8.5.2012

Valkoista pellavaa

Tein pitkästä aikaa pienen kirpputorikierroksen. Tällä kertaa löysin upeita tekstiilejä. Alimpana on pitsilakana kotikutoista pellavaa, punaisella monogrammilla. Oikealla näkyy pellavaisia pikkuliinoja, joissa pitsireunus ja valkokirjontaa. Takana on silkkilangalla tehty ristipistotyö kauniissa kehyksessä, amoriini taluttaa neitoa ♡. Ihan taimmaisena pellavainen tyynynpäällinen valkokirjonnalla. Käsityötarvikkeita ja pieniä rasioita. Housunnappeja parhaasta raaka-aineesta, kiiltolakeeraus, ainutlaatuinen, 1 grossi.  
Steel pins, best quality 200.

Toinen pellavatyynynpällinen, jossa valkoinen monogrammi ja nyplätty koristekolmio. Myyjä ei kovasti arvostanut käsityötä sillä esimerkiksi kaksi tyynynpäällistä maksoivat yhteensä kolme euroa.

Pari puuvillaista pitsityynyliinaa ja suuri pellavainen pöytäliina.

Pieni pellavainen pöytäliina valkokirjontaa ja reikäommelta. Ihailen tälläisiä käsityönäytteitä ja vanhan pellavan tuntua, nämä menevät käyttöön.

Sokerina pohjalla: Prinsessornas kokbok osat 1 (smörgås, lunch- och mellanrätter, soppor, fisk) 2 (fisk, såser, kött)
ja 3 (aladåber, sylta, korv m.m., växträtter, efterrätter). Ruotasalaisten keittokirjojen klassikko vuodelta 1938. Sarjaan kuuluu vielä neljäs osa, leipomukset, mutta sitä en löytänyt (siellä olisi sen kuuluisan prinsessakakun alkuperäisohje). Prinsessat Märtha, Margaretha ja Astrid olivat Jenny Åkerströmin keittokoulun oppilaita.

Tere tulemast Liisi ja tervetuloa mukaan ansa! 
Mukavaa kevätviikkoa kaikille!

34 kommenttia:

  1. Ihania löytöjä teit kirppikseltä! Paljon sai samalla historiatietoa postauksestasi, minä en kaikkia nappeja ja pitsiliinoja niin hienoiksi ja arvokkaiksi tunnistaisikaan (harmi) Kauniit kirjat myös!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä löydöt oli ihan pakko korjata talteen :)

      Poista
  2. Voi, kuolaan täällä noiden pitsityynyliinojen perään...niin kauniit!
    Ei millään voi uskoa, että joku möi ne todellakin kolmella eurolla??
    Valkokirjonnasta pidän kovasti myös...ja nuo suloiset kirjat ja käsityötarvikkeet...voi voi...jään tänne huokailemaan:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ostan kirppareilta vanhoja käsitöitä ja pellavia, jos löydän edullisesti. Tämä kasa oli ihan löytö. Pellavaliinavaatteet ovat uskomattoman kestäviä ja kauniita. Valkokirjonta on myös minun suosikkejani.

      Poista
  3. Mahtavat löydöt,sulla on muutenkin lahja löytää mitä erikoisempia esineitä,monta sellasta juttua olen täällä nähnyt mitä en ole nähnyt missään muualla=D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harjoituksen myötä kirppissilmä on kouliintunut :) Käytän aika vähän aikaa kiertelyyn, kuljen nopeasti pöydät läpi tutka tarkkana. Lisäksi pidän tiukkaa budjettia.

      Poista
  4. Mukava harrastus tuo kirppislöytöily =D
    Itsekin käyn aarteita etsimässä.
    Nuo vanhat napit ja nepparit sekä peltirasiat on kanssa mun heikkous. Niin siis niiden kaikkien muiden ohella ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siitä mukava harrastus, ettei koskaan tiedä mitä tulee vastaan. Mikä noissa pikku rasioissa niin viehättääkin, minulla on jo melkoinen kokoelma.

