20.4.2018

Kohtuutonta

Nero nauttii kevään etenemisestä eikä sitä juuri näe sisällä kuin öisin. Harvoin tapaan pehtoorin edes näin aamuisilla torkuilla. Niin paljon kaikkea jännää ja erikoisia eläimiä liikkuu nurkissa, on pidettävä reviirin rajat kunnossa. Auringon valo paljastaa suklaanruskean alusvillakerraston, joka kohta riisutaan.

On tyypillistä minulle, että kun jostakin innostun niin mopo lähtee keulimaan kohtuuttomasti, eikä hommassa ole enää äärtä eikä laitaa. Näin kävi karsinta ja metsänsiivous-projektissakin. Rankakasoja on siellä täällä ja valtavat määrät risuja ja metsän aiemmasta karsinnasta jäänyttä roskaa olen polttanut. Monesti vedän itseni niin piippuun, että illalla vain kaadun sänkyyn lopen uupuneena. Kaikki muu on saanut jäädä kun vietän aikaani sahan kanssa. Homma meni niin veriin, että maanteillä ajellessakin karsin mielessäni pöpelikköä tienvarsilta.

Palkkioksi karsinnasta olen saanut nähdä kaikenlaista jännittävää. Illalla istuin kiikareiden kanssa saunanmökin kuistilla ja näin ketun jolkottelevan jäällä, se paineli läheiseen saareen ja sai liikettä lokkiparveen. Sitten äkkäsin saukon liikkuvan rannassa jään reunaa. En ole tiennyt, että täällä olisi saukkoja, ne tosin liikkuvat laajalla alueella, joten se voi olla kaukaakin kotoisin. Ne ovat vekkuleita eläimiä.

Karsintahommat saavat nyt jäädä, sillä lumi suli kasvimaalta ja pääsin sinne kurkkimaan. Valkosipuleista osa on lähtenyt hyvään kasvuun, osa ei ole ainakaan vielä noussut. Toivottavasti syksyn ja talven märkyys ei ole koitunut niiden kohtaloksi.

Monivuotinen talvi- eli pillisipuli nousee ensimmäisenä, tätä voi alkaa jo hyödyntää.

Lehtiselleri on talvehtinut ja ah, mikä aromi siinä onkaan.

En ole vielä alkanut kasvimaan muokkaukseen, mutta pehtoori oli käynyt kaivamassa yhden kuopan merkiksi, että olisi hyvä jo aloittaa maatyöt karsinnan sijaan.

Ensimmäiset valkovuokon nuput nostavat jo päätään.

Krookukset kasvavat vauhdilla.



Koti. Maanantaina syntyi uusi kuu.

Hyvää viikonloppua kaikille!

50 kommenttia:

  1. Keväisessä luonnossa on niin paljon nähtävää ja ihmeteltävää. Huh, oletpa ollut touhukas! Ihailen sinun naisenergiaasi. Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Aloitin rannan karsinnan helmikuussa ja moni ohihiihtäjä pysähtyi touhujani ihmettelemään. Taidat olla fitissä kunnossa, tokaisi eräskin mies. Kun nainen tekee, niin tehdään kunnolla ja siististi 😀

      Poista
  2. Todella upeita kuvia ja tunnelmia!
    Tuossa viimeisessä kuvassa on todella jotain hienoa. Lämmin kutsuva koti, keskellä upeaa luontoa.
    Muistan elävästi ne fiilikset, kun rakensimme kotiamme syksyllä ja talvella. Oli kylmä ja satoi. Naapureiden ikkunoista kajastui lämmin valo. Se antoi tsemppiä rakennuksella ahertamiseen. Ajattelin, että kaikki tämä johtaa siihen, että joku päivä meidänkin valmis koti on yhtä lämmin ja kutsuva. Ja niin se ihana päivä koitti, ja nyt tunnelma on sama kuin viimeisessä kuvassasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva muisto oman kodin rakentamisesta. On kiva palata iltaretkeltä kotiin kun sieltä tuikkii kutsuva, lämmin valo.

      Poista
  3. Moni homma menee 'veriin' tai 'jää päälle' ja täytyy sanoa, että kyllä olet reipas kerta kaikkiaan, melkoisen savotan olet varmaan tehnyt ja kaunista jälkeä on syntynyt. Hienoja luontohavaintoja olet tehnyt, jää kantaa vielä kuitenkin kettua! Saukko oli varmaan sellainen bonuspalkinto!

    Kasvimaalla katselin myös pilli- ja ruohosipulin heräilyä, maa oli tosin vielä märkää, mutta pian pääsee sinne touhuamaan taas. Perunoita olen jo ottanut itämään muutamaa sorttia.

