27.1.2014

Jakki

Luukokoelmani aarre. Eteisessä, salin oven päällä komeilevat jakin sarvet. Otsaluuhun on kaiverrettu tiibetinkielinen mantra: om mani padme hum. Se on myötätunnon bodhisattvan, Avalokiteshvaran, tiibetiksi Chenrezigin mantra. Sitä kuulee Tiibetissä resitoitavan kaiken aikaa. Kiviin ja luihin kaiverrettuja mantroja näki usein pyhillä paikoilla ja pyhien reittien varrella.

Kerran jokea ylittäessä varusteita, polttoainetta ja ruokaa kuljettava kuorma-automme juuttui keskelle virtaa ja jouduimme leiriytymään seudulle. Kuin tyhjästä ilmestyi ihmisiä pohtimaan ahdinkoamme ja miettimään pelastuskeinoja. Löysin itselleni ystävän, pienen Karma-pojan. Seuraavan aamuna heräsin teltassa matkatoverin huutoon: Cheri, sinulle on vieraita! Karma istui jo kukonlaulun aikaan teltan edessä odottamassa heräämistäni. Joskus kun saan aikaiseksi diojeni skannauksen esittelen hänet kuvan kanssa ja kerron enemmän tapahtumista. Päivällä tein vaellusretken tasangolla, ja löysin maasta pilkottavan jakin sarven. Kaivoin sen esiin, hiekasta paljastui nyt seinälläni komeilevat sarvet. Nämä ovat suuret ja painavat, kannoin ne leiriin ja kysyin Karman isältä voisinko pitää ne. Siitäkös riemu syntyi, tiibetiläisten mielestä oli erittäin hienoa, että olin kiinnostunut sarvista. Kun viimein läheisestä kylästä tulleiden apumiesten ja autonkuljettajiemme kanssa saimme kuorma-auton rannalle, kiinnitettiin sarveni auton otsaan ja siinä ne matkasivat monta viikkoa aina Nepalin rajalle asti. Siitä jouduin kantamaan sarveni kotiin. Ne matkustivat myös lentokoneessa, matkustamossa.
Nepalista lähtiessä tullimies sanoi, ettei sarvia voi viedä maasta, jakki on Nepalissa rauhoitettu eläin. Meni väittelyksi, sanoin että ilman sarvia en Nepalista lähde. Esimies kutsuttiin paikalle ja kun esittelin tiibetiläisen kirjoituksen todistaen sarvien olevan Tiibetistä eikä Nepalista sain viimein luvan niinden maasta viemiseen. 

Kuva Wikipediasta
Meilläkin oli jakkeja mukana vuoristossa varusteiden kantajina.

Lämpimästi tervetuloa Autuaaseen oloon, TuulaJ, Tillariina ja Mañana!
Mukavaa viikkoa kaikille!


72 kommenttia:

  1. Jakin sarvet auton otsassa, todella hienoa. Minäkin olisin ylpeä noista sarvista. Onneksi sait tuotua ne kotisuomeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiibetiläiset kuorma-autot ovat aika koristeellisia, jakin sarvet sopivat hyvin lisäkoristeeksi ja olivat turvassa koko matkan ajan. Lisäksi ne saivat tarpeellisen hiekkapuhalluksen.

      Poista
  2. Komeat sarvet. Ja hieno muisto tietysti. Olet varmaan ennenkin kertonut tämän kertomuksen. Tarkoitan, että varmaan lähes jokainen vieraasi kiinnittää huomiota sarviin, kun ne ovat eteisessä toivottamassa tervetulleeksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moni on ihmetellyt, mitä kaikkea raahaan mukanani matkoilta :)

      Poista
  3. Vau, aika veikeää että löysit sarvet hiekasta. Kiva ja outokin kertomus, juuri niin sen pitikin mennä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiibetissä tuulee kovasti ja luultavasti sarvet olivat peittyneet ajan myötä liikkuvaan hiekkaan. Olin kovin iloinen löydöstäni.

      Poista
  4. Olipa hieno historia sarville. Niillä o varmasti paljon tunnearvoa juuri tuon takia! Aurinkoa viikkoosi.

