5.7.2017

Atshiii!

Lauantaina korjasin itsestään kylväytyneen kamomillan kukinnot teeaineksiksi. Yksi lavakaulus oli täynnä kamomillaa, joten sen rauhoittavaa vaikutusta voi nauttia kylvyssäkin.

Kukintoja tuli monta litraa ja laitoin ne kuivuriin. Mykerökukkien kanssa puuhastelu aiheutti kuitenkin herkistymistä ja pian alkoi nenän kirvely ja aivastelu. Olo äityi niin pahaksi, että oli pakko napata antihistamiinia. En kärsi heinänuhasta enkä siitepölyallergioista, mutta liika on liikaa. Nenän ja silmien kirvely lakkasi vasta parin päivän kuluttua.
Sadonkorjuun jälkeen revin kamomillat pois, jotta saan penkin muuhun käyttöön. Odottelen kuivaa säätä, jotta voisin kerätä jo yrttejäkin kuivuriin. Niitä kannattaa leikata kaiken kesää, kasvavat siten paremmin. Ainakin ranskalaista rakuunaa voisi jo kuivata, sitä kuluu minulla paljon ruoanlaitossa. Venäläistä rakuunaa taas ei toimita kuivata lainkaan, se menettää arominsa ja maistuu vain ruoholta. Tuoreena se on käyttökelpoinen.

Kasvimaalla valmistuu satoa hitaasti, mutta varmasti. Valkosipulit ovat vankistuneet ja kasvaneet entisestään. Leikkaan niistä kukkavarret pois, jotta kasvu keskittyisi sipuliin. Kukkavarsia ei kannata heittää pois, ne ovat herkullisia ruoanlaitossa, salaatissa tai leivänpäällä ja säilyvät hyvinä pitkään jääkaapissa.

Tämän kesän ihanuus on ollut kirvattomuus ja kaalikoittomuus. Kirvat hyökkäävät yleensä aina latva-artisokan kimppuun, mutta nyt se saa kasvaa ilman vainoojia.

Pinaatista saa jo satoa. Kylvän sitä uudestaan myöhemmin, sillä aikainen kylvö alkaa helposti kukkia.
Tuolla kasvaa myös lamopinaattia, eli Uuden-Seelannin pinaattia, osin itsekylväytyneenä. Sen lehtiä voi korjata koko kesän vaikka se yltyisikin kukkimaan.

Maissi kaipaa lämpöä, mutta sillä on vielä paljon kasvuaikaa. Oikealta pilkistää mirrinminttu, jota Nero hoitelee keväisin.

Ruoholaukka kaunistaa kasvimaata valtavina puskina. Lipstikasta poistin kukinnot, samoin saksankirvelistä, molemmat jättimäisiä puskia. Aidan takana loistavat idänunikot ja siniset kukinnot ruohosipulin takana ovat rohtoraunioyrttiä. Se on hyvä maanparannuskasvi ja sen runsaita kasvustoja voi käyttää lannotteena.

Purjot ovat jurottaneet pitkään viluisen näköisinä, nyt ne alkavat jo vähän näyttää aikuisilta. Lajikkeina tänä vuonna Hannibal ja Northern lights. Purjon takana näkyy kurkkuyrtin itsekylväytynyt taimi. Ne ovat erinomaisia perhos- ja pörriäiskasveja ja annan niiden rehottaa siellä täällä. Kasvettuaan suuriksi ne saattavat haitata viljelyksiä, mutta silloin revin ne pois. Kasvimaalla ei ole enää kovin paljon puuhaa, sillä olkikate pitää maan rikattomana, kosteana ja kuohkeana eikä se homehdu sateisenakaan kesänä kuten ruohokatteelle saattaa käydä. Kastelukin on kiitettävästi hoidettu taivaalta.

Tilliä ja persiljaakin voi jo nauttia. Paljon muutakin satoa on tulossa viileydestä huolimatta. Muistatteko epätoivoisen toissakesän? Elokuussa kasvu otti kiinni menetetyn ajan, joten toivokaamme lämmintä syksyä.

