Maa-artisokan kukkia maljakossa. Aurinko lohdutti ainoaa vielä kuihtumatonta.
Leivoin ensimmäistä kertaa amerikkalaista kurpitsapiirakkaa, mutta siitä ei ole kuvaa, se katosi parempiin suihin humauksessa, yksin en kuitenkaan koko piirakkaa syönyt. Maku oli ihan ok, mutta ulkonäöltään piirakka näytti lanttulaatikolta taikinapedillä. Nyt ymmärrän miksi se tavataan kuorruttaa kuohukermalla. Yritin parantaa ulkonäköä pölysokerilla ja puolukoilla, tosi kaunis, mutta vain hetken. Tarjolla oli lanttulaatikon näköistä piirakka, jonka keskellä uiskenteli muutama puolukka sulaaneen sokerin muodostamassa lammikossa. Seuraavan kerran varaan kermavaahtoa ihan esteettisistäkin syistä.
Tuoksuherneet jaksavat kukkia aina vaan. Luulin jo poimineeni viimeisen sadon, mutta nämä eivät luovuta.
Toissailtana innostuin lähtemään metsään kurkkaamaan sienitilannetta. Se on parempi kuin hyvä, mitä suppilovahveroihin tulee. Kannattaa lähteä näiden perään päiväsaikaan, sillä hämärässä ne piiloutuvat entistä paremmin. Hieno saalis tuli kuitenkin. Lampaankääpiä oli myös runsaasti, mutta niitä en poiminut, ovat niin raskaita kantaa kotiin.
42 minuuttia sitten
Ihana kuva tuo, missä keltainen kukka loistaa yksinään!
VastaaPoistaOli ihan pakko tarttua kamraan kun aurinko maalasi kuihtuneesta kimpusta esiin sen ainoan elävän.
PoistaAi hitsit, nyt jäi kuva piiraasta näkemättä! Minä en ole vielä suppiksia löytänyt, pitänee käydä vakipaikoilla ja ottaa silmä käteen niin näkee.
VastaaPoistaVarmaankin juuri ulkonäön vuoksi ei tullut mieleen kuvata piirakkaa, olisi kyllä pitänyt. Osuin metsään juuri kun suppikset olivat nousseet. Yhdeltä alueelta poimin koko korillisen. Sinulle olisi ehkä teleskooppi tarpeen, nuo kun huomaa juuri vasta jalkojen juuressa :)
PoistaNo joo,onhan sillä ulkonäölläkin väliä vaan parempi se noin päin kuitenkin on,vähemmän kaunis ja hyvä on kuitenkin kivempi kuin enemmän kaunis ja paha:)
VastaaPoistaEhdottomasti samaa mieltä. Muutama viikko sitten leivoin pienen omenapiirakan ja unohdin taikinasta leivinjauheen. Lopputulos oli suloinen, mutta silkkoa sisältä. Kurpitsapiirakka meni hyvin alas komeassa seurassa.
PoistaMinäkin tein kerran kurpitsapiirakkaa. Hain jostain ohjeen ja siitä tuli ihan siedettävän näköinenkin. Reseptiä ei taida olla enää tallessa.
VastaaPoistaIhania nuo sinun hajuherneesi.
Maa-artisokat ovat kauniita, niitä kannattaa viljellä ihan pelkästään jo ulkonäön perusteella. Kuten muuten talvi-kurpitsoitakin.
Jokin taisi mennä pieleen piirakan paistamisessa. Kuuklasin netistä piirakoiden kuvia ja kyllä ne kaikki näyttivät minusta enemmän tai vähemmän lanttulaatikolta :)
PoistaMaa-atisokat ova kauniita kukkiessaan myöhään syksyllä korkeana metsänä.
Voi miten paljo olet suppiksia saanut:)
VastaaPoistaLöysin uuden paikan, poimin kaikki pieneltä alueelta. Vähän pieniä ne vielä olivat, mutta kori tuli kivasti täyteen.
PoistaHih, lanttupiirakkaa : )) Kiva, että maku kuitenkin oli ok.
VastaaPoistaSiltä se minusta näytti :)
PoistaHerravieras ei ollut koskaan aiemmin syönyt kurpitsapiirakkaa, joten hänellä ei ollut vertailukohdetta ja hyvin maistui.
Oho, noin iso korillinen suppiloita! Olen huomannut että tänä vuonna ei kanttarellejä ole oikein näkynyt. Onneksi suppikset korvaa tilanteen :)
VastaaPoistaSama havainto täällä. Kanttarelleja oli vähemmän, mutta herkkutatteja ja suppilovahveroita paljon. Johtunee sadetilanteesta sienten kasvuaikaan.
PoistaOnhan se niin, että osa mausta tulee koettua siinä, kun syö silmillään. Ja lapset ovat heti epäluuloisia mausta, jos tarjottava näyttää "omituiselta". Kaunis tuoksuherne kuvassa!