    VastaaPoista
  5. Parhailla kodin tavaroilla on tarina. Sun sarvilla totisesti on kerrottavaa :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitähän nuo kertoisivatkaan jos osaisivat puhua :)

      Poista
  6. Upeat sarvet ja hieno tarina! Tarinoitasi voisi kuunnella/ lukea vaikka kuinka pitkään, miten olisi kirja? ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen luvannut kertoa näitä Tiibet-tarinoita täällä blogissa, mutta vieläkään en ole saanut aikaiseksi kuvien skannaamista. Olisi paras aloittaa ennen kuin unohdan :)

      Poista
  7. No jopa...onneksi löytyi Tiibetistä eikä Nepalista, olis ollut kyllä surku luopua moisista komistuksista!
    Ei ihan joka tytöllä tuollaiset seinää korista :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilman kaiverrusta olisi ollut vaikea todistaa, sarvien alkuperää. Nämä ovat varmaan meidän kylän ainoat jakinsarvet :)

      Poista
    2. Taitaa kuule olla ainokaiset vähän isommallakin läänillä :D

      Onko muuten missään löydöksissäsi mitään sellaisia tuoksuja joihin Nero reagoisi?

      Poista
    3. Ei jakkeja taida kovin montaa olla tässä maassa, ainakaan hienolla mantralla.
      Kun Nero oli pentu viihdytin sitä antamalla sen haistella erilaisia löydöksiä, silloin ne kiinnostivat. Nyt kissa on niin tottunut esineisiin, että ne ovat menettäneet mielenkiintonsa. Täytetty punatulkku kiinnostaisi, mutta se on lasikuvun alla, eikä siinäkään varmaan viehätä tuoksu vaan höyhenet ja muoto.

      Poista
  8. Hienot sarvet! Ihana tarina niiden mukana!
    Ystäväni on Lapissa samoilija ja hän lupasi tuoda minulle sieltä poronsarvet, jos löytää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen vaellellut paljon pohjoisessa ja poronsarvikokoelmaa on kertynyt. Pudokkaitahan löytää melko helposti, mutta se edellyttää omien polkujen kulkemista.

      Poista
  9. Olisit laittanut sarvet vielä lentomatkaksi lentokoneen nokkaan:D. Loppu hyvin kaikki hyvin. Ei ole joka naisella jakin sarvia seinillään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisi ollut liian jännittävää vahtia, että sarvet pysyvät koko matkan mukana :) Jos ne olisivat pudonneet, olisin tietysti vaatinut kääntymään takaisin ja poimimaan sarvet.

      Poista
  10. Hieno tarina sarvilla ja hieno reissu sinulle...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oleskelu Tiibetissä oli unohtumaton elämys.

      Poista
  11. Nämä sun luut on ihan mielettömiä. Ja tarinat maailmalta. Niitä on tosi kiva lukea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kesällä ajattelin, että talvella on aikaa tarinoida Tiibetistä, mutta nyt on talvikin kohta mennyt, pitää reipastua.

      Poista
  12. Hienot sarvet ja vielä upeampi tarina! Minä olen sarvihullu, mutta meiltä löytyvillä koristuksilla ei ole kerrottavanaan mitään noin suurta seikkailua! Onni, että sait ne mukaasi Suomeen :) Mä olen myös ajautunut väittelemään lentotarkastajien kanssa erään valurautaisen peilin kuljettamisesta suomeen käsimatkatavaraoissa. Melkein myöhästyimme koneesta, mutta siellä se peili nyt komeilee vessassa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Määrätietoisen naisen edessä lentotarkastajat ovat voimattomia :) Minulla oli matkamuistojeni takia myös vähän ylipainoa rinkassa. Olin laihtunut matkalla noin kymmenen kiloa ja suorastaan paahtunutta luuta ja nahkaa, osoitin lipuntarkastajalle vieressäni seisovaa runsaasti ylipainoa omaavaa henkilöä, hän ymmärsi yskän eikä huomioinut enää muutaman kilon ylipainoa :)

      Poista
  13. Oih, tuo on jo upea tarina! Onko sinulla jossain lisää tarinaa Tiibetistä? Lukisin mielelläni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mainitsin Tiibetinmatkasta täällä: http://autuasolo.blogspot.fi/2013/01/terveisia-kaukaa.html ja lupasin silloin kertoa lisää matkastani. Lupaus on edelleen täyttämättä, mutta ei unohdettu.

      Poista
  14. Vau miten hieno tarina matkastasi ja upeat sarvet! Tiibet on aina kiehtonut minua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiibet on kiehtova paikka ja on melko vaikeaa päästä kiertämään maassa.

