5.5.2014

Arkiruoka

Arkikuva numero 3
Varoitus! Postaus sisältää asioita, jotka voivat järkyttää herkimpiä lukijoita.
Eräänä aamuna prinssi toi suuren vesimyyrän sisälle makuuhuoneen ikkunasta. Olikin jo aika nousta ylös. Kehuin saalistajan ja asettelin paistin hopeavadille (olemme siirtyneet sanomalehdestä arvokkaampiin alustoihin).
Kului pari päivää ja ihmettelin miksi Nero vastoin tapojaan menee aina välillä sängyn alle. Lopulta sen viesti meni perille ja kurkkasin helmalakanan taakse. Siellä makasi jättimäinen vesimyyränjötkälevainaja (kuvassa). Harjanvarrella hilasin otuksen lähemmäs, en halunnut viettää enää yhtään yötä sen seurassa. Myyrä oli viettänyt siellä ainakin kaksi yötä.

Kissalla on hyvät aseet, mutta niin on suurella myyrälläkin. Tarvitaan ammattitaitoa, että pystyy välttelemään noita talttahampaita, ne voisivat vahingoittaa kissaa pahastikin.
Nerosta näkee, että se on siirtynyt luonnonmukaiseen ravintoon. Turkki on joustava ja pehmeä, se kiiltelee niin, että illan valossa kissa näytti aivan siniseltä kun turkki heijasteli taivasta.

Mukavaa viikkoa kaikille!
Muistattehan syödä hyvin.

68 kommenttia:

  1. Voi miten se on suloinen. Siis tuo raato.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jyrsijän omistajan näkökulma :) On se kieltämättä söpö.

      Poista
  2. Vau mikä saalis! Mutta en kyllä minäkään haluaisi nukkua tuollaisen kanssa, vaikkakin eri kerroksissa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nero on siirtynyt suurriistaan, näitä tulee jonossa. En ymmärrä miksi yksi oli sängyn alla, ei se yleensä niitä kätke, päinvastoin. Onneksi ei kuitenkaan ollut sängyssä :)

      Poista
  3. "Muistattehan syödä hyvin" :D
    Oiva kysymys myyräkuvan jälkeen! Täytyy heti tunnustaa, että en niin hyvin ja luonnonmukaisesti kuin Nero!! Komea jötkäle, on tainnut olla aikamoinen jännitysnäytelmä noiden kahden välillä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on molemmilla aika luonnonmukainen ruokavalio, tosin hyvin erilainen :) Nero on innoissaan metsästyskaudesta ja minä tyytyväinen kun se suojelee kasvimaata noilta tuholaisilta.

      Poista
  4. Huh huh! Aikamoinen katti. Onneksi huomasit katsoa sängyn alle, ei olisi ollut kiva huomata "lahjaa" vasta sitten kun se alkaa haista... :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nero kyllä yritti sanoa, että sängyn alla on yllätys, mutten heti ymmärtänyt :) Onneksi kissa oli sinnikäs ja raato pääsi ajoissa ulos.

      Poista
  5. Komea saalis Nerolla! Noiden talttahampaiden käsittelyyn ei kyllä huvittaisi joutua. Taitava saalistaja sinulla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nero on kärsivällinen ja taitava metsästäjä, harjoittelu tekee mestarin. Olen nähnyt joskus, miten pieni metsämyyräkin yrittää purra kissaa, siinä on oltava taitava, ettei menetä saalista eikä saa turhia haavoja.

      Poista
  6. Taitava saalistaja on Nero! Ja aina välillä olen tosi tyytyväinen siitä, että Viiru on periaatteessa sisäkissa;)
    Hyviä metsästysretkiä Nerolle ja herkkää vainua sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kesällä kun kissalla on vapaa kulku ulos, saattaa saalista kertyä sisätiloihinkin. Ainakin isoimmat on tuotava näytille. Minusta riittäisi, että ne jätetään portaille ihailtavaksi.

      Poista
  7. Ompas saalistaja kun tuollaisia saa sängyn alle..huh hieman hurjaa löytää tuollaista

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikka ihailen Neron metsästystaitoja, en haluaisi saaliita sisätiloihin. Mutta Nero ei malta odotella kehuja ulkona.

      Poista
  8. Aikamoinen arkiruoka-annos juhlalautasella. Kuinkahan kauan Nero olisi saalistaan "riiputtanut"...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näitä tuli yhteen perään monta, joten tämä saalis ehti jo pilaantua, kissa syö vain tuoretta saalista. Riiputus olisi jatkunut ikuisesti, mutta nyt otus päätyi myyrien hautausmaalle.

