Kun kaikki oli vielä aivan alussa (5.6.) kasvimaa oli tämän näköinen.
Parin kuukauden kuluttua näyttää tältä. Satoa on korjattu jo runsaasti ja kaikki rehottaa rennosti. Hyötykasvit, kesäkukat ja perennat viihtyvät hyvin yhdessä. Vain rikkaruohoilta on tämä alue kielletty.
Kun olin korjannut sadon ja valmistanut virkistävää raparperi-inkiväärimehua ja -hilloa levitin raparperinlehdet polulle rikkaruohoja torjumaan. Tuli hauska punainen matto!
Kurkkuyrtti on levinnyt joka puolelle. Poissaollessani se oli räjähtänyt kasvuun ja tukahdutti pienempiänsä, joten jouduin kitkemään sitä suuren kasan. Kasvi on hyödyllinen, sillä puutarhurin välttämättömät apulaiset; pörriäiset ja perhoset rakastavat sitä.
Auringonkukka, eipä olisi uskonut, että siitä ruipelosta taimesta kasvaa tälläinen jättiläinen. Sen takana on upeaa joulunpunaista väriminttua, jonka sain ystävältä vaihdossa vaaleanpunaiseen. Edessä kasvaa syysleimua ja suopayrttiä ja vähän kaikkea.
Kavimaa on runsas ja ystävällinen, sen asukit rehottavat sulassa sovussa. Minun on hieman vaikea kestää suoria rivejä ja ruutukaavoja, vaikka sellainen täällä pohjalla onkin ja kylvökset on tehty tietysti riveihin. Itsekylväytyneet yrtit ja kukat kasvavat vähän siellä täällä ja meininki on huolettoman näköistä. Minä olen tämän maan diktaattori ja haluan että kaikilla on hauskaa.
Kun laitoin penkin kasvimaan reunalle yllätti naapurin isäntä kysymällä; saanko tulla tähän joskus istuksimaan ja katselemaan tätä kaunista.