      Poista
  15. Onpa upea tarina näillä sarvilla, elämäsi on hyvin mielenkiintoinen! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lähdin 16 vuotiaana kierämään maailmaa, enkä pysähtynyt ennen kuin kissa alkoi rajoittaa liikkumistani :)

      Poista
  16. Hienot sarvet ja hieno on niiden tarina pääsystä Autuaaseen Oloon! Päivi tuolla aikaisemmin ehdotti kirjaa, ja minä ostaisin sen varmasti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa, kirjalla olisi jo kaksi ostajaa :) Voin kyllä julkaista tarinoita ilmaiseksi täällä Autuaassa olossa.

      Poista
  17. Oijoi, toit tulvahduksen hienoja muistoja mieleeni Tiibetin ja Intian rajalta <3
    Mahtava tarina ja matka sarvilla, yhdyn edelliseen toivojaan: lisää reissujuttuja olisi kiva kuulla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Himalajalla ollaan maailman katolla ja aivan toisessa ulottovuudessa. Nyt on kerrottava matkatarinoita, ei siitä mihinkään pääse.

      Poista
  18. Todella hieno tarina! Nämä ovat myös hieno sisustuselementti, vaikkakin tunnearvo lienee sinulle tärkeämpi :) Odotan innolla tarinaa Karma-pojasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajattelen Karmaa aika usein, hän oli nomadiperheen poika, liikkeellä isänsä kanssa. Ei ollut luultavasti ennen tavannut valkonaamoja ja pelkäsi autoja aivan kauheasti. Meistä tuli kuitenkin niin hyvät kaverit, että paikalle pysähtyneet, pakistanilaiten pyhiinvaeltajien bussissa reissanneet reppumatkailijat kyselivät ihmetellen onko lammasturkkiin pukeutunut Karma minun lapseni.

      Poista
  19. Kirjan ostaisin minäkin, mutta kyllä matkatarinatkin käyvät! Sinun tarinasi ja matkamuistosi ovat ihan ainutkertaisia. We Want more! We want more! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällähän menee kirja kaupaksi kuin siimaa :)
      Kannustavaa kuulla, että tarinat kiinnostavat. You will get more!

      Poista
  20. Mielenkiintoinen tarina :)
    Komeet on sarvet.
    Mielenkiintoinen paikka Tiibet ja ihmiset varmaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiibet on ainutkertainen siksikin, että se on ollut pitkään suljettu muulta maailmalta. Oli erikoista tavata ihmisiä, jotka eivät olleet koskaan nähneet eläviä länsimaalaisia. Silti "juttu" luisti hyvin ja matkalla oli monta koskettavaa kohtaamista.

      Poista
  21. Kelpais varmaan mullekin :)
    Eikös se sanonta jotenkin niin mene...
    Hienot! Nämäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen melko varma, että tilanteessani olisit sinäkin poiminut aarteen mukaasi :)

      Poista
  22. Eipä taida ihan jokanaisen seinällä olla tiibetiläisen jakin sarvia. Onni on ollut mukanasi, kun ensin löysit sarvet ja vielä sait ne tuotua kotiin. Varmasti muistat aina tapahtumat Tiibetissä ja myös pienen Karma-pojan vilkaistessasi jakinsarvia seinälläsi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Karma on usein mielessäni ja uskon, että hänkin joskus tarinoissaan muistaa minua. Pieni villipoika ♥

      Poista
  23. Upeat sarvet ja hieno tarina! Joskus se joku vaan odottaa löytymistään. Jos auto ei olisi juuttunut virtaan, olisivat sarvet jääneet hiekan kätköön ehkä ikuisesti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tähän sopii hyvin sanonta onni onnettomuudessa.

      Poista
  24. Eikös Karmalta tullut postia ennen joulua ?
    Matkasi on ollut ikimuistoinen...Tiibet on jotain niin sellaista ettei pysty edes kuvittelemaan...luulisin.
    Kuitenkin tarinaasi lukiessa kokee matkustavansa sinne.
    Sarvet on upeat myötätunnon mantroineen . Koskettavat ♥ Jakit on komean näköisiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sain postia Bipiniltä Nepalista. Nepalilainen nuorimies. Karma oli nomadipoika, liikkuvaa elämää viettävästä perheestä. Tiemme tuskin koskaan kohtaavat paitsi mielissämme. Matka oli tosiaan ikimuistoinen, melkein kuin olisi käynyt toisella planeetalla. Sulauduin tosin hyvin tiibetiläisten joukkoon. Jakit olivat upeita ja lauhkeita juhtia. Todella tarpeellinen kotieläin Tiibetissä, jakin maidosta tehdään voita moneen käyttöön, varsinkin tiibetiläiseen teehen. Jakin lanta on pääasiallinen polttoaine ja jakin villasta kudotaan nomadien teltat.

