Jokainen tarvitsee omaa tilaa

Tällä matolla olen nukkunut talvisin.

Mutta silloin alusta oli pehmeä. Maton alla oli sohva.

Se on viety pois. Snif.

Piika järjesteli korvaavaa nukkumapaikkaa.

Onhan tämä pehmeä ja tyylikäs, mutta aika pieni.

Mahtuuko tässä rentoutumaan kunnolla?

No, ehkä tähän voi tottua.

Lämpimästi tervetuloa seuraamaan Autuasta oloa, Pauliina!
Mukavaa viikkoa ja lokakuun alkua kaikille!

Kukkaleikkejä

Olen poiminut ahkerasti kukkia maljakoihin, sillä minä yönä tahansa hallan hammas saattaa purra.

Hajuhernekimppuja on riittänyt koko kesän, tuoksu on miedontunut, mutta kauneus on jäljellä.

Taustalla näkyy maa-artisokkien kukkia, ne ovat myös kestäviä maljakkokukkia.

Väriä kylpyhuoneeseen...

ja keittiöön.

Saliin...

... kaikille riittää.

Materiaaliasta ei ole pulaa, krassikasvusto on valtava.

Kasvimaa saattaa olla nyt kauneimmillaan, sillä korjattu sato on antanut kukille tilaa ja koko alue näyttää kukkaniityltä. Ensi vuonnakin kasvatan punakosmosta, se on upea syyskukkija. Kosmokset kasvoivat valkosipuleiden kanssa ja hidaskasvuisena se alkoi kukoistaa vasta kun sipulit oli jo korjattu, joten korkea kasvusto ei häirinnyt sipuleita. Korkea, mutta siro kasvusto on näyttävä. Kääpiösamettikukkien valtaisat puskat hehkuvat kilpaa kehäkukkien kanssa.

Perilla ja samettikukat sointuvat hyvin yhteen.

Auringonkukatkin kukoistavat vielä, tässä korkea kerrottu versio. Kaikki aidan ulkopuolella olevat auringonkukat ovat menneet peuran suihin, joten aitaamattomasta auringonkukkapellosta ei kannata täällä haaveilla.

Hyperrealistinen kohtaaminen

Woman with shopping

Tampere-visiitillä kävin myös Sara Hildénin taidemuseossa katsomassa Ron Mueckin veistosnäyttelyn. Mueckin teokset ovat ällistyttävän realistisia pienintä yksityiskohtaa myöten, kuin kolmiulotteisia valokuvia.

Teokset on toteutettu perinteisin kuvanveistotekniikoin; savimalli vain valetaan silikoniin tai lasikuituun.

Teosten hahmot ovat häkellyttävän aidon oloisia, mittakaava vain on joko luonnollista kokoa suurempi tai pienempi.

Couple under an Umbrella

Tämä pariskunta on jättikokoinen. Vieressäni seisonut nainen sanoi seuralaiselleen, että hän näkee miehen hengittävän. En yhtään ihmettele, veistos on jokaista ihokarvaa myöten aidon näköinen. Teosten valmistamiseen tarvitaan valtava määrä käsityötä.

Aitouden tunne on hämmentävä.

Ron Mueck työhuoneessaan muotoilemassa pariskunnan pienoismallia.

Teoksiin ei luonnollisestikaan saa koskea, vaikka mieli tekisi. Näyttelyssä on kuitenkin esillä koskettelukappale, josta voi kokeilla tuntuuko iho  realistiselta. Kyllä se tuntui, vain lämpö puuttui.

Spooning Couple

Mother and Child

A Girl

Jättikokoinen vastasyntynyt 

Mask II

Nukkuvan taiteilijan omakuva.
Näyttely on auki 16.10. asti.

Lämpimästi tervetuloa seuraamaan Autuasta oloa, Veera!

Kohtaamisia Tampereella

Sunnuntaina vierailin Tampereen kaupungissa. Kissakahvila Purnauskiksessa kävin tapaamassa kissoja ja blogikavereita. Nurri on asettunut ikkunaan ihailtavaksi. Ja ihailijoita riitti.

Koolla oli melkoinen joukko kissaihmisiä. Oli kiva tavata vanhoja ja uusiakin tuttavuuksia.

Kuka lymyää tunnelissa?

Sehän on Viiru-neiti.

Joku salakuljetti kahvilaan huumeita, mutta Hugo haistoi heti kassiin kätketyn kissanmintun.

Ookko nää Oulusta, pelekääkkö nää polliisia? Micu

Piki-Nelli

Lumi

Nurri

Pepi ja Lumi

Evoluutiokissa 2.0 eli Evo

 Hugo

Nurri haaveilee orkidean juurella.

Nero oli iloinen kun sai tuomisiksi kivan uuden pallon, joka oli lahja Molleylta.

Lämmin kiitos Tuijalle ja Pirkolle tapahtuman järjestemisestä ja kaikille hauskasta seurasta.

Ensi kerralla näytän mitä muuta jännää kohtasin Tampereella.

Viisi miestä ja sohva

Salissa on ollut suuuuri ja painava antiikkisohva. Sitä on käyttänyt enimmäkseen Nero talvisaikaan. Olen yrittänyt päästä siitä säällisesti eroon jo pitkään.

Sunnuntaina viimein saapui viisi raavasta miestä hakemaan sohvaa uuteen kotiinsa. Ensin katsastettiin kasvimaa ja aivan sohvanhakijoiden omasta pyynnöstä, en painostanut :) Sitten ihmeteltiin vähän sisätiloja.

Sohvan alaosa oli umpipuinen koristeltu laatikko ja sekin painoi jo muutaman kymmenen kiloa. Itse sohva varmaan parisataa kiloa.

Hyvin sujuu muusikoilta sohvankuljetus, hehän ovat tottuneet roudaamaan. Sohva oli talossa kun muutin tänne, ja olin tarkkaan mitannut, että rotjake mahtuu kulkemaan ulos asti. Vain pari ovea piti irroittaa saranoiltaan. Neljä kantaa ja työnjohtaja antaa ohjeita.

Ulko-ovi vielä paikoilleen. Kiitos kantajille!

Hei, hei sohva! Se siirtyi onneksi vain naapuriin asti, joten voin käydä katsomassa sitä milloin haluan, jos tulee ikävä. Eniten minua huolestutti mitä Nero sanoo kun lempi nukkumapaikka katosi.

Suveriinisti prinssi valloitti toisen sohvan, piika etsiköön paikkansa vaikka keittiöstä. Saliin tuli paljon tilaa ja taidan tarvita sisustuskonsultaatiota, että saan uuden järjestyksen. Nyt on vain huisisti tilaa keskellä lattiaa. Onhan sekin mukavaa, jos vaikka tanssiksi pistäisi.