen kylvänyt mustajuuren, osan porkkanaa, härkäpavut ja istuttanut kaikki sipulit sekä kesävalkosipulin. Niin ja unikot on kylvetty yhteen kertaan. Mitään lämpöä vaativaahan ei vielä voi laittaa, perinteisesti kesäkuun 10. päivä on varma raja herkimmillekin.

      Poista
  14. Pakko kuulla jos tuohon torveen huutelee :D

    VastaaPoista
  15. Meilläkin oli aamulla maa kuurassa, illalla en arvannut että ihan pakkaselle asti menee ja täytynee käydä tutkimassa humalapojat, ne ovat olleet kyllä kauan ulkona että luulisi että ovat karaistuneet ja seinän suojassa puuhamaan päädyssä suojassa. Aikas uhkea tuo persian kaunotar!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä vähän peittelin arimpia harsolla, mutta kylmä jakso taisi olla aika lyhytaikainen, sillä mikään ei näytä kärsineen. Onneksi humalat ovat sitkeitä ja sietävät kylmääkin.

      Poista
  16. Todellakin puutarhassa tapahtuu nyt hurjalla vauhdilla. Ihanaa seurata, miten kasvikaverit taas nousevat pinnalle ja jännätä viime vuoden hankintoja, että ovatko hengissä! Löysin taas uuden mukavan blogin, jäin lukijaksi :) Tervetuloa vastavierailulle joskus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun löysit polun täänne Autuaaseen oloon, tervetuloa! Käyn vastavierailulla pikimiten.

      Poista
  17. Sait kyllä hymyn mun huulille tolla otsikolla ja putkellasi.
    Hymy on kyllä muutenkin herkässä, on niin ihana kun joka päivä jotain uutta nousee maasta. Ja on kiva seurata teidän muidenkin kevään etenemistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on kuumalinja maahan :)
      Toisten kevään seuraaminen moninkertaistaa ilon. Lisäksi muiden luota olen löytänyt monille uustulokkaille unohtamiani nimiä.

      Poista
  18. Kevät on suurta riemun aikaa! Valtavalla voimalla uusi kasvukausi. Ihailen kukkia/kasveja... saisimpa tuon voiman :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskoisin, että kasvun ihailu tuo voimaa katsojallekin. Ruskean ja kuolleen maiseman muuttuminen vihreäksi paratiisiksi on joka kerta yhtä suuri ihme.

      Poista
  19. Mukava postaus ja otsikkosi :) Nyt keväällä kasvien kasvua mukava seurata kun tapahtuu niin paljon ja nopeasti!Minusta tuntui tänään että nurmikko on vihreä vielä viime viikolla ei mukamas näin vihreä ollut ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Huomasin, että heinäpelto muuttui vihreäksi yhdessä yössä, se kasvaa aivan kohisten.
      On tämä ihanaa aikaa!

      Poista
  20. Onpas JÄREÄ pikarililja! Tuo säikyttää suurimmankin myyrän :-D

    Ja tuo puhetorvi maahan on kyllä ihan erinomainen. Tuon suorempaa yhteyttä ei kyllä enää voi saada. Vastaako sieltä kukaan...?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos en olisi laittanut pikarililjalle nimilappua olisin varmaan pelästynyt, että joku alienin muna työntyy maasta. Suora yhteys on tärkeää varsinkin näin keväisin. En viitsi kertoa mitä sieltä kuuluu, etteivät valkotakkiset vie minua kesken kevätkiireiden :)

      Poista
  21. Kuuleeko maa, näkeekö taivas ja me siinä välissä yritämme ja ehkä onnistumme kasvatustyössä ja maa on kuullut ja taivas nähnyt kasvun ihanan ihmeen.
    Teillä ainakin maa on kullut ja lähettänyt eteenpäin vahvan ja virkeän kasvun.....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin tuntuu, että olen tullut kuulluksi ja maa ponkee vihreää vastaustaan joka puolelta. Ja taivas varmaan näkee riemuni kasvun edetessä.

      Poista
  22. Mainio putki ja mahtava pikarililja =) Kasvun kiivaus on aina yhtä hämmästyttävää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maasta nouseva elämä on yhtä ihmeellistä ja hurmaavaa joka kevät.

      Poista
  23. Ihania alkuja!
    Kuuleeko maa-putki :DD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saa nähdä mitä huomenna nousee ja kuuleeko maa :)

      Poista
  24. Kyllä se kevät on sinunkin pihallasi edennyt, vaikka tuntuu kylmän kevään myötä ettei mikään kasva. Hienon värinen tuo viimeinen kukka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eilisen päivän lämpö sai aikaan kasvupyrähdyksen ja tulppaaneissa näkyy jo nuppuja. Joka aamu voi ihailla jotakin uutta puutarhassa.

      Poista
  25. Ihan samanlaisia Fritillaria Persican alkuja on minullakin, kaksi kappaletta. En muistanutkaan, että se karkoittaisi myyriä mutta hyvä tietää. Ihanaa aina keväällä tavata talven yli säilyneitä vanhoja tuttuja, kuten tuo sinun Sailalta tullut kultapallosi. Pieni mutta lupaava alku!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa, voidaan vertailla Persican kasvua. Kultapallon alku on todella terhakka ja siitä tulee varmasti komea jo tänä kesänä.

      Poista

Kiitos kommentista