Kenraali Nero on taas päivystänyt rintamalinjoilla. Valtakunnan rajoja on rikottu ja alueelle on tunkeuduttu.
Pari yötä kului passissa. yhtenä yönä kävin hakemassa prinssin tallin ylisiltä missä se päivysti sateensuojassa lepakoitten lennellessä ympärillä. Vain nopea tankkaus muonituspisteessä ja taas oli riennettävä takaisin partioon.
Kun vihollinen on karkoitettu pääsee sotaurho haavojensidontapaikalle. Kaulassa, päässä ja rinnassa oli paljon haavoja, onneksi mikään ei vaikuttanut vakavalta. Nero nauttii kun sitä hoidetaan ja esittelee auliisti haavojaan. Lisäksi piti harjata pois vatsakarvoihin tarttunut pihka, kuuseenkin on kurkotettu.
Sotaretken jälkeen on syli paras paikka, siinä voisi viettää koko päivän, mutta harmi kyllä piialla on muitakin kiireitä kuin olla kissan patjana.
Nerolla on oma torkkupeitto, sillä poika on kova leipomaan. Akupunktiohieronta käy kipeää jos ei ole pehmikettä välissä.
Lämpimästi tervetuloa Autuaaseen oloon Hanne Ala-Prinkkilä, Hanne, Victoria, Mirene ja Elina!
Mukavaa viikkoa kaikille! Vaikka tuntuu syksyiseltä on kesää vielä jäljellä.
11 minuuttia sitten
Voi, Neroa! Urhoollinen oman maan puolustaja.
VastaaPoistaViimeiseen kissaan :)
PoistaMulla on nyt "vähän" ongelmia tämän googlen kanssa, niin olen onnistunut kirjautumaan kahdella eri tunnuksella, enkä saa sitä väärää pois vaan kai just sen, mitä ei pitänyt poistaa. Jatkan sekoilua, joten älä ihmettele nimimerkin "Hanne" liikennettä lukijakunnassasi :D. Saatetaan vähän tulla ja mennä ja taas tulla...
VastaaPoistaSe on hienoa, että Nero pitää huolta reviiristään. Mulla on täällä tämä macho sisäkissa Ivar, jonka mieli palaisi ulos taistelemaan, mutta joudun vähän sitä rajoittamaan. Tilan alkuperäiset piskuiset kissaneidit kun jäävät kovasti alakynteen tämän yhdeksänkiloisen jätin käsittelyssä, se kun ei kunnioita edes naisia. (mitäs annoin sille nimen viikinkipäällikön mukaan). Niinpä hän ulkoilee vain valjaissa...
Ei haittaa kaksoiskirjautuminenkaan :)
PoistaIvar on mekoinen viikinki, sehän hallitsee jo pelkällä koollaan. Kuusikiloinen prinssi tuntuu ihan pikku kissalta :)
Voi Nero-parkaa... kova on työmaa, kun pitää noin puolustaa :-)
VastaaPoistaPartiointi on rankkaa puuhaa. Yhden kissan yövartiossa ei paljon nukuta.
PoistaJaha, se on taas sitä aikaa sittnekun puolustusjoukko on asemissa. On kissan elämä...no, kissan elämää :)
VastaaPoistaMutta komia leipuri sulla on, toivottavasti tuonne lähitienoolle tulevaan kissakahvilaankin tulee yksi...
Kurjia nuo ryöstelyt, yrityksetkin! ainahan niitä on kaiketi ollut, mutta tuntuu vaan lisääntyneen poliisivoimien vähenemisen myötä. Taitavat tietää, että täällä on hyvä mellastaa :(
(meilläkin ensimmäinen mökkimurto jo alueella, omistajat ensimmäisen kerran yön pois!)
Komea ja ahkera leipuri makoilee tässä ihmispatjalla kun nautiskelen kahvikupillistani.
PoistaKun poliisia ei enää käytännössä ole, on puolustettava itse itseään. Virkavallan puute lisää kyllä kansalaisten turvattomuuden tunnetta.
