3.5.2018

Uusi suu ruokittavana

Kuvan otin yöllä taskulampun valossa.
Vappuaattona tulin saunasta ja oli jo pimeää. Marjapensaiden keskella havaitsin liikettä ja luulin, että suuri vesimyyrä siellä vaeltaa. Kävin hakemassa taskulampun ja huomasin kulkijan siiliksi. Se oli varmaan vasta herännyt ja nälkäinen. Kävin Neron ruokakaapilla ja toin siilille annoksen kissanruokaa. Jätin sen aterioimaan rauhassa. Noin tunnin päästä lähdin katsomaan onko ruoka maittanut ja olisin korjannut mahdolliset tähteet pois.
Nälkäinen neulatyyny oli popsinut kaiken ja taskulampun valossa näin, että se oli kylläisenä käpertynyt marjapensaan alle nukkumaan. Vein sille vielä vähän peittoa, sillä yöstä oli tulossa kylmä.
Olen aina toivonut siiliä pihapiiriin, mutta tämä on ensimmäinen lähes 20 vuoteen. Toivottavasti se jää tänne asumaan.

Seuraavana iltana kyttäsin näkyykö siiliä marjapensaikossa, mutta turhaan. Satoi ja improvisoin siiliä varten pienen majan, jossa oli kuivia olkia mukavuutena. Vein majan viereen lautasellisen ruokaa ja yritin tiirailla ikkunasta näkyykö kupilla liikettä. Näkyi, musta kissa siellä mietti, että aikooko piika panna sen ulkoruokintaan. Aamulla lautanen oli tyhjä, mutten tiedä kuka ruuan popsi.
Toivottavasti Nero ei kiusaa siiliä, sillä kissa on selvästi vähän töpinöissään ja kyttää jatkuvasti ulkona. Kukkapenkkiä tarkastellessani löysin eilen siilin ulosteen, joten kyllä se täällä liikkuu. Ruokkisin sitä jonkin aikaa näin keväällä ja syksyllä voisin antaa ruoka-apua talvehtimista varten.
Ajattelin, että se söisi kaikki etanat puutarhasta, mutta etanat ovatkin vaarallisia siileille. Etanat ja kotilot ovat niille ensisijainen keuhkomatojen tartunnanlähde. Keuhkomadot ovat pääsyy siilien tautikuolemiin. Onneksi pihalta löytyy runsaasti myös muuta hyönteisravintoa.

Valkosipulin kasvatuksesta haluan sanoa vielä, että niille voi toki jättää katteen koko kesäksikin. Minäkin laitan sipuleille uuden olkikatteen lannoituksen jälkeen. Kate pitää maan tasaisen kosteana ja estää rikkaruohojen kasvun. Lehtikatetta en suosi kasvimaalla, koska etanat tykkäävät siitä.

38 kommenttia:

  1. Nyt olen siilistä kateellinen! Meilläkin mökillä niitä pari kesää sitten kuljeskeli. Enää ei ole näkynyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen aina kadehtinut niitä, joiden pihall liikkuu siilejä. Ajattelin, että ne viihtyvät vain taajamissa, eivätkä eksy näin syrjään. Ilahduin kovasti tulokkaasta ja toivon, että se jää tänne asumaan.
      Aivan lähellä on mäyräluolasto ja siilit ja mäyrät eivät voi elää samalla alueella. Viime aikoina ei mäyriä ole näkynyt, ehkä ne ovat muuttaneet pois.

      Poista
  2. Minun kokemukseni mukaan, kissa ja siili tulevat erittäin hyvin toimeen keskenään. Äkkiä Nero oppii, että ei siilissä ole mitään kiinnostavaa (paistia). Hyvä parivaljakko, joiden välillä ei tarvitse pelätä verilöylyä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla! Nero innostuu aina hirveästi kun pihapiiriin ilmestyy uusi laji, toivottavasti siili ja kissa löytävät sopusoinnun.

