2.6.2014

Yökonsertti ja kyllästys

Ihanaa kun on taas aurinkoa ja lämpöäkin. Vielä saamme ihailla tulppaanien komeaa kukintaa.
Nero herätti minut yöllä kovalla uikutuksella. Se tuli saaliineen, pieni metsämyyrä, sisään ja suorastaan kiljui saalis suussaan. Olin aivan unessa ja jaksoin vaivoin kuitata: hyvä, hyvä. Se ei tainnut riittää prinssille. Se meni saaliineen sängyn alle ja piti sen päiväisen konsertin, jos en olisi kokenut tätä aiemmin olisin ollut varma, että kissa on haavoittunut tai sairas. Äänirepertuaari oli melkoinen. Mikähän tässä saaliissa oli niin merkityksellistä? Onneksi laulusessiot eivät toistu joka yö. 

Viileä jakso pidensi tulppaanien kukintaa ja joukkoon on noussut uusia sävyjä.

Tulikellukka on nimensä veroinen huikean intensiivisen oranssi ja hento kaunotar.

Tarhakalliokieloja.
Viikonloppu on ollut juhlien aikaa, mutta olen ehtinyt
uurastaa myös viljelylaatikoiden kyllästyksen ja kasvimaan parissa. Seuraavassa postauksessa kerron uudesta ympäristöystävällisestä ja myrkyttömästä kyllästyskeksinnöstä ja kokemuksistani sen käytöstä.

Lämpimästi tervetuloa Autuaaseen oloon, Rouva Rentukka! Mukavaa kesäviikkoa kaikille.

58 kommenttia:

  1. Oi oi miten kaunista. Naurattaa tuo Nero. Juuri noin pitää suuren saalistajan menetellä, että tulee huomatuksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aina ilmoitetaan saaliista, mutta nyt asiaa painotettiin harvinaisen kovaäänisesti :)

      Poista
  2. Minun uniani häiritsi se, kun ankat kävi vaakuttamassa makkarin ikkunan alla. Tyttöankoista etenkin lähtee hurja ääni, kun oikein innostuvat :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskon. Keväisin vesilinnut pitävät järvellä sellaista meteliä, että tarvitsee melkein kuulosuojaimet. Jos ihmiset mekastaisivat samalla volyymilla, puuttuisi virkavalta asiaan :)

      Poista
  3. Voi Nero ja kissojen aivoitukset. Ja upeat tulppaanit. Täällä menivät kyllä aika nopeasti ohi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aurinkoisemmassa paikassa täälläkin kuihtuivat tulppaanit jo, mutta nämä myöhemmin aloittaneet ovat nyt parhaimmillaan.

      Poista
  4. Ihanat kukkakuvat. Sinä osaat tuon kuvaamisen taidon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Välillä on ihan uurastuksen lomassa ihan pakko käydä hakemassa kamera kun kukat keikaroivat niin upeina.

      Poista
  5. Kissat ovat...sullehan se tietenkin lahjaa toi :) Upeat kuvat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lahjaa titenkin, pikkutunneilla ei vain jaksa kovasti innostua tuliaisista :) Ehkä saalistamisessa oli ollut jotain erityisen jännittävää, mistä piti kertoa.

      Poista
  6. Niin kauniita kukkakuvia!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, nyt ilmestyy uutta kuvattavaa lähes päivittäin.

      Poista
  7. Oliko viime yönä jotain mystistä? Meidän Lissekin meni tuulikaappiin joskus klo 01.00 maissa yöllä ja jollotti sellaisen serenadin, että ...:) Tosin ilman myyrää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kissat ovat mystisiä olentoja, aivan maineensa veroisia. Aina tuntuu, että niillä on omiasalaisuuksiaan.

      Poista
  8. Meidänkin emäntä istutti kalliokieloja. Ne on nättejä. Nero, pitää olla hiljempaa :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nero on yleensä varsin vaitelias poika, mikä lie innosti lauluun. Kalliokielot ovat elegantteja kukkijoita.