Kyllä rintamalinjat on pidettävä. Meidän Lisse meinaa monesti iltaisin ratketa ns. liitoksistaan kun pitäisi päästä pihalle näyttämään, että kuka on kuka ja kenen piha! Nero on saanut toteuttaa kissan luontoa. Samanvärinen leipomispeitto on myös Lissellä. Kynnet tuntuvat kyllä aika "makealta" jossain polven tietämillä kun nahka on ohut...Lepäilee nyt Nero ja parantelee haavojaan. Kilometrin päässä meiltä asuu kolli, joka ei oo ihan parhaimman näköinen enää, korvat repaleiset ja suupieli vinossa. Taitaa olla pappaiässä kun Lisse sille vaan parit murinat murisi ja lähti livohkaan. Varmaan jotain lähemmäs 8 kg, koska oli tekoa nostaa se syliin. Pakko oli kokeilla.
VastaaPoistaMuutama viikko sitten näin vieraan kissan istuvan tallin kulmalla, Nero istui muutaman metrin päässä, tuijottivat toisiaan. Minun ilmestymiseni sai vierailijan lähtemään livohkaan. Kun rintamalinjoilla on liikettä, prinssiä ei pidättele mikään, ulos on päästävä. Uusi villiintyneiden kissojen sukupolvi lienee lähtenyt liikkeelle. Toivottavasti eivät ole hylättyjä kesäkissoja kotia etsimässä.
PoistaVoi ei! Onneksi Nero on kuitenkin palannut kotiin hoidettavaksi ja huollettavaksi. Toivottavasti tunkeutuja tajuaa poistua. Ja välittömästi. Reviiririidat ovat stressin ja huolen aihe kissan omistajallekin.
VastaaPoistaEhkä sota on ohi tai ainakin välirauha, sillä Nero tuli yöksi kotiin. Aamuvarhaisella oli kuitenkin päästävä partiokierrokselle. Kissa muuttuu kovasti stressaantuneena, se muuttuu melkein villieläimeksi.
PoistaOman reviirin puolustaminen on kovaa hommaa ja aina tulee vähän "sotavammoja", onneksi ei mitään vakavaa.
VastaaPoistaMamman sylissä haavot paranevat :). Kyllä minäkin mielelläni laitan peiton väliin kun "leipuri" on työssään.
Onneksi vain pintahaavoja tällä kertaa, ei syviä puremahaavoja. Kissalla on melkoiset aseet ja ne osaavat myös käyttää niitä. Nerolla on melkoinen haba ja se tuntuu myös levonta-alustassa :)
PoistaPepsi: Olet sitten komea kenraali Nero!
VastaaPoistaKiitos vain kehuista, uusi, musta uniformu on hyvin tyylikäs ja istuva.
PoistaKenraalin on tehtävä mitä kenraalin on tehtävä. Onneksi kotirintama pitää ja huolto pelaa.
VastaaPoistaToimiva huolto on kaiken a ja o.
PoistaKyllä kunnon soturi on leponsa ansainnut - voi urhoollista <3
VastaaPoistaMonen yön valvominen syö kissaa. Nyt lepo maistuu urholle.
PoistaOi miten siellä paijataan ja hellitään poloista. Ja hyvä niin. Kyllähän tuollaista sankaria tuleekin arvokkuudelle helliä. Ihana Nero!
VastaaPoistaJa muuten, nauratti tuo kielikuva patjankorvikkeesta :D
Nerosta olisi oikeus ja kohtuus, että toimisin patjana kaiken päivää. Prissi käy usein hakemassa minut työpöydän äärestä sohvalle, kun uni ei meinaa tulla ilman syliä.
PoistaAika väsyneen oloinen kenraali, kaikkensa on antanut.
VastaaPoistaStressi ja valvominen jättää jälkensä :)
PoistaNero on niin sympaattinen <3
VastaaPoistaTaidan olla vähän jäävi, mutta on se sympaattinen sylikissa, jolla on villi mieli.
PoistaEpäilen Neron voittaneen! Eikö niitä sotamerkkejä esitellä mieluiten silloin?
VastaaPoistaUskon myös, että tunkeilija on karkotettu koskapa Nero on rauhoittunut. Ansiomerkkien esittely on osa rituaalia :)
PoistaMainio kuva tuo ylin :)
VastaaPoistatonttiaan on hyvä puolustaa :)
Me aiomme pitää puolemme :)
PoistaKiirettä pitää...