Kasvimaan mehevässä mullassa idänunikon kukat kasvavat lautasen kokoisiksi. Upea väripilkku on kuvauksellinen kaikissa vaiheissaan.

52 kommenttia:

  1. Eka kuva on ihana!
    Hienoja kasvatuksia sinulla, itse tässä opetellaan. Valkosipulia yritän uudelleen laittaa syksyllä (tällä kertaa ei niin syvään ja aurinkoisempaan lavaa)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kamomilla oli kaunis myös kasvaessaan tiheänä kasvustona, mutta siitäpä en tullut ottaneeksi kuvaa. Kasvimaa opettaa viljelijäänsä, monta virhettä on tullut tehtyä, mutta otan ne koulutuksena :)

      Poista
  2. Vau mikä kamomilla sato, hieno kuva! Tämä kesä on ollut kyllä tosi suotuisa kun minullakin salaatinlehdissä ei ole reiän reikää, kuten ei myös kuunliljoissa, jotka etanat on yleensä syönyt ihan pitsiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kamomillasato kasvoi ihan ilmaiseksi ja ilman vaivaa, annoin vain rehottaa. Kaalipenkkiin laitoin keväällä etanarakeita varmuuden vuoksi, mutta tuhoja ei ole näkynyt missään. Ylimääräiset kaalintaimetkin ovat säilyneet ulkosalla ilman suojaa. Rapsikuoriainen on pitsittänyt vähän krassin lehtiä, mutta niistä ei ole ollut isompaa haittaa.

      Poista
  3. Ihana kasa kamomillaa. Harmi vain tuo allergia.

    Hyvässä kasvussa sinulla on kaikki kasvimaalla. Nyt tosiaan ei ole paljon tarvinnut kastella. Kirvoja ei ole näkynyt, eikä kaalikoita täälläkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti tuo oli vain yliherkkyysreaktio, eikä allergiaa. Puutarhurille siitepölyallergia olisi kurja juttu.

      Poista
  4. Herkullista satoa jo!
    Kamomillan kanssa minäkin aivastelisin monta päivää...
    Ihania kesäpäiviä sinne!

    VastaaPoista
  5. Voi vitsi mikä ihana kasvimaa!
    Ehkä kirvatkaan eivät tykkää tämän kesä viileydestä ja siksi pysyttelevät poissa..:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kasvimaa alkaa jo tuottaa monenlaista satoa. Kirvat ja kaalikoit eivät päässeet Suomeen kylmän rintaman takia, taitavat viettää kesää lämpimässä Siperiassa :)

      Poista
  6. Ihanan rehevää kasvua kasvimaalla!
    Mainio kuva kamomilloista. Minkälainen kuivuri Sinulla on? Varmasti sellainen on tarpeen, kun saat noin paljon monipuolista satoa.
    Dramaattinen idänunikko!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on Orakas hyötykasvikuivuri. Siihen mahtuu paljon satoa kerrallaan, sienisaaliskin kuivuu hyvin yön aikana. Olen ollut kuivuuriini erittäin tyytyväinen, se on tehokas, mutta lämpösäädön vuoksi hellävarainen erilaisille kasveille. Kuivattu sato säilyy pitkään, esimerkiksi sienet monta vuotta. Näin voi hyödyntää erinomaiset tattivuodet :)

      Poista
    2. Kävin tutkimassa noita kuivureita. Tuo Orakas näyttää olevan kelpopeli. Se on myös hintava, mutta jos sitä käyttää ahkerasti, niin se varmasti maksaa itsensä takaisin. Ehkä minun kuivaamisen tarve tarve ei ainakaan vielä ole samaa luokkaa.