      Poista
  25. Ohhoh, onpas sulla on ollut eksoottinen reissu! Mielenkiintoinen tarina sarvien taustalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Matka oli mutkikas, vaivalloinen ja eksoottinen. Sen jälkeen en ollut sama ihminen kuin lähtiessä.

      Poista
  26. Toisessa elämässä sitten kohtaamisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koskaan ei tiedä. Joskus tuntuu vieraita ihmisiä kohdatessa kuin tapaisi vanhan tutun.

      Poista
  27. Ooh, lisää tätä tarinaa Cheri!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D no, johan olen saanut hyvän kertomisfoorumin. Ei kun tarinaa putkeen.

      Poista
  28. Minä rakastan näitä sun syvällisiä matkatarinoita ja kohtaamisia <3
    Mikää ei ole elämässä niin hienoa kuin että kohtaa toverin matkallaan, vaikkei välttämättä koskaan enää tapaisi. minullakin on paljon tällaisia tovereita joiden kanssa ei välttämättä elämänpolut enää risteä vaikka mistä sitä ikinä tietää.. Kerro ihmeessä lisää näistä matkatarinoista tai kirjoita kirja! Sulla on kieltämättä kyllikkivillamaista matkaajaa, mutta autuaan olon tyyliin. Kutkuttavan mahtavia tarinoita! Ajatella että jossain tiibetin kukkulalla saattaa juuri nyt muuan poika kertoilla tarinaa muille eräästä cheristä! Sulla on tarinakertojan lahja! Minä niin tykkään siitä miten kiehtovia ihmisten elämäntarinat ovat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kohtaamiset syöpyvät muistiin tarinoina, jotka ovat hyvin voimaannuttavia elämän käänteissä. Karma parka oli hyvin peloissaan, mutta äkkiä tunsin hänen kylmän kätensä kädessäni, se oli valtava luottamuksen osoitus. Lopulta poika lämmitteli untuvatakkini sisällä ja matkatoverini moittivat, että saat vielä täitä :)

      Poista
  29. oon niin samaa mieltä tuosta että joskus kun tapaa uuden ihmisen, siinä on jotain tuttua heti.. ehkä se on tätä elämän jatkumoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus on varma tunne, ettei kohdata kuitenkaan ensimmäistä kertaa.

      Poista
  30. Upeat sarvet - ja tarinaa lukiessa tuli aivan kylmät väreet ... Ajatella, että juuri sinä löysit ne sarvet! Ja kuinka herttaista että se pieni poika tuli juuri sinut herättämään ... Sinä olet varmasti niin täydesti läsnä, kun olen ihmisten kanssa - lapset todella lukevat ihmisiä, ja hakeutuvat niiden pariin, joiden seurassa on hyvä olla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lapset ovat kaikkialla maailmassa samanlaisia ja minun on helppo tulla lasten kanssa toimeen. Tiibetissä olin usein lasten ympäröimä, lauoimme, leikimme ja piirtelimme. Lasten kautta tulin tutustuneeksi myös aikuisiin ja kutsutuksi kylään perheisiin. Se rikastutti matkaa valtavasti.

      Poista
  31. Wau!!! Upea esine, kiehtova tarina. Tuonne olen aina haaveillut joskus pääseväni...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiibet on mystinen paikka. Oudon kohtalon kokenut Shangrila.

      Poista
  32. Hei!
    Sinulle on kahvittelukutsu blogissani:)
    http://puutarhaterapiaa.blogspot.fi/2014/01/kutsu-kahville-haaste.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kahvihammasta kolottaakin niin, että lähden heti katsomaan :)

      Poista
  33. Voi mitä seikkailuja oletkaan kokenut,upeat sarvet

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikki tilaisuudet seikkailuun kannattaa käyttää hyväksi.

      Poista
  34. Melkoinen tarina. Mielikuvitus näyttää tapahtumat melkein silmissä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun on hyvä mielikuvitus ei kuvia tarvitakaan :)

      Poista

Kiitos kommentista