22.11.2013

Hiiriä ja ihmisiä

Deadlinet on ylitetty ansiokkaasti ja aikaa jää muuhunkin kuin hiiren kanssa leikkimiseen.
Vieläköhän kannattaisi lähteä sieneen? Torstaina, kun Nero aamuvarhaisella lähti töihin, oli maa valkoinen. Iltaan mennessä se oli taas mustunut.
Taidan hakea hieman sammalta kukka-asetelmia varten ja hakkuuaukiolla olisi havuja. Vielä voisi istuttaa loput sipulitkin, ettei jää viimetinkaan.

Kävin kellarissa hakemassa juureksia, jo ovella tiesin hajusta, että hiiri on päässyt varastooni. Näppärästi se oli kääräissyt nurkkaan pesätarpeet talvehtivien kasvien lehdistä ja päättänyt jäädä viettämään huoletonta talvea. Julmasti häädin sen ulos ja tilkitsin vielä jokaisen löytämäni raon kanaverkolla. Olen keksinyt erittäin hyvän tilkkeen hiirien varalta; rytätyn kanaverkon saa tungettua mihin rakoon tahansa eivätkä hiiret tule siitä läpi, eivät edes yritä.

Kun muutin tänne, talossa vilisi jyrsijöitä ja minulle sanottiin, ettei vanhaa taloa saa millään hiirenpitäväksi. Mutta sinnikkäästi etsin kaikki niiden kulkuväylät. Suljin kaikki väliovet ja laitoin joka huoneeseen keksinpalan. Jos keksi oli kadonnut, pääsi tilaan jyrsijä. Sitten vain tutkimaan mistä se pääsee huoneeseen ja raot tiukasti umpeen. Talosta tuli hiiretön.
Neroa joskus hermostuttaa kun se kuulee jyrsijöiden juoksentelevan talon rakenteissa. Se saattaa kököttää pitkäänkin kynnysmatolla tuijottaen lattiaan. Ajattelen, että se on kissalle vähän kuin radio-ohjelma, ääni kuuluu, mutta kuvaa ei näy.
Rattoisaa viikonloppua kaikille!

52 kommenttia:

  1. Voihan hiiri. Meilläkin on käynnissä taisto niitä vastaan, ne mellastavat välikatossa, sisällä ei olla niitä nähty. Ellikin tykkää tuijotella kattoon ja kuunnella showta. Kiitos tuosta kanaverkkoideasta, varmasti on oikein toimiva! Vihjaisen perheen pää-hiirimetsästäjälle ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen tehnyt keikkaa naapureihinkin kanaverkkoni kanssa :) Se on ollut oikein toimiva ratkaisu varsinkin kun jättää piikit ulospäin.

      Poista
  2. Nyt, kun ei enää kannata perhosbaaria pitää, niin meilläkin on välikatolle perustettu vuorostaan hiiribaari.:))

    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Talossa, jossa on kotieläimiä ei voisi ajatella hiiribaaria.

      Poista
  3. Kiitos vinkistä! Meilläkin hyppii välillä hiiret silmille kun kissat eivät ole kotosalla. :) mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Meilläkin eleli yhtenä talvena hiiri hellan takana. Kun Nero oli ulkona hiiri kuskasi kissan kuivamuonaa varastoonsa, mutta lopulta Nero nappasi sen ja paljasti kulkureitin, joka tukittiin.

      Poista
  4. En inhoa hiirä muuta, mutta vihaan niiden ääntä. Lapsena kärsin univaikeuksista, kun jouduin nukkumaan huoneessa jonka seinissä vilisi hiiriä. Jotenkin semmoinen ärsyttävä ääni mitä jää kuuntelemaan. Talomme oli pitkään ilman vakiasukkaita, mutta hiiret viihtyivät. Pelkäsin miten paljon niitä on. Koirat ilmaisivat heti ensimmäisenä iltana mistä ne kulkevat ja nyt pitäisi ryhtyä toimenpiteisiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hiiret voivat pitää kovaakin meteliä rakenteissa. Alkusyksystä ajattelin, että rossipohjassa on kissojen kisat kun sieltä kuului niin kovaa ryminää, mutta hiiret siellä vain pitivät juoksukilpailuja. Hiiret ja myyrät voivat levittää tauteja, kuten myyräkuumetta, jonka sairastin kerran eikä se ollut ihan pikkujuttu.

