15.11.2011

Suloisuuden maksimi

on naapurin koiranpentu. Jaksaisin katsella sen touhuja vaikka kuinka kauan.

Äidin kanssa on mukava telmiä.

6 kommenttia:

  1. Kuvakin on jo ihana. Mikä hellyttävä katse! Voi kun näkisi myös liikkeen. Voin vain kuvitella, ettei luonto-ohjelma tuosta enää parane.
    Papy

    VastaaPoista
  2. Papy, kun tuollainen karvakerä pyrkii syliin unohtuvat kaikki murheet. Olen lupautunut keskiviikkoiltana koiravahdiksi, saa leikkiä koiranleikkejä.

    VastaaPoista
  3. Maria, eikös olekin. Paimensukuinen Lapinporokoira. Äitinsäkin on kaunis, mutta tästä toffeenvärisestä (parkki) tulee varmasti oikea kaunotar.

    VastaaPoista
  4. Voi mahdotonta, kuinka syätävän söötti! En ihmettele, että katselet mielelläsi tuollaista.

    VastaaPoista
  5. Paula, pentu on tosiaan namunen. Täytyy olla tarkkana, ettei vanha kaverini, sen emo, loukkaanu kun pentu vie kaiken huomion. Mutta nyt siitä täytyy nauttia, se kasvaa hurjaa vauhtia.

    VastaaPoista

Kiitos kommentista