17.4.2016

Kiusallista

Kevät ei ole pelkkää auvoa, vaan tuo mukanaan monenlaista kiusaa. Nerossa oli punkki. Aina ne ehtivät ensin, nyt on kuitenkin punkkiliuos lorautettu kissan niskaan. Viime vuonna ensimmäinen punkki ilmestyi jo kuukautta aikaisemmin, silti en taaskaan osannut varautua ajoissa. Punkit ovat yhtä vaarallisia eläimille kuin ihmisillekin, joten nyt viimeistään kannattaa suojata lemmikkinsä.

Hyödystä haitaksi. Olen joskus istuttanut kasvimaalleni marketin viinisuolaheinäruukun. Siitä on tullut viheliäinen kiusa, se leviää pahemmin kuin voikukka ja on yhtä hankala kitkeä pitkän juurensa vuoksi. Tälläisen kasan kitkin yhdestä viljelylavasta. Annoin suolaheinän kasvaa käytävällä ja se onnistui salaa kehittämään kasvuston lootaan. Tässä on vasta ne, jotka ovat ehtineet nostaa lehdet pintaan, varmaan löydän vielä lisää kun muokkaan kasvualustan. Varokaa tätä salakavalaa kaveria. Tavallinen tarhasuolaheinä ei ole lainkaan näin valloitushaluinen.

Mutta enimmäkseen kevät on ihanaa aikaa. Aurinkoisena päivänä Neron voi tavata torkkumasta heinikosta. Se imee lämpöä mustaan turkkiinsa ja nauttii ulkoilmaelämästä. Onneksi kauriita ei ole näkynyt pihapiirissä, ehkä sipulikukat pääsevät kukoistamaan.
Nyt täällä sataa vettä ja sehän tietää kasvuräjähdystä.

Jos haluat liput Lahden Pihapiiri-messuille, osallistu edellisen postauksen arvontaan.

58 kommenttia:

  1. Kiitos muistutuksesta! Pitää huomenna hakea apteekista punkkitipat Kakkosille!

    Täälläkin sataa :) Kaunis lauantaipäivä muuttui illasta sateiseksi ja sade on jaksanut rummutella peltikattoa siitä läpi yön, eikä näytä olevan loppumaiillaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Punkitonta kevättä! Sade tekee hyvää kasvulle ja loppukin routa sulaa.

      Poista
  2. Jaahas, pukkikausi on korkattu. Pitääkin alkaa tarkistamaan kissat, meilläkin tykkäävät nukkua lämpöisessä heinikossa ja mikäs sen parempi paikka saada punkki ihoonsa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Punkit ovat inha juttu, mutta onneksi eläimet voi suojata niiltä. Liuos on tehonnut hyvin joka kesä.

      Poista
  3. Kiitos muistutuksesta! Lakritsa tulikin juuri sopivasti sisälle, joten saa heti myrkyn niskaansa!

    Minulla on aina kuollut toi viinisuolaheinä. Se näköjään kertookin paljon viljelytaidoistani: Tai niiden puutteesta....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Punkitonta kevättä Lakritsalle! Olisipa minullakin sellaiset viljelytaidot, että saisin tuon kuolemaan :) Nyt yritän häätää sen kokonaan kasvimaalta, keväisin on muutakin tekemistä kuin sen kitkeminen.

      Poista
  4. Oi ei, ihana tuo ylin kuva, tuo tunnelma. Ihana, täydellinen hetki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kaunis iltahetki, Nero haaveilee kivellä ja minä nautiskelen teekupposen kanssa puutarhan penkillä. Ilma oli sakeana linnunlaulua.

      Poista
  5. Siinä se taas nähtiin, turhaan odotettiin punkkien ja kotiloiden kuolemista tammikuun pakkasiin! On ne selviytyjiä 😳 (Toivottavasti edes osa tuli kuitenkin tiensä päähän)
    Minä sain tuota suolaheinää naapurilta, varoitti onneksi että on kova leviämään. Seurasin sitä vähän aikaa, nyhdin kaikki pois -mutta vieläkin sitä tuntuu tupsahtelevan omituisiin paikkoihin! Kulkeekohan se kuin yks mun vattunikin pitkiä matkoja ja tupsahtaa vaan jossain kohden ylös?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti tulee huono punkki- ja kotilovuosi :)
      Kaikki pois on nyt teemana täälläkin. Tuo ei ole edes hyvänmakuista vaikka nättiä onkin.

