Deadlinet on ylitetty ansiokkaasti ja aikaa jää muuhunkin kuin hiiren kanssa leikkimiseen.
Vieläköhän kannattaisi lähteä sieneen? Torstaina, kun Nero aamuvarhaisella lähti töihin, oli maa valkoinen. Iltaan mennessä se oli taas mustunut.
Taidan hakea hieman sammalta kukka-asetelmia varten ja hakkuuaukiolla olisi havuja. Vielä voisi istuttaa loput sipulitkin, ettei jää viimetinkaan.
Kävin kellarissa hakemassa juureksia, jo ovella tiesin hajusta, että hiiri on päässyt varastooni. Näppärästi se oli kääräissyt nurkkaan pesätarpeet talvehtivien kasvien lehdistä ja päättänyt jäädä viettämään huoletonta talvea. Julmasti häädin sen ulos ja tilkitsin vielä jokaisen löytämäni raon kanaverkolla. Olen keksinyt erittäin hyvän tilkkeen hiirien varalta; rytätyn kanaverkon saa tungettua mihin rakoon tahansa eivätkä hiiret tule siitä läpi, eivät edes yritä.
Kun muutin tänne, talossa vilisi jyrsijöitä ja minulle sanottiin, ettei vanhaa taloa saa millään hiirenpitäväksi. Mutta sinnikkäästi etsin kaikki niiden kulkuväylät. Suljin kaikki väliovet ja laitoin joka huoneeseen keksinpalan. Jos keksi oli kadonnut, pääsi tilaan jyrsijä. Sitten vain tutkimaan mistä se pääsee huoneeseen ja raot tiukasti umpeen. Talosta tuli hiiretön.
Neroa joskus hermostuttaa kun se kuulee jyrsijöiden juoksentelevan talon rakenteissa. Se saattaa kököttää pitkäänkin kynnysmatolla tuijottaen lattiaan. Ajattelen, että se on kissalle vähän kuin radio-ohjelma, ääni kuuluu, mutta kuvaa ei näy.
Rattoisaa viikonloppua kaikille!
15 tuntia sitten
Voihan hiiri. Meilläkin on käynnissä taisto niitä vastaan, ne mellastavat välikatossa, sisällä ei olla niitä nähty. Ellikin tykkää tuijotella kattoon ja kuunnella showta. Kiitos tuosta kanaverkkoideasta, varmasti on oikein toimiva! Vihjaisen perheen pää-hiirimetsästäjälle ;)
VastaaPoistaOlen tehnyt keikkaa naapureihinkin kanaverkkoni kanssa :) Se on ollut oikein toimiva ratkaisu varsinkin kun jättää piikit ulospäin.
PoistaNyt, kun ei enää kannata perhosbaaria pitää, niin meilläkin on välikatolle perustettu vuorostaan hiiribaari.:))
VastaaPoistaMukavaa viikonloppua!
Kiitos! Talossa, jossa on kotieläimiä ei voisi ajatella hiiribaaria.
PoistaKiitos vinkistä! Meilläkin hyppii välillä hiiret silmille kun kissat eivät ole kotosalla. :) mukavaa viikonloppua!
VastaaPoistaKiitos! Meilläkin eleli yhtenä talvena hiiri hellan takana. Kun Nero oli ulkona hiiri kuskasi kissan kuivamuonaa varastoonsa, mutta lopulta Nero nappasi sen ja paljasti kulkureitin, joka tukittiin.
PoistaEn inhoa hiirä muuta, mutta vihaan niiden ääntä. Lapsena kärsin univaikeuksista, kun jouduin nukkumaan huoneessa jonka seinissä vilisi hiiriä. Jotenkin semmoinen ärsyttävä ääni mitä jää kuuntelemaan. Talomme oli pitkään ilman vakiasukkaita, mutta hiiret viihtyivät. Pelkäsin miten paljon niitä on. Koirat ilmaisivat heti ensimmäisenä iltana mistä ne kulkevat ja nyt pitäisi ryhtyä toimenpiteisiin.
VastaaPoistaHiiret voivat pitää kovaakin meteliä rakenteissa. Alkusyksystä ajattelin, että rossipohjassa on kissojen kisat kun sieltä kuului niin kovaa ryminää, mutta hiiret siellä vain pitivät juoksukilpailuja. Hiiret ja myyrät voivat levittää tauteja, kuten myyräkuumetta, jonka sairastin kerran eikä se ollut ihan pikkujuttu.