      Poista
  5. Voi eeiiiii miten ihanat prinsessojen keittokirjat :-D Nyt alkavat sinultakin sitten luonnistua aladoobit ;-)
    Aivan mahtava löytö kerta kaikkiaan nuo tekstiilit. Vanhat tekstiilit ovatkin todella hienoja. Minulla on tallessa yksi repaleinen tyynyliina isoisoäitini monogrammilla, sitä ei voi heittää pois, ajattelin joskus yrittää tehdä samanlaisen uuden, mutta se oli joskus se... ehkä sitten eläkkeellä. Isoisoäidin monogrammilla varustettuja upeita kuosiinkudottuja (jokainen eri kuosia!) valkoisia lautasliinojakin löytyy, on ne mahtavia aarteita. Jostain syystä tuo valkokirjonta valkoisella pohjalla, niin kuin taustan ruusukuvioinen tyynyliina, sykähdyttää aivan erityisesti. Vielä kerran: upea löytö, ja onneksi menivät nyt hyvään kotiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen heikkona vanhoihin keitto- ja kotitalouskirjoihin. Niitä on kiva lueskella ja ihmetellä, miten työlästä kodinhoito oli joskus verrattuna nykyaikaan. Aladoobi aloitetaan teurastetun eläimen puhdistuksella, tosin ei tässä prinsessojen kirjassa. Oma mummuni oli varsinainen käsityökone, olen varmaankin häneltä oppinut arvostamaan hyvin tehdyn käsityön kauneutta. Yritän antaa näille hyvän kodin, oikein odotan, että pääsen näitä silittämään ja mankeloimaan :)

      Poista
  6. ohhoh upeita löytöjä! kirppiksillä saa käydä ahkeraan ja jos löytöjä tekee (kuten tämä) ne on varmaan yksi 30sstä käynnistä kun tällaisia tekee :)
    hienoa käsityötä. punaisella langalla kirjailu on kiva- ja vähän harvinaisempi ehkä kuin valkoisella.. oma mummoni teki kirjailut iloisesti punaisella kans! :D
    mukavaa päivää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, usein ostoksilta palaa tyhjin käsin ja hyvä niin, muuten menisi maku ja viehätys. Minulla on aika pitkät kauppamatkat ja käyn samalla kirppiksillä, aika usein tulee niissä poikettua. Ennen haluttiin laittaa puumerkki hienosti tehtyyn käsityöhön. Aurinkoista päivänjatkoa!

      Poista
  7. Ehkä se neljäs osakin tulee vielä joskus vastaan ja saat Prinsesstårtan ohjeen:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todella hienot löydöt olet korjannut talteen! Milloinkas aloitat aladoobin (eli "tytinän", kuten mummoni sitä kutsui) teon?

      T. Sari Puumulista

      Poista
    2. Ehkä pääsen joskus kuninkaallisin leivontaohjeisiin käsiksi. Sitä ennen en prinsessakakkua leivo :)

      Poista
    3. Sari, meilläkin puhuttiin tytinästä, muistan, että se oli oikein hyvää. Voi olla etten tämän elämän aikana ryhdy yrittämään aladoobin valmistusta, mutta eihän sitä koskaan tiedä.

      Poista
  8. Huippulöytöjä! Kohta teillä syödään kuin kuninkaallisilla ja niinhän nuo upeat tekstiilit sopii siihen seuraan:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan, fiinit ajat koittavat. Hopeat sopivat noille pellavapöytäliinoille oikein hienosti :)

      Poista
  9. Voi järkytys mitä löytöjä! Minäkin olen ihan heikkona tuohon valkokirjontaan. Pääsiäisenä tutustuin kirjasarjaan Kotien kätköistä. Kävin sitten vappuna ostamassa koko sarjan toiselta tekijältä, joka asuu Koski Tl:ssä, kun kuulemma kaupasta ei enää kirjoja saa. Yksi kirja oli kokonaan valkokirjonnasta. Myös nuo vanhat nepit ja rasiat. On se kummallista, ettei vanhoja käsitöitä arvosteta. Toisaalta, oikein hyvä että niitä myydään kirppikseltä. Silloin ne jotka tunnistavat nuo käsityöt aarteiksi, saavat ne "pelastettua".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, tuo on ihana kirjasarja, montako osaa siinä kaikkiaan on? Luulen, että vanhoja käsitöitä kyllä arvostetaan yleisesti, mutta nämä olivat ehkä jonkun mummun jäämistöä, josta ymmärtämättömät halusivat päästä eroon. Asuin kaupungissa talossa, jonka asukaskanta oli melko iäkästä ja jäämistöt kuskattiin suoraan roskalavalle. Sieltä keräilin paljon aarteita. Parempi kirpputori kuin roskalava.