      Poista
  6. Punkkiaika alkoi aikaisin, kiitos kun muistutit. Sissin paksusta turkista onkin vaikeaa huomata noita pirulaisia, joten huomenna apteekkiin asiaa.

    Vitsauksista huolimatta hyvää ja kaunista kevättä!
    Minäkin olen ihmeessäni tuon viinisuolaheinän kanssa, leviää ihan mahdottomasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Pieniähän nämä vitsaukset onneksi ovat :) Koirat ovatkin paljon tehokkaampia punkkimagneetteja kuin kissat ja paksun turkin seasta punkkeja on vaikea huomata ennen kuin ne ovat paisuneet suuriksi ja myös vaikeampi poistaa.

      Poista
  7. Onpa erityisen upea tuo eka kuva! Pikkukuvassa näytti nallelta ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lapaluu törröttää kuin nallen niskakyttyrä :) Muutenkin olen metsässä liikkuessa huomannut Nerossa tiettyä karhumaisuutta.

      Poista
  8. Onneksi meidän Lisse viihtyy enimmäkseen omassa pihassa ja siinä punkkivaara on minimaalinen. Syyni on kyllä tarpeellinen metsäreissulla, joita omistajien laiskuuden vuoksi on tosi harvoin. Vettä sataa tänään, huomenna ja ties kuinka montaa päivää putkeen, jos on sääennustukseen luottaminen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse en ole koskaan saanut punkkia kotipihassa, mutta Neron pihareviiriin kuuluu myös ympäröivä pöpelikkö, metsikkö ja peltojen reunat, sieltä niitä punkkeja löytyy. Sade tekee hyvää, mutta putkesta en välittäisi :(

      Poista
  9. Tosiaan punkit.. Meillä en oleta vielä olevan, mutta nyt pitää laittaa liuos kauppalappuun, jotta muistan ostaa vastaan tullessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Neron lääkelaatikosta onneksi löytyi punkkiliuosta, saatin stoppi verenimijöille heti. Ei ole kovin kauaa siitä kun annoin Broadline-loishäädön, sen pitäisi tehota myös punkkeihin. Olen huomannut, että tuo uusi aine ei ole niin pitkäkestoista kuin muut käyttämämme häädöt.

      Poista
  10. Aivan mieletömän upea kuva tuo ensimmäinen!

    Mun yrttilaatikossa on tehokkaasti levinnyt mäkimeirami, lapsosia sillä on viereisissä laatikoissakin. Sen juuristo on perinteinen kimppu, mutta hurjan sitkeä. On ne yrtit ihania, mutta monet tarvitsevat näemmä omat karsinansa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäkimeirami leviää minullakin monessa aikassa, mutta se on erinomainen perhos- ja pörriäiskasvi ja melko helppo kitkeä pienenä. Jos pitäisi valita hankalin yrtti niin se on kiistatta mintut. Ne kannattaa pitää muista erillään, ovat aivan holtittomia. Mutta ihania kukkiessaan.

      Poista
  11. Niin sataa täälläkin. Se tekee luonnolle hyvää! Tiedän punkki-ongelman koiran omistajana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sade on tervetullut juuri nyt. Koirat ovat varmasti ensimmäisiä punkkien uhreja keväisin.

