Hallusinaatio

Lisää kärpässieniä.
Myrskyn pihapiirissä on ollut epäilyjä, että kissat ovat ajoittain pöllyssä, sillä kissanmintun ympärillä käy kova kuhina. Olin eilen aterioimassa kun Nero ajatteli, että olisi mukavaa syödä yhdessä ja toi keittiöön oman paistin, tällä kertaa nuorta oravaa (kuollut). Tälläisissä tilanteissa koen ristipaineita. Kissa on erityisen pollea saaliistaan mutta tunnen myötätuntoa oravaa kohtaan ja suren sen kohtaloa. Aterioimme hiljaisuuden vallitessa. Myöhemmin muistin, että olin nähnyt pihan reunalla tämän:

Joku on nakerrellut kärpässientä. Silminnäkijöitä ei ole, mutta epäilen oravaa, sillä olen joskus nähnyt nuoren tupsukorvan kärpässienen kimpussa. Jos niillä on tapana ottaa tötsyjä, niin oliko Neron ateriassa huumaavia aineita? Toikkaroiko orava niin sekavassa tilassa, että jäi kissan saaliiksi? Tuliko tästä siis kaksoistötsyt?

Nero vietti yön ulkona, en tiedä katseliko se hallusinaatioita kuun valossa. Aamulla prinssi kuitenkin nukkui vieressäni ja näytti olevan ihan kunnossa.

Lämpimästi tervetuloa Autuaaseen oloon Pirjo ja Tanja K!
Kaikille oikein leppoisaa sunnuntaita!

Metsässä kuultua ja rajanylitys

Hitsi kun tää lakki meinaa koko ajan pudota silmille.

100 kirjautuneen lukijan raja meni rikki. Sadas on Irma, tervetuloa Autuaaseen oloon! Palkkioksi saat yhden ylimääräisen arvan kirja-arvontaan, johon osallistuit.
Olen hyvin iloinen kaikista lukijoista, olen tavannut täällä paljon loistavia tyyppejä, joihin en olisi ehkä koskaan muuten törmännyt. Uskomattoman paljon iloa olette kaikki tuoneet minulle kommenteillanne ja ihan vain käymällä täällä blogissa.
Lämmin kiitos kaikille teille ja oikein mukavaa viikonloppua. Tavataan taas! 

Vielä on aikaa osallistua arvontaan.

Vielä pidetään kesää

Vaikka kesän hehkeys on jo hieman himmennyt niin puutarhassa on vielä monenlaisia kukkijoita. Verenpisarat talvehtivat kellarissa, keväällä leikkasin ne ja oksat istutin pistokkaiksi. Nyt niitä kukkii jo aika monta.

Kylvin keväällä minizinnioita ruukkuun ja istuttelin niitä kesän mittaan perennapenkkien aukkopaikkoihin. Ne ovat hauskoja väripilkkuja.

Harmaaminttu on levinnyt valtaviksi kasvustoiksi kasvimaan reunalle. Erinomainen mesikasvi, voi käyttää teeaineeksi, tästä saa myös kauniita kransseja ja kuivakukkia.
Malopit kärsivät hieman rankkasateesta, mutta ne nousevat vielä.

Itsestäänkylväytynyt ja sinne tänne levinnyt kurkkuyrtti kukkii pitkään. Takana loistaa kehäkukkia

Jos jollekin kukalle pitäisi antaa palkinto niin se olisi ilman muuta kevätpikkusydän. Se aloitti reippaana toukokuussa ensimmäisten joukossa ja jatkaa sinnikkäästi vielä syyskuussakin.
Myös espanjankurjenpolvi saa palkinnon, se on kukkinut runsaana koko kesän.

Monenlaisia unikoitakin löytyy.

Moni muukin kukkii vielä: syysleimut, nauhukset, helminukkajäkkärä, valkoalpi, konnanyrtti, komeaclarkia, sormustinkukat, jalokallioinen on aloittanut uudestaan, taimivaihdossa viime viikolla tullut syyskaunosilmä, hajuherneet, krassit, perlargoniat, orvokit, miljoonakello, marketat, keijunmekko, riippaverbena, syyshortensia, värimintut, muut mintut, tarhakultapiisku, ruusuissakin näkee vielä kukkia, joten älkää sanoko, että kesä on ohi :)
Tervetuloa mukaan Pepita!

Sisko ja sen veli

Kissahistoriikissa klik lupasin kertoa mitä kuuluu Neron sisaruksille, jotka muuttivat pentuina yhteiseen kotiin pääkaupunkiin.
Sisko Mörkö on edelleen lähes Neron kaksoisolento.

Velipoika Svante taitaa olla nykyisin porukan kookkain ja myös kaikein ujoin.

Kuvat: Onerva

Sisarukset viettävät sisäkissaelämää mukavassa omakotitalossa. Kumpikin on onnistunut karkaamaan ulos seikkailemaan. Svante oli aikoinaan hukassa pari viikkoa, kotiväellä oli tietysti kova huoli ja Svantea etsittiin, etsintäkuulutettiin ja yritettiin loukuttaa. Lopulta kissa uskalsi tulla kotiin ovesta, jota pidettiin avoimena yötä päivää. Myöhemmin Mörkökin pääsi livahtamaan ulos, mutta palasi saatuaan tarpeekseen ulkoilmaelämästä. Kissat ovat Neron lailla arkoja vieraiden suhteen, enkä minäkään ole nähnyt niitä pitkään aikaan. Kiittämättömät ovat lymyilleet kylpyammeen alla talossa vieraillessani. Aluksi ajattelimme, että sisarukset voisivat tulla tänne synnyinmaisemiinsa hoitoon, kun kotiväki matkustelee, mutta ajatuksesta oli luovuttava kissojen arkuuden vuoksi. Kaksikon kesytysoperaatio kesti vielä pidempään kuin Neron kanssa. Mukavia sohvanvaltaajia kisuista kuitenkin kehittyi. Lämpimät terveiset sinne ja kiitos Onervalle hienoista kuvista.