    Tuo alin kuva on todella upea! Kaikki kuvat ovat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Nautin siitä esteettisestä elämyksestä kun näen maan muodot ja kauniit sammaloituneet kivet pusikon ja ryteikön sijaan. Ja mikä parasta; rantametsikössä pääsee nyt liikkumaan vapaasti ja ihailemaan kevään vaiheita.
      Jännitin kovasti jään kantavuutta ketun alla, miten se mahtoi päästäkään jäälle, sillä rannat ovat sulaneet jo pari metriä. Katselin kettua ensin tuossa omalla pellolla, joten jostain läheltä se kipitti jäälle.
      Perunat minullakin ovat jo itämässä, kunhan maa kuivaa, pääsen muokkaushommiin.

      Poista
  4. Sinulla on kamalasti jo kaikkea kaunista ja ihanaa. Toivon, että pääsisin itsekin ulkoiluttamaan kameraa viikonloppuna. Miten nuo kaikki alut ovatkin niin hellyyttäviä ja kauniita kaiken harmauden keskellä! Kevät on vaan niin parhautta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kevät on niin huumaavaa aikaa, etten ole itsekään paljon ehtinyt kameraa ulkoiluttaa, mutta nyt kun on alkanut oikeasti tapahtua kasvussa, tekee mieli tehdä kamerakierroksia.

      Poista
  5. Nerosta ihastuttava kuva ruskealla taljalla loikoilemassa! <3
    Kevään ihmeitä ja eläinten kevätpuuhia siellä saakin nyt ihmetellä.

    Aurinkoa viikonloppuun!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Nyt saa metsän siivous loppua ja eläimille pitää antaa pesimärauha. Niiden puuhia on hauska tarkkailla.

      Poista
  6. Olet tosiaan painanut hommia. Ja voit jatkaa työtä kasvimaalla. Ihania kasvunalkuja siellä näkyy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Metsätöissä kohotettiin kuntoa kasvimaakautta varten 😊

      Poista
  7. Ihanaa kun sulla on jo noita sipuleita ja kaikkea. Tuo on varmaan se hyöty, mikä oikeasta kasvimaasta tulee. Mulla kun on vaan niitä laatikoita, enkä ole niissä mitään yrittänyt talvettaa. Tosin huomasin että jotain sipuleita oli jäänyt keräämättä ja osa taitaa olla ihan syömäkuntoisiakin:)) Nähdäänkö Lahdessa Pihapiirimessuilla? Ootko minä päivänä tulossa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikenlaista hyötyä on jo tulossa :) Olen Lahdessa huomenna iltapäivällä, olisi kiva tavata.

      Poista
    2. Eikö messut olekin vasta viikon kuluttua eli 27.-29.4?

      Poista
    3. Hih, niin tietysti. Olen paikalla siis 28. lauantaina. Mitähän oikein ajattelin, mnulla on vieraitakin täällä viikonloppuna, enkä tosiaankaan ollut lähdössä minnekään. Nähdäänkös silloin?

      Poista
    4. Nähdään lauantaina! Viestitellään ajasta, meitä on paikalla aika joukko:)

      Poista
    5. Kiva nähdä pitkästä aikaa!

      Poista
  8. Kiva postaus ja ihanat kuvat. Viimeinen ihan paras, koti. :)
    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  9. Ihanat kuvat ja niiden tunnelma, kevät, koti<3<3
    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  10. Minulla on vähän samanlainen tapa työskennellä eli innostuessani jostain haluan tehdä sen alusta loppuun ja mieluummin vielä keskeytyksettä. Parisuhteessa siitä aiheutuu välillä skismatilanteita,kun puoliso on ihan toista maata ja haluaa ruoka- ja kahvitauot, eikä ymmärrä itsensä piippuun vetämistä. Rajansa kaikella, mutta joskus siitä raatamisesta silti nauttii, vaikka se vie voimat. Kunnon urakan jälkeen on kerrassaan hienoa katsoa aikaansaannoksiaan ja suoda itselleen lepo. Ulkona työskennellessä tulee väkisinkin myös havainnoitua luonnon ilmiöitä, mikä on bonusta suoritetusta työstä.
    Hienot kuvat, kuten sinulla aina. Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Talkoissa aina harmittelen kun täytyy pitää taukoja :) Ihmiset käyttävät energiaansa eri tavoin, minun on vaikea hidastaa kun pääsen vauhtiin. Fyysisen työn aikaansaama väsymys on mukavan totaalista ja uni sen jälkeen makoisaa. Ja tosiaan kättensä jäljen näkeminen on hyvä palkinto raadannasta.

      Poista
  11. Pihahommissa on helppo vetää överit, etenkin keväisin. Mutta se on hyvää väsymistä, tietää tehneensä. Muutama vuosi sitten näin läheisellä järvellä saukon, se oli ensimmäinen ja ainut kerta kun olen nähnyt sen luonnonvaraisena.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyötyliikuntaa ihan ilmaiseksi. Lapsuuden perheeni kesämökin rannoilla eleli saukkoja, niitä oli hauska seurata. Myös Jäämerellä olen saanut seurailla saukkojen leikkejä.