      Poista
  12. Nerolla on niin vakuuttava haukotus, että minäkin pysyisin kauriina kauempana moisen pedon kidasta ;-)
    Naapurin kukkapenkissä kasvaa ahosuolaheinää, minusta viinisuolaheinä on pieni kiusa siihen verrattuna. Juuret menevät metrin syvyyteen sekä alas- että sivulle päin, vaikka maanpäällinen osa on niin pieni! Outo kasvi, ja lapsena tykkäsin kyllä mutustella sen lehtiä. Viinisuolaheinää kieltämättä kitken joka vuosi yrttilavastani. Ehkäpä sen voisi hävittää, on siinä sen verran karvas maku, ettei sitä tule oikein syötyäkään, ellei ole happaman ystävä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuosta kidasta on syytä pysyä kaukana :)
      Minullakin on yhdessä kukkapenkissä riesana ahosuolaheinä, se tosiaan leviää maavartensa avulla nopeasti kaikkialle. Se on kaunis niittykasvi, mutta ei kuulu kukkapenkkiin.

      Poista
  13. Ihana kuva tuo ensimmäinen ♥
    Punkit on inhottavia, meilläpäin en ole vielä kuullut punkkeja olevan. Eihän se ole kuin ajan kysymys, koska ne tännekkin leviää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nero osasi poseerata juuri oikeassa paikassa :)
      Toivottavasti punkit eivät koskaan löydä teille, ne ovat Suomen vaarallisimpia eläimiä.

      Poista
  14. Ensimmäinen kuva on todella upea, taustalla salaperäinen metsä ja kivellä mietiskelevä kissa, vau! Jaaha, täytyykin laitta koiralle punkkiaine, en halua tavata yhtäkään punkkia tänä vuonna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nero kuuntelee metsän ääniä. Punkkisuoja on paikallaan, punkkitautien oireet ovatiin monikirjoisia, että miten ne osaisi huomata lemmikistään. Yksi eläinlääkäri oletti, että monet vanhempien koirien mystiset vaivat saattavat johtua borrelioosista.

      Poista
  15. Upea kuva tuo ensimmäinen. Kissasi oikein poseeraa! - Mukavaa sunnuntain jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Anneli! Kuvassa voisi olla puhekupla: Onko näin hyvä, näkyykö profiili :)

      Poista
  16. Meilläkin lorautettiin kissoille myrkyt niskaan tällä viikolla. Voi ei, ihan siemenestä laitoin viime kesänä tuota viinisuolaheinää elämäni ensimmäiseen alusta asti laittamaani kukkapenkkiin, hah :D Hyvin siellä muutamat lähti kasvamaan. No täytyy nyt sit koittaa se kitkeä pois ennen kuin aivan riehaantuu :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmyös ystäväni kertoi kylväneensä tuota kavalaa kasvia viime kesänä, varoittelin kovasti sen katalista pyrkimyksistä. Perennapenkistä suosittelen poistamaan sen ennen kuin on liian myöhäistä. Onneksi se paljastaa itsensä nousemalla hyvin varhain

      Poista
  17. Vastaukset
    1. En voi kuin yhtyä mielipiteeseesi :)

      Poista
  18. Meillä on kissoilla, tai pojilla, yrttipannat ja ovat toimineet varsin hyvin. Nekku saa hajusta höperyyskohtauksen, joten sille en ole laittanut vaan on saanut aineet niskaan. Tänä vuonna kokeilen sille impulsseja lähettävää pantaan kiinnitettävää vekotinta, saa nähdä tepsiikö...
    Nero on kyllä ihana kissa, niin musta ja niin kiiltävä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On se ihana :) Ensimmäisenä kesänä kokeilin Nerolla yrttipantaa, mutta se ei tuntunut tehokkaalta. Siinä oli jokin sitruksen tuoksu, jota kissat yleensä inhoavat. Lisäksi pelkäsin, että panta jää kiinni jonnekin hankalaan paikkaa, en uskalla pitää Nerolla minkäänlaista pantaa, paitsi joskus sisällä.