      Poista
  3. Oi ihanaa! Siilit ovat niin hellyttävän suloisia. Meillä oli viime kesänä kaksi siiliä pihapiirissä. Tänä keväänä olen varmuudella nähnyt vasta yhden noin viikko sitten. Siitä lähtien olen laittanut kissanruokaa ulos samaan paikkaan kuin viime kesänäkin heitä ruokin. Aina on kuppi tyhjentynyt. Yhden kerran näin siilin siinä syömässä, joten toivottavasti kuppi on muillakin kerroilla tyhjentynyt siilien toimesta.
    Meillä kissat pysyvät siileistä muutaman metrin päässä, siilit kyllä kiinnostavat, mutta kissat eivät ihan lähelle mene.
    Viime kesänä Ruusa oli nukkumassa lavakauluskasvimaalla ja siili taapersi ihan Ruusan vierestä, kumpikaan ei reagoinut toisiinsa mitenkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helpottavaa kuulla, että kissat oppivat arvostamaan siilejä. Luin netistä, että siilit oppivat nopeasti ruokintapaikan ja aikataulun. Täällä metsän keskellä vain on arveluttavaa jättää ruokaa yöksi ulos, se saattaa houkutella monenlaisia eläimiä ja täytyy ajatella myös Neron turvallisuutta. Jospa siili oppisi tulemaan hämärissä aterialle baarin aukioloaikoina.

      Poista
  4. Onnea uudesta asukkaasta, siilit ovat ihania! Toivottavasti se jää asumaan pihaasi. Uskon, että yhteiselo Neron kanssa sujuu mutkattomasti. Täällä meilläpäim on yksi perhe, joiden missio on ollut vuosia siilien talvikotien rakennus, projekti on ollut vuosia hyvällä mallilla. Meillä ei siilejä ole, toisaalta onneksi sillä tuo meidän kylätie on sellainen missä autot ajavat aika lujaa ja yhteentörmäyksilttä ei siis voi välttyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä olisi siilille rauhalliset oltavat ja hyönteisiä riittää ravinnoksi. Puoliso pitäisi tietysti löytyä, siilit tuskin viihtyvät yksin.
      Katselin jo talvipesän rakennusohjeita netistä, vaikka täällä on myös paljon luonnonmukaisia talvehtimismahdollisuuksi, mutta kunnon tupa on aina kunnon tupa :) Alan uskoa, että kissa ja siili voivat elää rinnakkain.

      Poista
  5. Suloinen!
    Hih, luulin ensin että Nero on saanut pikkusisaruksen:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kissatkin olisivat tervetulleita, mutta huonot kokemukset muista kissoista on tehnyt Nerosta erittäin reviiritietoisen, pelkään ettei yhteiselo sujuisi ilman kärsimystä. Suloinen siili voi pitää pihalla omaa hoviaan :)

      Poista
  6. Toivotaan, että siili jää pihapiiriin.
    Tosi hyvän kuvan olet saanut taskulampun valossa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekin ihmettelin miten hyvin taskulampun valossa kuvaaminen onnistui, oli siis jo aivan pimeää. Taskulamppu polvien välissä säätelin kameraa :)

      Poista
  7. Ihana siili. Meilläkin oli jossain vaiheessa rivarin pihapiirissä siili mutta nyt sitä ei ole näkynyt vuosiin .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siilejä vaanivat monet vaarat, ihminen llienee kuitenkin sen pahin vihollinen kaikkine härpäkkeineen ja ympäristömyrkkyineen. Ne ovat kuitenkin hyötyeläimiä ja niin suloisia pihaolioita.

      Poista
  8. Mä en ole nähnyt aikoihin siiliä, tytön talon lähellä taisi olla siili, kun he ruokki sitä kissanruualla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onkohan siilit vähentyneet kun moni sanoo, ettei ole nähnyt aikoihin. Toivottavasti siilini löytää kaverin ja ne perustavat tänne siiliyhteisön. Talo tarjoaa kevät- ja syysruokinnan.

      Poista
  9. Siilet ovat jänniä (ainakin maalla), mutta emäntä ei anna mennä tassuetäisyydelle niitä! Tylsää.. - Max

    VastaaPoista
  10. Siilet ovat niin ihania, toivoisin niitä meillekin, mutta ei ole näkynyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lapsuudenkotin pihassa oli aina paljon siilejä. Onneksi tännekin on nyt ilmaantunut yksi.

      Poista
  11. Oih siili <3 meilläkin on siilipyörinyt, mutta viime kesänä en enään nähnyt ja nyt kun luin tekstisi, niin pelkään, että juuri tuo keuhomato on syynä, koska meillä niitä kotiloita kuhisee ja edellinen siili oli kyllä hyvin syöneen näköinen ja kokoinen...
    Hih, meillä koira ei voinut 'sietää' siiliä, mutta eipä sille mitään voinutkaan

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisiko kotiloiden runsastuminen syynä siilien katoamiseen? Täällä ei onneksi ole lehtokotiloa, eikä etanoitakaan liiaksi, muuta hyönteisravintoa kyllä riittää.
      Olen joskus nähnyt koiran "tulevan hulluksi" siilin nähtyään. Onneksi siilillä on hyvä suojamekanismi.