VastaaPoistaOnneksi on lämmin syli jossa voi nuolla haavojaan;)
Huolto kyllä pelaa, mutta toivottavasti taistelut päättyvät nopeasti.
PoistaVarsinkin ensimmäinen kuva on tosi ihana! Onneksi Nero ehtii välillä hempeillä.
VastaaPoistaToivottavasti tilanne taas rauhoittuu ja tunkeilija ymmärtää lähteä pois.
Vähän syyshempeilyä, kaksi lemmikkiäni kuvassa.
PoistaAivan ihana tuo ensimmäinen kuva.
VastaaPoistaNero ehti hetken poseerata :)
PoistaIhanat kuvat pihavahdista!
VastaaPoistaVaativa työ vaatii kunnon palautusta.
Kiireisinä aikoina täytyy huollon pelata moitteettomasti.
PoistaIhanat kuvat! Meidän kisut ovat arkajalkoja ja painuvat katolle piiloon:D
VastaaPoistaMeidän arkajalasta on kehkeytynyt melkoinen urho. Enää ei Neron nenille hypitä, nih.
PoistaMitkä ihanat kuvat! Selvästi Nerolla on autuas olo tuossa peitteen (ja mamman) päällä.
VastaaPoistaKuviin kuuluu myös äänekäs kehrääminen :) Syli on paras paikka.
PoistaVoi Neroa, onneksi ei tullut reviirin puolustuksessa pahempia vaurioita . Tuo leipominen on tuttua puuhaa !
VastaaPoistaToivottavasti myös vastapuoli selvisi pienin vammoin. Leipomista harrastetaan varsinkin kun masu on täynnä ja voi käydä torkuille lempipaikalleen.
PoistaKyllä on kenraalilla pitänyt kiirettä, onneksi taisteluhaavat jäivät pieniksi, sitä pihkaa lukuunottamatta. On muuten pihkuran hankalaa saada pihka irti turkista..
VastaaPoistaPihka on hankala juttu, mutta pidemmistä karvoista lähtee helposti teräspiikkiharjalla. Huomasin, että Nero oli nyhtänyt tassustaan karvan pois yhdestä kohdastaa saadakseen pihkan pois. Paras olisi vain tulla huoltopisteeseen, kyllä pihkakin lähtee täällä.
PoistaOi, ihana hortensia.
VastaaPoistaKovaa on kenraalilla kun noin pitää puolustaa reviiriä ja käydä sotaa. Onneksi on huoltopiste ja koti, jossa saa nauttia hoidosta, lämmöstä ja ravinnosta ja hiukan sylittelystäkin.
Tukijoukot on hyvä olla jokaisella taistelijalla.
PoistaHortensia ilahduttaa joka päivä, se kuuluu jokaiseen puutarhaan.
Onneksi Nerolla on taitavat huoltojoukot. Se varmasti helpottaa reviirin puolustamista. Polkeminen vaatii kyllä välikankaan, joskus on varsin kynsitty olo, kun Juuso on antanut akupunktiohoitoa mammalle.
VastaaPoistaAkupunktiohoito on mukavaa ja tehoaa vaikka välissä on pehmikettä :)
PoistaKissankin on hyvä tietää, että aina voi palata kotiin jos maailma kolhii.
Melkoinen soturi ;)
VastaaPoistaOlemme rauhaa rakastavia, mutta tunkeilijoille annetaan köniin :)
PoistaUrhoollinen Nero ❤ Onneksi tunkeilija ymmärsi lähteä lipettiin!
VastaaPoistaPrinssi uhkuu tyytyväisyyttä tunkeilijan karkottamisesta. Toivottavasti vieras ymmärtää pysyä poissa.
PoistaCheri, onko tuo siro kaunotar nyt sitten Vanille Fraise?
VastaaPoistaKyllä se on nuori Vanille Fraise. Pari postausta aiemmin kerroin siitä enemmän.
PoistaOi, täytyykin mennä lukemaan. Minä luulin tavalliseksi syyshortensiaksi, joka on nuori ja hyvin elegantti.
Poista