      Poista
  5. Kannattaa yrittää vielä niitä sieniä jos suinkin mahdollista, nyt taitaa olla viimeiset hetket käsillä. Ja se rytätty kanaverkko kuulostaa aivan loistavalta idealta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyypä käydä viikonlopun aikana kurkkaamassa sieniä. Taitaa tosiaan olla viimehetket menossa. Kanaverkko on kokemukseni mukaan erinomainen hiirieste.

      Poista
  6. Hyvät radio-ohjelmat on aina paikallaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hiirikuunnelma :) Radioateljee esittää.

      Poista
  7. Hauskaa, että Nerollakin on oma kanava.:) Ihanaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Hiirikanava on kovin suosittu :)

      Poista
  8. Heh, kyllä Nerolla riittää ihmeteltävää kun viisaana kissana tietää, että siellä ne menee, mutta ikinä niitä ei sisällä näe. Hyvä niin. Kovan työn olet tehnyt, että sait talon hiirettömäksi, mutta varmasti kannatti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hiirettömyys on myös turvallisuustekijä, ne eivät ole siistejä eläimiä ja ruokatavaroiden ja kaikkien tasojen kanssa on oltava kovin tarkkana jos ne majailevat samassa huushollissa.

      Poista
  9. Meilläkin metsähiiret aina syksyisin hakeutuvat välikatolle. Ikävä kyllä emme omista kissaa miehen kissa-allergian takia, mutta käytössämme on tehokas hiiribaari.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kissa ja hiiribaari eivät sovellu samaan kotiin. Hiiret ovat aika reippaita ja ne voivat alkaa asustella kissataloudessakin, se on niillä suosittu ekstremelaji :)

      Poista
  10. Tulin niin hyvälle tuulelle tuosta nallekuvasta :) Kiitos. Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Mukavaa jos Jaakko-nalle ja käsityöpisteeni sai sinut hyvälle tuulelle.

      Poista
  11. Neroa varmaan harmittaa, kun sinä olet mennyt tukkimaan kaikki hiirenaukot =D Nyt se joutuu pyydystämään tuolla ulkona kylmässä ja märässä =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suuri vääryys, että kissalta on viety mukavuudet :)

      Poista
  12. Ei hän on Jaakko- nalle ...voi kun ihana ! Ja asetelma..herttainen.
    Voi hiirulaista kun sai häädön...vaan häätäähän ne pitää...näen vaan silmissäni miten pieni hiirulainen kössöttää onnellisena lehtipatjalle kääriytyneeä vaahteran lehteen.
    Hiiriä ja ihmisiä, ei onnistu yhteiselo.
    Mukavaa viikonloppua !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ei käy yksiin hiirten ja ihmisten intressit. Onneksi hiiri ei joutunut ihan mierolle vain sinne mistä tulikin :)

      Poista
  13. Taitavasti olet hiirenkolot saanut tilkittyä! Kiva, että Nerollakin on ikioma radiokanava :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyykin ottaa seuraavalle kellarikäynnille Nero mukaan tarkistamaan tilanne. Joskus iltaisin muut katselevat televisiota, mutta Nero viihtyy radion parissa :)

      Poista
  14. Todella kauniita kuvia olet ottanut!
    En voi sietää hiiriä...iiikk...edellisessä talossamme, alkoi iltaisin, välikatolla, hiirien juhlat...tanssia taisivat, kun edes takas tipsuttelivat. Nyt asumme vanhemmassa talossa, mutta hiiriä ei kuulu eikä näy....:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ärsyttävintä on ollut jyrsintä-äänet kun hiiret väkertävät uutta kulkureittiä sisätiloihin. Onneksi niitä ei ole enää kuulunut. Varmaan uusi hiirisukupolvi ei osaa kaivata paikkoihin, joissa eivät ole käyneet.