      Poista
  12. Mukavaa, että siili on löytänyt tiensä pihapiiriisi. Neljä vuotta sitten näin meidän pihassa viimeksi siilin. Aiemmin niitä asusti useampikin ja ne talvehtivat terassin alla. Oli hauska keväällä kuunnella urosten ääntelyä jalkojen alla. Meilläkin Juuso ja siilit tulivat hyvin juttuun ja mahtuivat hyvin samaan pihapiiriin. Nyt ei ole siilejä näkynyt ja pelkäänpä, että ympäristön tieremppa ei niitä hetkeen edes tuo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ympäristön myllerrys on taatusti liikaa siilille, jos se ei ole turvassa portaiden alla :)
      Oma siilini on käyttänyt bed and supper -palvelua hyväkseen, sillä pahnaolkiin oli kaivettu pyöreä kolo ja ovensuussa oli siilin jätös.

      Poista
  13. Siili on niin suloinen eläin. Ihanaa, kun olet saanut pihasiilin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kovin innoissani tästä uudesta tulokkaasta.

      Poista
  14. Voi ihanuus. Me taidamme asua liian maalla sillä täällä ei ole siilejä, kaupungissa sellainen vieraili säännöllisesti pihassamme. Olkikate on hyvää kasvimaalle, minä hautaan sen alle käytävien kohdalla puutarhan lehtiä jotta saan lisää humusta. kasveille en uskalla käyttää lehtikatetta sinun tavoin, vesi saa ne tosi tiiviiksi kerrokseksi ja kasvit eivät tykkää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin aina luulin, etteivät siilit vaivaudu tänne korpeen, vaan pysyttelevät kulttuurin parissa. Mutta niin vain ilmestyi pihasiili tännekin.
      Ruohokate olisi myös hyvää, se lannoittaa kasveja, mutta minä sain siitä viheliäisen rikkaruoho-ongelman. Riippuu tietysti millainen nurmikkosekoitus on.

      Poista
  15. Siilit ovat hyödyllisiä puutarhan eläjiä, harmi vaan, että saavat noista etanoista ja kotiloista tauteja, muuten oltaisiin monella pihapiirillä ratkaistu kotilo-ongelmat. Mutta mukava niiden lyllerrystä on seurata ja joskus tuovat poikasensakin näytille:) Toivotaan, että siilisi viihtyy - joko keksit sille nimen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, tänään jo mietin nimeä, koskapa siili tuntuu viihtyvän pihapiirissä. Seurailin sitä tänään ja on se mukava olento ja mestarillinen kätkeytyjä.
      Nyt ryhdyin pohtimaan, että saavatko muutkin etanoita syövät eläimet keuhkomatoja, todennäköisesti.

      Poista
  16. Meilläkin siili heräsi tuonne hankien keskeen takapihalle. Olen antanut nyt kissan Latsia siilille ja hänen lapsilleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa, että ruokit siiliperhettä. Mistä ne hankkisivat ruokaa kun lumi on vielä maassa, kuolisivat varmasti ilman ruoka-apua.

      Poista
  17. Oi, siilit on ihania :)
    Entisen kodin pihalla siellä rivarissa siili oli vakituinen vieras. Siellä olikin koko takapiha asuntokohtainen, osalla runsas puutarha, osalla ihan luonnontilainen. Minusta oli tosi kiva ettei siellä ollut sellaista valtavaa rivaritalon takapiha nurmikkoa koko talon mitalta. Tykkäsin ja siilit tykkäsi myös :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siilit ovat mukavaa seuraa ja viihtyvät ihmisten läheisyydessä. Suomessa kanta on kuulemma taantunut, joten ruokinta ja talvipesien laitto auttaa kantaa elpymään.

      Poista
  18. Oi, ihana siili! Toivottavasti se päättää asettua luoksesi asumaan. :) Mukavaa alkavaa viikkoa sinulle ja Nerolle! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Siili on erittäin tervetullut meidän pihapiiriin.

      Poista
  19. Siiliä pihaan toivon minäkin!!

    Etanoista ja kotiloista pääsee parhaiten eroon puun tuhkalla, tai jos sitä ei ole, niin sitten dolomiittikalkilla.
    Kylvät sitä reilusti, sihdin läpi tai ilmaan heitellen. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkistä! Seuraavaksi katankin kaalimaan tuhkalla, sitä puulämmitteisessä talossa riittää. Siilit ovat mukavia naapureita.

      Poista

Kiitos kommentista