Tervetuloa mukaan Intianminttu!
Kaikille oikein mukavaa viikkoa!
Älkää unohtako edellisen postauksen arvontaa!

Herkkua jakoon

Syyskuun piristykseksi arvon tämän ihanan kirjan.

Arvonta päättyy 30.9.2012 klo 22.00

Arvonnan säännöt:
1 arpa jättämällä kommentti tähän postaukseen
2 arpaa kun kommentoit ja linkität blogiisi. Voit käyttää tätä kirjan kansikuvaa linkissä. 

Kerrothan kommentissasi monellako arvalla olet mukana.
Kaikki voivat osallistua, anonyymit muistattehan jättää jokin nimen. Onnea arvontaan!  

Wanillarosen Riitan uusin kirja, Wanilla Brocante Chic on oikea herkkupala.

Kirjan mukana pääsee vierailemaan lukuisissa 

suomalaisissa kodeissa omalta kotisohvalta käsin.

Pistäytykää Riitan sisustuspuodissa Nurmijärvellä, se on viehättävä ja kodikas paikka. Käynti siellä on aina hyvin inspiroiva. Nettipuodissa voi vierailla ilman matkan rasituksia. 

Arvonta on päättynyt, kiitos kaikille osallistumisesta! Tulos julistetaan 1.10. 

Ovipönkät

Konstit on monet, sanoi akka kun kissalla pöytää pyyhki.
Noin kommentoitiin meillä kotona kekseliäitä ratkaisuja.
Kissasta on moneksi.
Ovipönkkä 6 kg.

Ovipönkkä 10 kg.

Länteen ja itään

Loviisan Rantatiellä

Elokuun viimeinen viikonloppu oli kaunis ja lämmin. Lauantaina suuntasin länteen ystävän kesänlopettamisjuhliin.
Kiitos blogiystävien mainonnan sain itseni lähtemään sunnuntaina itään, Loviisan Wanhat Talot -tapahtumaan.

Vintillä

Oli hauskaa törmätä lukuisiin ystäviin ja tuttaviin oudon kaupungin kaduilla. Olinkohan sekoittanut huulipuikon ja liimapuikon, sillä jäin jatkuvasti suustani kiinni. Kaikenkaikkiaan mukava tapahtuma, oli virkistävää tutustua Loviisaan ja kierrellä koteja ja markkinoita kauniina päivänä. Käytin hyvin laiskasti kameraa.

Markkinoilla

Nerolle olisi voinut ostaa tuliaisiksi oman riippumaton.
Hauska idea vaikka sisäkissalle.

Mukavaa viikkoa kaikille!

Perhosten keräilyä ja tunnustus

Aurinkoinen ja lämmin sää sai perhoset liikkeelle. Muutaman lajin onnistuin poimimaan kameralla. Amiraaliperhonen (Vanessa atalanta) nautiskelee värimintussa.

Uuden sukupolven neitoperhosten (Nymphalis io) mekoissa on kirkkaat värit.

Sitruunaperhonen (Gonepteryx rhamni) aterioi rantakukassa.

Viimeisistä harjaneilikoistakin löytyy mettä.

Angervohopeatäplä (Brenthis ino) on myös löytänyt baariin.

Ajoittain on jopa ruuhkaa. Nokkosperhoset (Nymphalis urticae) ovat joukolla liikkeellä.

Ohdakeperhonen (Vanessa cardui) viihtyy myös mäkimeiramissa.



Sain tämän ihanan tunnustuksen jo toisen kerran, nyt Vilukissiltä. Lämmin kiitos blogiin, jonka parissa olen viettänyt monta hauskaa hetkeä. Bloginpitäjä osaa nauraa itselleen ja esitellä jokaisen ilmiön hauskasti vinosta kulmasta. Jaoin tämän edelleen vähän aikaa sitten.

Leppoisaa sunnuntaita kaikille!

Kelpaako rokokoo?

Kesällä näin tälläisen tuolin kirpputorilla. Siinä oli jotakin outoa liimaa, se tarttui mukaan. Tuoli on vanha, mutta yllättävän hyväkuntoinen ja siisti. Lisäksi siinä on mukava istua, mikä on hyvä ominaisuus tuolille. Ajattelin maalata puuosat harmaaksi tai valkoiseksi, mutta mietin vielä. Yksi antiikkisohva muutti pois, Nero oli kiintynyt siihen ja ajattelin, että hän saattaisi pitää tuolista. Mutta ei oikein kelvannut, pitäisi olla jotakin mihin me kaikki mahdumme yhtä aikaa.

Pidän enemmän Jugendista.

Onhan meillä vielä toinen sohva, joten tilanne ei ole katastrofaalinen.
Tervetuloa mukaan Marika T.!

Yövuoro

Kissan on tehtävä mitä kissan on tehtävä.

Kerrankin onnistuin joten kuten uutiskuvaamisessa vaikka oli jo pimeää ja  tilanne päällä.