      Poista
    3. Orakas on hintava, mutta minulla se on ollut vuosia hintansa väärti. Se on myös aika kookas, tarvitsee säilytystilaa. Ensimmäinen kuivurini oli pieni, muutaman kympin laite, mutta se lähinnä pilasi sadon. Siinä ei ollut lämpösäätöä, se oli hidas ja kulutti paljon sähköä. Orakkaan lisäksi markkinoille on tullut muitakin kunnon kuivureita. Hinnoista ja käytöstä en osaa sanoa. Kuivaan paljon sieniä ja siinä on hyvä olla suuri ja kunnollinen kone.

      Poista
  7. Onpas siinä kamomillaa! Pelkkä kuva jo rauhoittaa.

    VastaaPoista
  8. Ompa siulla paljon teeaineksii. Miekin nuorena keräsin ja kuivasin vuapukanlehestä lähtein, van nyt en ennee kun sillon tällön juon teetä . On siulla paljon syötävii kasvia. Mie eilen harvensin kaskinaurista kun tul liian tihhiiseen kylyvettyy ja tännään korjoon pinattii. Olokiiko siulla on katteena?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin ennen aloitin teeainesten keräämisen ensimmäisistä koivunlehdistä, mutta nykyisin keskityn itse kasvatettuihin. Harmittaa kun en kylvänyt naurista, se olisi menestynyt hyvin näin ötökättömänä kesänä. Käytän katteena luomuolkea. Siitä saa myös hyvät talvisuojat kasveille.

      Poista
  9. Juu, ei kirvan kirvaa! Olen niin helpottunut, sillä paljon erilaisia ruusuja...

    Oli aika, jolloin join vain laventeliteetä vatsan takia. Nyt sinä voit jopa kylpeä laventelissa!

    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilman tuhoötököitä elämä on huoletonta, olisipa aina näin, säästyisi monelta vaivalta. Toivottavasti en rauhoitu liikaa :)

      Poista
  10. Komeaa satoa ja ötökät onneksi ovat pysyneet poissa.
    Minäkin poistin saksankirvelistä kukat, mutta lipstikka minulta meinasi kuolla. Tein lipstikalle ihan uuden kasvualustan, toivottavasti se pärjää tulevan talven.
    Minulla on vain venäläistä rakuunaa ja olen sitä joskus kuivannutkin. Pitänee hankkia sitä ranskalaista, jos siinä säilyy kuivattuna aromit.
    Lahtikaalin jätin kylvämättä ja nyt kaduttaa.
    Sinulla on satoisa kasvimaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lipstikka on vahva kasvi, joinain vuosina olen lekannut sen kokonaan alas ja se on kasvanut heti uudestaan. Ranskalainen rakuuna on steriili kasvi, joten sitä ei voi kylvää, vain pistokaslisäys on mahdollista. Onneksi taimia on hyvin saatavilla ja pistokaslisäys onnistuu helposti. Minulla se on talvehtinut hyvin monta vuotta. Minäkin ajattelin pitää kaalittoman vuoden, jotta pääsisin ötlköistä eroon, onneksi muutin mieleni.
      Satokausi kiihtyy ja mikäs sen mukavampaa.

      Poista
  11. Nyt kun kirjoitit noista kamomilloista, niin hoksasin, että en ole tainnut nähdä ainuttakaan kukkaa enää vuosiin. Ja lapsuudessa koko kesä oli yhtä kamomillan tuoksua :).

    Ja sellanen kiinnostaa pinaatista, että pitääkö noita sun kasvattamia ryöpätä vai voiko käyttää sellaisenaan niinkuin baby-pinaatit?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pinaattia voi syödä raakanakin, mutta kypsennettynä (ryöpättynä tai höyrytettynä) sen sisätämät kalsium, magnesium ja rauta imeytyvät paremmin. Lisäksi pinaatti on nitraattia keräävä kasvi, joten suuria määriä sitä ei ole hyvä syödä raakana. Vanhemmat lehdet ovat nitraattipitoisempia kuin nuoret, joita kyllä joskus lisään salaattiin. Mutta suuremman hyödyn pinaatista saa kypsentämällä vaikka yleensä kasviksista sanotaan, että raakana paras.