      Poista
  19. Joo, viinisuolaheinä on riesa! Ja rumakin, jos sen antaa kukkia ja kasvaa korkeuksiin. Sitä pitää nyhtää pois ja aina vaan pikkusia alkuja tupsahtelee.
    Se on kevät ja punkitkin sen hoksanneet.
    Voi Nero...mikä valtias ♡ Huuurrja ilme, luulisi että pikkupedotkin pelkäisivät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, se on rumakin kasvettuaan suureksi ja tuottaa tuhat jälkeläistä jos pääsee kukkimaan. Nero on kulmakunnan kunkku ja kylän paras vartiokissa :)

      Poista
  20. Minustakin tuo eka kuva on upea, siinä on jotakin taikaa. Kaunista keväistä viikkoa teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kävin juuri lukemassa Arki porinaa, voi ihme teidän filmitähtinuorisoa. Nero on satukirjasta tuossa kivellä, ilta-aurinkoa vasten.

      Poista
  21. Jaa, laitoin joskus tuota marketista ostettua viinisuolaheinää mökillä yhteen lavaan, mutta jotkut ötökät söivät sen. Onneksi niin, näköjään :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuolla kertaa ötökät tekivät palveluksen :)

      Poista
  22. Oho, jokos ne punkit ovat jo heränneet? Kiitos vinkistä, täytyy pelastaa lemmikkiparat <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt se kiusa taas alkoi. Tietysti ihmistenkin on syytä varoa :)

      Poista
  23. Voi ei, joko on punkkeja, tosin meillä niitä ei ole harmiksi asti ollut vielä koskaan!

    Mulla on aivan samat kokemukset tuosta viinisuolaheinästä, sitä pitää varoa ja työllistää jos pääsee leviämään!

    Nero nauttii keväästä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa hyvälle, ettei punkkeja löydy teidän reviiriltä. Minäkään en ole montaa punkkia täällä tavannut, mutta Nero niitä löytää :) Kevät on ihanaa aikaa kissoille ja ihmisille.

      Poista
  24. Huh onneksi löysit Neron punkin, eikä jäänyt muhimaan. Meillä ei ole koskaan kissoilla ollut, toivottavasti voin jatkossakin luottaa cation heinättömyyden voimaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nero yrittää itsekin esitellä tarrautunutta punkkia, se tietysti kokee ne kiusallisina ja antaa mielellään poistaa ne. Vaarana on, että kissa itse yrittää raapia puutiaista irti, osa punkista jää ihoon ja tulehtuu. Punkit eivät viihdy siisteillä pihoilla, joten tuskin teidän pojat ovat vaaravyöhykkeessä.

      Poista
  25. Vai ovat punkit jo hereillä, ikävä juttu. Täytynee meidänkin hakea liuosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisi tietysti hyvä olla askelen edellä punkkeja, ettei tarvitse sitä ensimmäistäkään poimia kissasta.

      Poista
  26. Punkit on kyllä ikävä riesa. Vielä ei ole näkynyt, mutta viime kesänä muutaman löysin tepastelemasta Helmi-neidin nenältä. Onneksi eivät olleet ehtineet tarttua kiinni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helmikin on siis vaaravyöhykkeessä, vaikka tuskin kirmailee vapaana pöpeliköissä. Onneksi kiusankappaleet eivät ehtineet tihutöihin.

      Poista
  27. Voihan punkki! Täytyypä siis varautua riesan varalta, vaikka vielä emme ole törmänneet. Viinisuolaheinästä minulla ei ole kokemusta, mutta hurjan kasan olet kitkenyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Punkkeja ei huomaa ennen kuin ne käyvät kinni :) Minä uskoin, etteivät ne vielä liiku kun oli niin kovia yöpakkasia vielä äskettäin. Tänään kitkin taas suolaheinää ja nyt maa lienee jo niin sula, että pääsen kaivamaan emokasvinkin pois.

      Poista
  28. Viheliäistä, että Neroa kiusaavat! Upeat kuvat, taas kerran. Ruohikossa haukotteleva Nero on kerrassaan ihana ja ensimmäinen lumoava.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiusaaminen on väärin. Nero on hyvä malli :)

      Poista
  29. Kevät on niin ihanaa aikaa, mutta punkit ei mitenkään mukavia !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Punkitkin iloitsevat keväästä :) Ne eivät tosiaan ole mukavia levittämiensä vakavien tautien vuoksi. Mutta nautitaan silti keväästä ja kesästä.

      Poista

Kiitos kommentista