PoistaKannattaa yrittää vielä niitä sieniä jos suinkin mahdollista, nyt taitaa olla viimeiset hetket käsillä. Ja se rytätty kanaverkko kuulostaa aivan loistavalta idealta.
VastaaPoistaTäytyypä käydä viikonlopun aikana kurkkaamassa sieniä. Taitaa tosiaan olla viimehetket menossa. Kanaverkko on kokemukseni mukaan erinomainen hiirieste.
PoistaNeron oma luontokanava :D
VastaaPoistaLuontoradio illan ratoksi :)
PoistaHyvät radio-ohjelmat on aina paikallaan :)
VastaaPoistaHiirikuunnelma :) Radioateljee esittää.
PoistaHauskaa, että Nerollakin on oma kanava.:) Ihanaa viikonloppua!
VastaaPoistaKiitos! Hiirikanava on kovin suosittu :)
PoistaHeh, kyllä Nerolla riittää ihmeteltävää kun viisaana kissana tietää, että siellä ne menee, mutta ikinä niitä ei sisällä näe. Hyvä niin. Kovan työn olet tehnyt, että sait talon hiirettömäksi, mutta varmasti kannatti.
VastaaPoistaHiirettömyys on myös turvallisuustekijä, ne eivät ole siistejä eläimiä ja ruokatavaroiden ja kaikkien tasojen kanssa on oltava kovin tarkkana jos ne majailevat samassa huushollissa.
PoistaMeilläkin metsähiiret aina syksyisin hakeutuvat välikatolle. Ikävä kyllä emme omista kissaa miehen kissa-allergian takia, mutta käytössämme on tehokas hiiribaari.
VastaaPoistaKissa ja hiiribaari eivät sovellu samaan kotiin. Hiiret ovat aika reippaita ja ne voivat alkaa asustella kissataloudessakin, se on niillä suosittu ekstremelaji :)
PoistaTulin niin hyvälle tuulelle tuosta nallekuvasta :) Kiitos. Mukavaa viikonloppua!
VastaaPoistaKiitos! Mukavaa jos Jaakko-nalle ja käsityöpisteeni sai sinut hyvälle tuulelle.
PoistaNeroa varmaan harmittaa, kun sinä olet mennyt tukkimaan kaikki hiirenaukot =D Nyt se joutuu pyydystämään tuolla ulkona kylmässä ja märässä =)
VastaaPoistaSuuri vääryys, että kissalta on viety mukavuudet :)
PoistaIhana tuo nalle:)
VastaaPoistaJaakko on vanha kaveri :)
PoistaEi hän on Jaakko- nalle ...voi kun ihana ! Ja asetelma..herttainen.
VastaaPoistaVoi hiirulaista kun sai häädön...vaan häätäähän ne pitää...näen vaan silmissäni miten pieni hiirulainen kössöttää onnellisena lehtipatjalle kääriytyneeä vaahteran lehteen.
Hiiriä ja ihmisiä, ei onnistu yhteiselo.
Mukavaa viikonloppua !
Kiitos! Ei käy yksiin hiirten ja ihmisten intressit. Onneksi hiiri ei joutunut ihan mierolle vain sinne mistä tulikin :)
PoistaTaitavasti olet hiirenkolot saanut tilkittyä! Kiva, että Nerollakin on ikioma radiokanava :)
VastaaPoistaTäytyykin ottaa seuraavalle kellarikäynnille Nero mukaan tarkistamaan tilanne. Joskus iltaisin muut katselevat televisiota, mutta Nero viihtyy radion parissa :)
PoistaTodella kauniita kuvia olet ottanut!
VastaaPoistaEn voi sietää hiiriä...iiikk...edellisessä talossamme, alkoi iltaisin, välikatolla, hiirien juhlat...tanssia taisivat, kun edes takas tipsuttelivat. Nyt asumme vanhemmassa talossa, mutta hiiriä ei kuulu eikä näy....:)
Ärsyttävintä on ollut jyrsintä-äänet kun hiiret väkertävät uutta kulkureittiä sisätiloihin. Onneksi niitä ei ole enää kuulunut. Varmaan uusi hiirisukupolvi ei osaa kaivata paikkoihin, joissa eivät ole käyneet.