      Poista
  12. Hatsuh! Liika on siis liikaa, oli kyseessä mikä aine hyvänsä. Minäkin luotan siihen että kyllä tämä tästä lämpenee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, kädetkin alkoivat vähän kihelmöidä siitepölyn vaikutuksesta. Ei ole allergisten hommaa tämä. Nyt on kamomilla poissa, mutta valtavat päivänkakkarakasvustot aloittamassa kasvimaan takana. Onneksi ei sada ihan koko aikaa :)

      Poista
  13. No, huh! Olet kyllä oikea hyötykasvivelho! Uskomatonta!

    VastaaPoista
  14. Voi sentään - se altistuminen saattaa juuri käydä kun kovasti niitä kasvinpölyjä hengittää yhdellä kertaan - onneksi ovat oireet jo sinulla hellittäneet. Minulla puhkesi heinänuha kun 18 v.na olin kesätöissä ajamassa heinää kaikilla hautausmailla - onneksi se hoituu nenäsuihkeella.
    Niin kauniit nuo sinun penkit, Cheri, ne vaaleat oljet pilkottavat sieltä kasvien alta. Auttaako se estämään valon pääsyä, ettei rikkaruohot kasvaisi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti selvisin yhdellä kohtauksella, enkä altistunut pysyvästi. Ainakaan tänään ei ollut mitään oireita kun karsin pihan reunan kasvustoja. Olkikate nimenomaan estää rikkakasveja, ne eivät saa valoa, eivätkä jaksa tunkeutua olkikerroksen läpi. Kate säästää paljon vaivaa kasvimaalla.

      Poista
  15. Komea kamomillasato! itsellä on tänä vuonna ensimmäistä kertaa valkosipulia, saa nähdä, miten käy sadon kanssa...

    VastaaPoista
  16. Upeita kuvia ja ihanan näköistä satoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, satonäkymät ovat tällä hrtkellä kohtuulliset.

      Poista
  17. Kyllä nyt satoa tulee vähällä vaivalla,kun nytkin sataa, ei tarvi kastella. Ei ole kirvoja meilläkään päin onkohan pikkulinnuille riittävästi ruokaa.Nauriit ovat täällä pitsilehtisiä,siis erityisen hienoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kastelupuoli on hyvin hoidettu, lämpöäkin luvattiin viikonloppuna ja sehän tietää kassvupyrähdystä. Kasvimaani tuntuu olevan pikkulintujen paratiisi, sieltä ne löytävät syötävää ja nurmikko näyttää olevan myös hyvä saalistuspaikka. Toivottavasti saavat vatsansa täyteen ilman kirvoja. Hyttysiäkin tuntuu olevan vähänlaisesti.

      Poista
  18. Mietin, että ötököiden vähyys johtuu osittain jatkuvista tuulista, mutta varmaan myös koleudella on vaikutuksensa. Tässä se taas nähdään, että kaikilla asioilla on hyvät ja huonot puolensa. Täytyy vain päättää, kumpaa itse korostaa.
    Sinulla on jälleen monipuolinen sato tulossa. Mikä idea lipstikan alasleikkaamisessa on? Pyritäänkö sillä rajoittamaan kasvua? Omani on jo aika korkea ja pukkaa kukkaa, jonka yleensä katkaisen. Kuivaatko lipstikkaa, vai miten hyödynnät sitä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuuletkin varmaan vaikuttavat joihinkin ötököihin, mutta suurin syy lienee kevään kylmyys, kirvat ja muut tuholaiset tulevat yleensä lämpimien ilmavirtausten mukana. En aina leikkaa lipstikkaa alas, mutta jos se alkaa kovasti kellastua teen niin. Uusi vihreä kasvu alkaa pian. En erityisesti pidä lipstikan mausta, mutta käytän sitä patoihin ja keittoihin kohtuullisesti. Kuivaan sitä myös talveksi. Lipstikka sisältää kversetiiniä, joka on erinomainen aine, eikä sen lähteitä ole kovin paljon. Kversetiini on luonnon antihistamiini ja sen on todettu ehkäisevän syöpää ja hidastavan bakteerien kasvua elimistössä. Muita tavallisia kversetiinin lähteitä ovat tee, kaprikset, tomaatit, omena jos sen syö kuorineen sekä muistaakseni jotkin metsämarjat, erityisesti juolukka ja puolukka.