      Poista
  12. Hassua: karsit tienvarren pöpöleikköä mielessäsi! Niin voi käydä. Helposti talven jäljiltä on fyysisestikin huonommassa kunnossa, että pihatyöt vievät voimat. Illalla vain kaatuu sänkyyn.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Silmä kouliutui näkemään liian tiheän pöpelikön rumuuden, onneksi ei ollut saha mukana :) Pöpelikön karsinta ja rankojen sekä risujen raahaaminen on ollut talvinen kuntokoulu. Ehkä puutarhahommatkin sujuvat nyt kevyemmin.

      Poista
  13. Pöpelikön raivaus vie varmasti mennessään, vaikka onkin kovin fyysistä hommaa. Siinä näkee nopeasti työnsä jäljen. Ja tuo päivän raukeus on palkkio hyvästä työstä, joka antaa hyödyn lisäksi sekä henkistä että fyysistä kuntoa. Reipas ja energinen naisihminen siellä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juurikin tuo kättensä jäljen näkeminen joka päivä on erinomainen palkkio raadannasta. Kaunis metsä on nautinnon lähde.

      Poista
  14. Upea kuvasarja ja kertomus kevään etenemisestä ja kevättöistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Nyt kevättyöt jatkuvat puutarhassa.

      Poista
  15. Se on loppupeleissä nopeaa se puun kaataminen ,mutta senjälkeen vasta se työmaa alkaakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Naulan kantaan. Puu kaatuu parissa minuutissa, mutta loppupäivä saattaa kulua karsintaan, pätkimiseen ja ainesten pois kuljetukseen.

      Poista
  16. Kiva blogi sinulla. Ensimmäisen kerran vierailin ja tuli luettua vanhempiakin postauksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Lämpimästi tervetuloa vierailemaan tänne, Hilu!

      Poista
  17. Onpas sinulla kunnon työtahti ;)
    Muistan kun vinkkasit että talvivalkosipulia ei tarvitse istuttaa niin hurjan syvään koska sen voi kattaa talveksi. Minulla ei ollut olkea yms. mutta kuorikatetta laitoin suojaksi. Nyt mietin milloin ottaisin katteen pois? Lavani on talon seinustalla auringossa.
    Kivoja kuvia postauksessasi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Syksyn lehdetkin voi haravoida katteeksi. Minä otin jo olkikatteen pois ja laitoin hallaharsot tilalle. Paksu kate eristää kylmältä, mutta keväällä se myös hidastaa maan sulamista, eli eristää lämmöltä. Pelkäsfin myös, että katteen alla on liian märkää sateisen syksyn jäljiltä. Valkosipuli kestää hyvin kylmää, mutta alut kannattaa suojata jotenkin vielä hetken aikaa.

      Poista
    2. Kiitokset vastauksesta :)
      Taidan siis poistaa katteen ja etsiä harsot tilalle.

      Poista
    3. Ole hyvä ja kun sipulit ovat lähteneet hyvin kasvuun, kannattaa antaa nille lannoitetta.

      Poista
  18. Hyvä että työnjohto muistuttaa kevättöistä;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pehtoori huolehtii kiitettävästi viljelyksistä :)

      Poista
  19. Siis tuo ensimmäinen kuva Nerosta, se sulattaa sydämen <3

    Sinä olet niin ahkerana siellä, ihanaa kevättä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Nero on sydänten prinssi :)

      Poista
  20. Onneksi on ihania blogiystäviä, jotka vinkkaa blogeista joita kannattaa lukea. Näin löysin blogisi <3 <kaunista katseltavaa ja ihania tekstejä...ja tuo rakkaus puuhommiin ja risusavottaan tuntuu myös niin omalta jutultani ja tietenkin karvalapsille on aina tilaa sydämessä <3
    Mukavaa viikonloppua ja messuilua ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja lämpimästi tervetuloa, Satu! Mielenkiintoista, miten blogiyhteisöt rakentuvat ja ystävyydet syntyvät tätäkin kautta.
      Risusavotta on koukuttava harrastus siinä kuin puutarhanhoitokin :)

      Poista
  21. Roskapostikansiosta löytyikin posti.. Saatan jopa päästä paikalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hieno juttu, ehkä tavataan taas piakkoin. Oli kiva kohtaaminen Lahdessa tänään.

      Poista
  22. Mieletön että kevät on edennyt jo noin pitkälle! Kyllä Neron kelpaa, ja emännän myös! Hauskaa vappua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Täällä kotimaassa kevät etenee hitaasti, mutta varmasti :)

      Poista

Kiitos kommentista