PoistaSiellä on ollut hyvät pidot ennen karkoitusta! Onneksi kuitenkin sait epätoivotun vieraan häädettyä ja sato säästyi suuremmilta tuhoilta.
VastaaPoistaOnhan satoaan puolustettava. Hiiret tietysti jatkuvasti yrittävät maakellariin, niin minäkin tekisin jos olisin jyrsijä. Täytyy yrittää tilkitä raot tarkkaan, kyllä ne vähitellen väsyvät yrittämään.
PoistaEikä Nero pidä hiiriä loitolla, sinne vaan kellariin :)
VastaaPoistaEi oikeesti... kunhan leikkiä laskin...
Iloa viikonloppuusi.
Kiitos! Riittää kun Nero ajoittain vierailee kellarissa, hiiret epäröivät jos tuntevat kissan hajun. Ensimmäiseksi huusin Neroa kun näin hiiren, mutta kissalla oli muita kiireitä :)
PoistaHauska kieli- ja mielikuva tuo Neron radio. Ja kuvat ovat kauniita, kuten aina muulloinkin. Siis mukavaa viikonloppua sinulle!
VastaaPoistaKiitos, onhan se mukavaa kun Nerolla on ajanvietettä pitkinä talvi-iltoina :)
PoistaNero ja oma radiokanava. Kissan oma hiiritaajuus =D
VastaaPoistaKauniisti kukkii pelakuu vielä ikkunallasi.
Nero varmasti kuuleekin ihan omia taajuuksiaan, sanotaan, että kissat kuulevat asioita, joista me emme ole lainkaan tietoisia. Pelakuut vielä jaksavat, ennen kuin pimeys lopulta lannistaa ne.
Poistasinnikkyys palkitaan :) ihania kuvia !
VastaaPoistaEi kai sitä voi jäädä jyrsijöiden armoille. Ihminen on sentään käynyt kuussakin :)
PoistaMökillä majailee hiiriä aina syksyisin, mutta kun siellä ei ole mitään syötävää, ne muuttavat varmaankin naapuriin talven edetessä. Papanoiden siivoamisessa ja tasojen desinfioimisessa on kova homma keväällä. Taidan kokeilla tuota sinun kanaverkkoideaasi niiden kulkureittien katkaisemiseksi.
VastaaPoistaHiirien liikkuminen on terveysriski ja silloin kun täällä vilisti niitä piti kaikkien ruokatarpeiden olla pelti- tai lasipurkeissa. Se oli hankalaa ja tasojen suhteen piti olla erityisen tarkka, muruakaan ei saanut jäädä minnekään. Saunalla ne söivät saippuan ja kynttilät kun en heti hoksannut laittaa niitäkin suojaan. On ne veijareita.
PoistaBlogissani on sinulle haaste.:)
VastaaPoistaKiitos jo etukäteen, lähden kurkkaamaan :)
PoistaMeillä oli kerran hiiri kylmiössä. Kääk! Mieheni pyydysti sen ämpäriin ja kantoi metsään. Ei tullut takaisin.
VastaaPoistaNe mahtuvat minimaalisen pienestä raosta ja ovat koko ajan valppaina ruokaa etsimässä. Niitäkin tarvitaan :)
PoistaKyllä ne ovat ovelia tulemaan ruuan perässä.. hyvin olet saanut tiet tukkoon..
VastaaPoistaRuoka ja suoja talven viimoja vastaan ajaa hiiret sisätiloihin. Sisätiloihin en ole kuitenkaan valmis niitä päästämään.
PoistaAikoinani asuin vanhassa puutalossa ja jotenkin se oli aika kumma tunne kun hiiret(?) rapisteli talvella sängynpäädyssä olevan seinän välissä,välillä pisti ihan puistattamaan;) Vaan kukapa sitä ei talvipakkasilla sisälle pyrkisi:)
VastaaPoistaNiin lähellä, mutta onneksi niin kaukana :) Rapsuttelua kuuluu, täytyykin päästää Nero vintille pelotteeksi, etteivät ala rakennella pesiä.
PoistaValitettavasti en voinut itse taistella hiiriä vastaan, kun ostin talon. Jouduin hakemaan apua asiantuntijoilta.
VastaaPoista