VastaaPoistaMinulle ruoassa ulkonäkö on aika tärkeä, varsinkin jälkiruoissa. Mutta kyllä esimerkiksi tattirisotto on aina herkullista vaikka ulkonäkö on vaatimaton. Tosin vihreällä saa aina korjattua asiaa.
PoistaMahtava sienisaalis, noista jo saa herkkua monenmoista. Täytyykin patistaa Ukkokulta sienimetsään ;)
VastaaPoistaAnnat Ukkokullan yksin nauttia sienestyksen riemusta :)
PoistaVoi mahoton noita sinun sienisaaliitasi! Kauniit kuvat ♥
VastaaPoistaSiellä ne odottelevat metsässä, suppilovahverot 😊
PoistaKuva artisokankukista on aivan upea! Meillä on syöty tyttären poimimia suppilovahveroita. Ensi viikolla on lomaa, silloin ehtisin itsekin metsään.
VastaaPoistaEnsiviikolla suppilovahveroita on vielä enemmän, sillä ainakin täällä oli vasta ensimmäinen nuori polvi.
PoistaMahtava sienisaalis :)
VastaaPoistaSaalis on jo kutistettu purkkiin :)
PoistaAivan uskomaton sienisaalis, jollet ole ensin vuorannut koria puoleenväliin sanomalehdillä...?
VastaaPoistaJotkut vain ovat ahkerampia kuin jotkut toiset :-)
En ole vuorannut :) Tuossa on korillinen ja päälle tyhjensin vielä pienen pussillisen kun kori oli liian pieni saaliiseen nähden :) Vara-astia pitää aina olla taskussa. Suppikset tykkäävät onneksi kasvaa ryhmissä.
PoistaMoni kakku päältä kaunis. Ja tärkeintä on, että saa syötyä ja elämä jatkuu. Ja kun ei jatku, on valmis lähtöön.
VastaaPoistaNo jopas lanttupiirakka herätti syvällisiä ajatuksia :) Moni kakku päältä kaunis, tämä oli onneksi kaunis sisältä.
PoistaMulla viimeinen kosmoskuka vaasissa samalla lailla kuihtuneiden kavereidensa keskellä.
VastaaPoistaViikko sitten tein pienen satsin suppissoppaa sun viime talvena postittamistasi...niitä syödään säästellen :)
Herrrrkkua!
Nyt on se aika kun kuihtuneitakaan ei raatsi heti heittää pois. Vaikka kyllä noita maa-artisokan kukkia riittää vielä tuoreitakin. Sinulla on sienet säästyneet hyvin :)
PoistaKiitos sinulle, kun aina vastaat kommentteihin! Moni ei reagoi millään tavalla. Mahtavatko edes lukea.
VastaaPoistaKiitos sinulle kommenteista! Kyllä kaikki varmaan lukevat saamansa kommentit. Minusta vuorovaikutus blogissa syntyy juuri keskustelusta kommenteissa.
PoistaKomea saalis!
VastaaPoistaHyödyllinen iltalenkki :)
PoistaKertakaikkiaan mahtava kuva tuo ensimmäinen. Lumoava!
VastaaPoistaNäky oli jotenkin pysäyttävä, miten aurinko onnistuikin valaisemaan vain yhden kukan.
PoistaSinä olet lukijana blogissani. Muutin blogini osoitteen, joten luultavasti se ei enää näy sinun lukuluettelossa. Sama blogi kyseessä, mutta osoite/nimi muuttui. Aiemmin Tarinataival-blogi on nykyään tällaisen osoitteen alla: http://kuralammikonkukkanen.blogspot.fi/ :)
VastaaPoistaKiitos uudesta osoitteesta, nyt löydän perille.
PoistaTaas ihan lyömätön tuo esikoiskuva!
VastaaPoistaBlogissani on haaste sinulle:
http://vironpera.blogspot.fi/2014/10/inspiraatio.html
Kiitos, täytyypä lähteä kurkkaamaan mitkä haasteet minua odottavat :)
PoistaUpeita kuvia!
VastaaPoistaKiitos, Iloinen kulkuri!
PoistaBlogissani on sinulle haaste.
VastaaPoistaKiitos, lähden kurkkaamaan.
PoistaOnpas kauniita kuvia! Tuo hajuhernekin on lähes kuin pieni orkidea <3. Täytyy sanoa, että se lanttulaatikko taikinapedillä ei tunnu visuaalisesti kovin houkuttelevalta, onneksi oli kuitenkin maukasta :-).
VastaaPoistaKiitos! Oneksi piirakan tuoksu ja maku olivat herkullisia, eivät lainkaan lanttumaisia.
PoistaUpea tunnelma ja valo ekassa kuvassa!
VastaaPoistaHauskoja kokkailuja :) Kermavaahdolla sitten seuraavalla kerralla.
Kermavaahdolla voi peittää ulkonäkövirheet jälkiruoissa :)
Poista