      Poista
  19. Yrttien vahat eteeriset öljyt saattavat saada terveenkin reagoimaan riippuen altistuksen määrästä. Minä usein menen ulos raittiiseen ilmaan käsittelemään yrttejä, jos niitä on paljon työstettävänä. Iisopista olen saanut päänsärkyä ja toinen vahva on timjami. Sisätiloissa niiden perkkaaminen on todella tuoksuvaa puuhaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ulkona onkin hyvä perata yrttejä. Kuivuri minulla on vinttihuoneessa, jotteivät aromit ärsytä liikaa.

      Poista
  20. Kylläpä siellä kasvaa monenlaista. Minä yritin taas munakoisoja, mutta taimet kituu tässä kylmyydessä. Jospa se intiaanikesä on tulossa ja yllätyn vielä iloisesti?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Munakoison kasvatus taitaa onnistua vain kasvihuoneessa, Suomen kesä on niin lyhyt ja arvaamaton. Minäkin yritin kerran kasvattaa sitä lasikuistilla. Olihan se kaunis kukkanen, mutta hedelmistä ei ollut toivoa.

      Poista
  21. Minä olen kuivannut myös kamomillaa pieniä määriä ihan talouspaperin päällä. Tuoksuvat tosi voimakkailta.

    Toivotaan nyt, että viimeistään elokuussa olisi lämmintä. Muuten voi jäädä kasvimaan sato huonoksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kamomillan voi hyvin kuivata huoneenlämmössäkin, mutta näin suuri määrä on vähän hankala. Välillä luvattiin lämpöä viikonlopuksi, mutta se on näköjään taas peruttu. Kasvu on hidasta, toivo on elokuussa.

      Poista
  22. Aikamoinen määrä kamomillaa! Lupaavalta näyttää kasvimaallasi. Toivotaan lämmintä loppukesää ja syksyä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kamomillasta tuli hieman ylituotantoa :) Lämpöä tarvittaisiin.

      Poista
  23. Wau! Kauheaa tuommoinen reaktio, mutta silti ihanat kamomillat. Tulee ihan hirveesti kaikkia visioita näillä blogikierroksilla. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Blogikierrokset on inspiroivia. Onneksi reaktio on nyt ohi ja voin taas puuhata kasvimaalla.

      Poista
  24. Olipa aikas voimakas reaktio, onneksi helpotti! Toivottavasti alkaisi hiljalleen lämmetä, meilläkin purjot näyttävät aivan samanlaisilta, mutta kasvu onneksi kuroo nopeasti kiinni lämpöaallon saapuessa. Olen kasvua muutenkin ihmetellyt tänä kesänä, korkeutta ei kasveille tule, leveyttä kyllä, viiniköynnökset odottelivat kasvuunlähtöä tosi kauan, tomaatteja ei ole vielä tarvinnut tukea vaikka vankkoja ovatkin, onkohan se tosiaan se kasvin sisäinen kello joka kasvua säätelee ja haistelee ilmavirtojen lämmöt ja kosteudet?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heti kun on pari päivääkin lämmintä huomaa kasvun, muuten jurotetaan viluissaan. Meillä on yöt olleet vielä hyvin kylmiä, se on kuin jarru kasvulle. Huolestuneena olen katsellut pitkän kasvuajan vaativia kasveja, kuten palsternakkaa, ehtiikö se ollenkaan satokuntoon. Ruusupavutkin alkoivat kukkia jo parikymmen senttisinä, yleensä ne kasvattavat ensin vartta toista metriä. Lämmön toivossa.

      Poista
  25. Voi sun tietolaariasi kun se on niin valtava.

    VastaaPoista

Kiitos kommentista