      Poista
  9. Ehkä vaan oli serenaadin aika? Ei voi tietää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lahja serenadilla, mikäs sen ilahduttavampaa. Ajankohta vain oli hieman hankala.

      Poista
  10. Kauniita kukkasia,joko on serenaadin aika:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä kesän alkamisen kunniaksi piti luikauttaa laulu :)

      Poista
  11. Nerolla oli ollut tietysti joku huippu-upea metsästyssessio ja sinä kuittaat sen vaan muutamalla sanalla :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotain tuollaista epäilen, sillä yleensä Nero konsertoi vain jos saalis on erityisen suuri tai harvinainen.

      Poista
  12. Nyt olisi ollut paikallaan Prinssi - Piika tulkki/äänisanakirja!
    Ehkä olit vain liian väsynyt puutarhatöistä :)
    Terkut ja kehupuskut Nerolle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Simultaanitulkki olisi ollut paikallaan, jotain olennaista jäi varmaankin ymmärtämättä. Nero kiittää kehuista.

      Poista
  13. Voi ihana Nero! Sitä ei aina myyräpäissään kissakaan tule katsoneeksi kelloa, kun laulattaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo oli hauskasti sanottu ja varmasti aivan totta :)

      Poista
  14. Ompas ollut erikoinen kokemus, en tuollaisesta tiennytkään. Kaunista sinulla puutarhassasi, katsoin edellisiäkin postauksiasi. Mukavaa kesän jatkoa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Nyt puutarhassa tapahtuu kaikenlaista ja puuhaa riittää kasvimaalla.

      Poista
  15. Nero on kyllä aivan meidän Watin näköinen, ja laulaminen on näköjään myös yhdistävä harrastus. Watti ei ole ulkokissa, mutta joka ilta tuo sängyn viereen lempihiirilelunsa ja laulaa hiiri suussaan ''MAUUFFTFT!''. Eikä laulu lopu ennenkuin ollaan hiirilahjasta kauniisti kiitetty.

    Minun pihalle tupsahti viikonloppuna kirkkaan oranssi mysteerikukka, sain tästä blogikirjoituksestasi sille nimen, tulikellukka. Ihana kukka :). Ensin luulimme että se on lakka, lehdet on nimittäin aika samantyyliset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Piti käydä kurkkaamassa Wattia ja toden totta nehän ovat kuin kaksi marjaa :) Sinulla ei ollut minkäänlaista seuranta-gadgetia blogissasi, olisin kirjautaunut lukijaksi.
      Tulikellukan lehti muistuttaa vähän lakkaa ja se säilyy vihreänä talvellakin.

      Poista
    2. Juu, täytyypä tutkailla miten saan sen seuraaja-napin toimimaan, olen varsinainen tekniikan ihmelapsi :). Mainitsin muuten tuolla uusimmassa kirjoituksessani että sain nimen tulikellukalle täältä.

      Poista
    3. Lukijat nappula löytyy > ulkoasu > lisää gadget > vas. muita laajennuksia > lukijat. Lisäksi perusasetuksista löytyy google + seuraajat mm. Hienoa, mysteerikukka sai nimen :)

      Poista
  16. Voi mitä kukkakuvia! Ehkä Nero yritti houkutella sinua ihastelemaan sen yöllistä kauneutta. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nero nukkui koko päivän kun minä puuhastelin pihalla, kun oli minun vuoroni nukkua, olikin kissassa virtaa. Tosin se köllähti viereeni kun sai saalisasian hoidettua.

      Poista
  17. Upeita kuiva ja ihanaa kukkaloistoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kukkaloisto lisääntyy, jokainen nuppu pannaan merkille :)

      Poista
  18. Ihalin tarhakalliokieloja eilen Viherlandiassa, jossa kävimme lounaalla. Ihme: Tulin ulos ilman mitään ostosta, mutta toki tein yhden tilauksen;)

    Neroa pukevat pnkit tulppaanit....