      Poista
  15. Siellä on ollut hyvät pidot ennen karkoitusta! Onneksi kuitenkin sait epätoivotun vieraan häädettyä ja sato säästyi suuremmilta tuhoilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan satoaan puolustettava. Hiiret tietysti jatkuvasti yrittävät maakellariin, niin minäkin tekisin jos olisin jyrsijä. Täytyy yrittää tilkitä raot tarkkaan, kyllä ne vähitellen väsyvät yrittämään.

      Poista
  16. Eikä Nero pidä hiiriä loitolla, sinne vaan kellariin :)
    Ei oikeesti... kunhan leikkiä laskin...
    Iloa viikonloppuusi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Riittää kun Nero ajoittain vierailee kellarissa, hiiret epäröivät jos tuntevat kissan hajun. Ensimmäiseksi huusin Neroa kun näin hiiren, mutta kissalla oli muita kiireitä :)

      Poista
  17. Hauska kieli- ja mielikuva tuo Neron radio. Ja kuvat ovat kauniita, kuten aina muulloinkin. Siis mukavaa viikonloppua sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, onhan se mukavaa kun Nerolla on ajanvietettä pitkinä talvi-iltoina :)

      Poista
  18. Nero ja oma radiokanava. Kissan oma hiiritaajuus =D
    Kauniisti kukkii pelakuu vielä ikkunallasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nero varmasti kuuleekin ihan omia taajuuksiaan, sanotaan, että kissat kuulevat asioita, joista me emme ole lainkaan tietoisia. Pelakuut vielä jaksavat, ennen kuin pimeys lopulta lannistaa ne.

      Poista
  19. sinnikkyys palkitaan :) ihania kuvia !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kai sitä voi jäädä jyrsijöiden armoille. Ihminen on sentään käynyt kuussakin :)

      Poista
  20. Mökillä majailee hiiriä aina syksyisin, mutta kun siellä ei ole mitään syötävää, ne muuttavat varmaankin naapuriin talven edetessä. Papanoiden siivoamisessa ja tasojen desinfioimisessa on kova homma keväällä. Taidan kokeilla tuota sinun kanaverkkoideaasi niiden kulkureittien katkaisemiseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hiirien liikkuminen on terveysriski ja silloin kun täällä vilisti niitä piti kaikkien ruokatarpeiden olla pelti- tai lasipurkeissa. Se oli hankalaa ja tasojen suhteen piti olla erityisen tarkka, muruakaan ei saanut jäädä minnekään. Saunalla ne söivät saippuan ja kynttilät kun en heti hoksannut laittaa niitäkin suojaan. On ne veijareita.

      Poista
  21. Vastaukset
    1. Kiitos jo etukäteen, lähden kurkkaamaan :)

      Poista
  22. Meillä oli kerran hiiri kylmiössä. Kääk! Mieheni pyydysti sen ämpäriin ja kantoi metsään. Ei tullut takaisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne mahtuvat minimaalisen pienestä raosta ja ovat koko ajan valppaina ruokaa etsimässä. Niitäkin tarvitaan :)

      Poista
  23. Kyllä ne ovat ovelia tulemaan ruuan perässä.. hyvin olet saanut tiet tukkoon..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruoka ja suoja talven viimoja vastaan ajaa hiiret sisätiloihin. Sisätiloihin en ole kuitenkaan valmis niitä päästämään.

      Poista
  24. Aikoinani asuin vanhassa puutalossa ja jotenkin se oli aika kumma tunne kun hiiret(?) rapisteli talvella sängynpäädyssä olevan seinän välissä,välillä pisti ihan puistattamaan;) Vaan kukapa sitä ei talvipakkasilla sisälle pyrkisi:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin lähellä, mutta onneksi niin kaukana :) Rapsuttelua kuuluu, täytyykin päästää Nero vintille pelotteeksi, etteivät ala rakennella pesiä.

      Poista

Kiitos kommentista