      Poista
  10. Hienoja liinoja ja valkokirjontaa, arvotavaraa!..tulee mieleen ajat, kun piti silloisessa kotiteollisuuskoulussa opetella nuo lajit millintarkasti...vieläköhän osaisi..eihän siitä ole kuin 30 vuotta!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä ne taidot varmasti ovat johonkin muistiin jääneet. Ainakin tiedät miten paljon vaivaa tuollaisten tekeminen vaatii. Ja nuo itsekudotut pellavakankaatkin, ne ovat niin kauniita.

      Poista
  11. Ihania löytöjä! Varsinkin nuo pitsikolmiolla koristellut tyynynpäälliset tosi upeat!

    VastaaPoista
  12. Luulen, etteivät monet erota materiaaleja toisistaan. Myyjällä oli myös konetekoa olevia tekstiileja, kaikilla oli samat hinnat. Kuorin tietysti kerman päältä kun tuli tilaisuus.

    VastaaPoista
  13. Ihania löytöjä! Ja miten iloinen olen että saivat arvostavan kodin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt tarvittaisiin vielä suuri liinavaatekaappi ;) Toivottavasti nämä taideteokset viihtyvät meillä.

      Poista
  14. Voi mitä löytöjä! Itselläni on ollut viime aikoina vähän tyhjäntahmeita kirppiskierroksia, ihanaa että hyviä löytöjä tehdään edelleen!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harrastuksen luoneteeseen kuuluu myös nuo tyhjäntahmeat kaudet :) Siksi juuri löydöt tuntuvat melkein lahjoilta. Ei pidä lannistua, jonain päivänä aarre odottaa löytäjäänsä.

      Poista
  15. Ihania löytöjä! nuo keittokirjat ja ristipistotyö ovat aivan mahtavia. Kirjotut työt tapaavat monesti maksaa ihan älyttömiä summia, joten todellisia löytöjä teit! Valaa uskoa omiinkin tuleviin kirppistelyihin:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toisella kirppiksellä näin hyvin pienen valkokirjotun ja reikäompelein koristetun pöytäliinan, se maksoi 25 euroa. Minun koko saaliini ei maksanut lähellekään sitä. Kevät on mielestäni hyvä kirppissesonki.

      Poista
  16. Mitähän sanoisi, kateellinen. Aivan ihania löytöjä. Olin eilen kanssa kirpparilla ja siellä oli yksi pöytä sellainen, että tein täyskäännöksen ja lähdin ulos. Mahtoi kassa ihmetellä. Siinä pöydässä oli 11 kpl vanhoja erikokoisia myrskylyhtyjä, 3 isoa pitkää pärehöylää, 4 pienempää, kylvövakka, kattiloita, astioita, pulloja...omaisuus olisi mennyt. Oli osattu hinnoitella....mutta vaivaa...kertakaikkiaan

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus tulee minullakin täyskäännöksiä. Metsästän vain löytöjä, vaikka olisinkin kiinnostunut joistakin tavaroista en osta niitä jos niissä on iso hintalappu. Olen hintatietoinen :)

      Poista
  17. Olen samaa mieltä, että hyvä kun nuo aarteet menivät niitä arvostavalle ihmiselle!!
    Saanko rohkaista mieleni ja kysyä, käytkö kirpputorilla etelä-,itä-, pohjois- vai länsi- Suomessa? Jotenkin tulee tunne, ettei nuo löydöt voi olla pääkaupunkiseudulta. Itse en juurikaan käy kirpputoreilla. Asun Keski-Uudellamaalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Etelä-Suomessa koluan kirpputoreja. Asuin aiemmin Helsingissä ja tein siellä paljon löytöretkiä. Nykyisin hinnat taitavat pääkaupunkiseudulla olla aika korkeat. Tosin niin taitaa olla vähän joka puolella, mutta joskus onnistaa.

      Poista

Kiitos kommentista