    Yöllä oli ilmeisesti kauris yöpynyt yhdessä isossa iirispehkossa. Sen hänelle toki suon, sillä iiriksiä riittää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ystäväni antoi minulle tarhakalliokieloja työpaikkansa pihasta. Nyt koko alue on hävitetty uusien rakennusten tieltä, mutta kalliokieloja pelastui. Olet osoittanut melkoista mielenlujuutta :) Oih, mielikuva kauriista irispehkosta on kaunis, suotakoon hänelle lepohetki kauneuden keskellä.

      Poista
  19. Aika mainio tapaus tuo Nero;)

    Hurmaava kuva tulppaaneista, aivan ihana, ja lemmikitkin mukana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lemmikit sopivat mielestäni hyvin tulppaanien kanssa, kukkivat samaan aikaan.

      Poista
  20. Kissat! Se on melkoinen taito sanoa asiansa ääneen suu täynnä saalista. Kaikista ei siihen olekaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole kaikista ja kun pitää vielä toistaa kun toinen ei kerralla ymmärrä.

      Poista
  21. Jouduitko vielä kuuntelemaan, miltä saaliin syöminen kuulosti? Hih!

    VastaaPoista
  22. Erikoinen laulaja-metsästäjä, oli selvästi hirmuisen ylpeä pikkusaaliistaan.

    Huikean kauniit tulppaanit! Jotain iloa siis tästäkin viileydestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotain erityistä oli tuossa pikku saaliissa, en vain ymmärtänyt mitä. Viileydessä oli puolensa :) noin voi ajatella kun se on viimein ohi.

      Poista
  23. Vautsi, miten upea tuo tulppaanikuva! Rapsutukset Nerolle. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nero kiittää ja kumartaa! Onneksi kuvasin tulppaanit, tänään on satanut ja voi olla, että ne ovat kohta mennyttä.

      Poista
  24. Kiitos tervetulotoivotuksesta, kiva blogi sinulla. Meillä kaivattaisiin kotiloiden metsästäjää, mutta löytyisi nurkista Nerollekin saalistettavaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja kiva kun löysit tänne! Siilit ovat parhaita kotiloiden metsästäjiä, mutta eivät ikävä kyllä tunnu viihtyvän maalla, meillä ei ainakaan ole niitä.

      Poista
  25. Kylläpäs prinssi oli tohkeissaan saaliistaan.

    Juuri nyt haluaisin seuraavaksi tuollaisia kallionkieloja. Ihania.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä prinssi ei ollut saanut saalista pitkään aikaan. Tarhakalliokielot ova näyttäviä kaveja. Toivon että omani leviävät pian, voin sitten jakaa sitä muillekin.

      Poista
  26. Nero olisi varmasti halunnut jakaa saaliin kanssasi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta kai, mutta minulle ei noin myöhäinen yöpala maistunut :)

      Poista
  27. Kerrassaan upeita tulppaaneja ja keltainen sopii hyvin joukkoon, minä kun olen vähän keltaisenkarttaja. Tai olen ollut;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kevätkukissa on usein niin paljon keltaista, että minäkin olen vältellyt keltaisia tulppaaneja, mutta nyt kun ne yllättäen ja pyytämättä tuonne tupsahtivat niin olen oikein iloinen niistä.

      Poista
  28. Olispa kiva ymmärtää, mitä nämä karvaiset ystävät yrittää kertoa. Usein ajatuksen aavistaa, mutta ei vaan sanatarkasti tajua. ; ) Omassa jutussa kerroinkin, miten nämä tyypit taas oppivat paremmin meitä ymmärtämään. Mitä se älykkyys onkaan, missä me ihmiset luullaan itsestämme niin suuria ; )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanopa muuta, eläimet osaavat ennakoida, arvata, aavistaa ja ymmärtää ajatustemme liikkeitä todella hyvin. Mutta me vain heijastelemme omaa mieltämme ja se taitaa olla esteenä oikeasti ymmärtää karvaisia kavereitamme. Pitävätköhän ne meitä tyhminä? Luulatavasti ainakin säälittävän vajavaisina :)

      Poista

Kiitos kommentista