      Poista
  9. Ompa Nero aikamoinen saalistaja:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on oikein taitava työssään :)

      Poista
  10. Yääh, onneksi ei ehtinyt alkaa haisemaan sängyn alla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi ei. Tosin kyllä meilläkin aina joskus siivotaan, mutta yllätys imurin suuttimessa olisi voinut järkyttää :)

      Poista
  11. Hui kamalaa! Ja kauhiat nuo talttahampaat tosiaan ovat. Eikä ole myyrä käyttänyt hammaslääkärin määräämää pepsodenttia! ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On ne melkoiset sapelit, niillä mennään läpi melkein mistä vain. Hammashygienia ei ole vielä levinnyt myyrien keskuuteen.

      Poista
  12. Hyiiiiiii!! :D Meillä oli aikoinaan Jack russelin terrieri ja se saalisti myös myyriä ja hiiriä ja rottia, ei syönyt mutta yhtäkkiä kävelyllä ollessa saattoi hyökätä puskaan tai vaikkapa kallellaan olevan veneen alle rannassa ja ravistella puolelta toiselle saaliin kuoliaaksi ja tuoda ylpeänä jalkojen juureen. :D Tuolle rodulle kun se on luontaista, hevostalleilla näitä koiria pidetään paljon myös sen takia vissiin ainakin Englannissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä koiratkin osaavat. Ystäväni sekarotuinen koira kaivoi myyrät esiin maasta, se oli varsin ahkera ja taitava pyydystäjä. Myös Tanskalais-ruotsalainen pihakoira on kuulemma hyvä jyrsijän pyydystäjä, vähän Jack russelin näköinen, pieni ja ketterä. Onneksi meillä ei ole rottia, niiden häätämisessä olisi kova työ.

      Poista
  13. Vau, mikä pötkäle ; )
    Nero on aivan mahtava apulainen.... nuo vesimyyräthän on just niitä, jotka syövät puilta ja juureksilta juuria.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Alkuaikoina istutin innoissani omenapuita, kaikista oli seuraavana vuonna vain juurettomat tikut pystyssä. Kun olen rakentanut kasvimaan laajennusta, mietin että pitäsikä laittaa teräsverkot kaikkien lavojen pohjalle :) Kerran nuo varastivat kuistilta suuren vadillisen juuri nostettuja porkkanoita. Ne eivät ole puutarhurin suosikkeja.

      Poista
  14. Komea saalis, hyvä Nero!
    Tuollaista se Ruutikin koittii saalistaa, mutta lopputulos jäi laihaksi.
    Komeat taltat. Ei ihme että keväällä puutarhuri huomaa totaalisia tuhoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei noita niin vain napata. Kattaessani marjapensaiden alustoja huomasin, että maa on kuin juustoa. Nerolla riittää töitä.

      Poista
  15. Huh...hieno saalis, mutta ei kiva kaveri makuuhuoneessa:))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole miellyttävää sänkykamariseuraa :)

      Poista
  16. Vastaukset
    1. Olen jo aikoja sitten lakannut sanomasta iiiikkk!!! Tästä on tullut osa arkea, huokaus :)

      Poista
  17. Hopealautasella! Aivan mahtavaa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siivotessani varastoja löytyi tullainen ruostumaton tarjoiluastia, jonka ajattelin viedä kirppikselle. Nyt se pääsi hyötykäyttöön :)

      Poista
  18. Komea mötkäle, siinä onkin paljon lihaa syötäväksi =) Meillä ovat onneksi oppineet jo, että tätä lajia ei sisälle tuoda, vaan se on syötävä rappusilla. Aamulla sitten vaan lasketaan montako sappirakkoa on yön aikana ilmestynyt =D Taitaa myyrä parka olla aivan avuton kissaa vastaan hampaistaan huolimatta. Pitäisköhän minunkin laittaa hopealautanen rappusille =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin tulee kissan vatsa täyteen :) Mitä? Eikö teillä ole hopealautasia lemmikeille? Myyrillä on kyllä mahdollisuutensa, eikä jokainen saalistus onnistu. Henkensä hädässä myyrä myös yrittää purra, mutta kissalla on keinonsa.

      Poista
  19. Nero on varsinainen mestarisaalistaja! Tuo myyrähän on ihan hirveän iso!
    Neron ruokavaliolle, olkoonkin sitten kuinka terveellistä hyvänsä, sanon kyllä nou tänk juu! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vesimyyrät ovat rotan kokoisia jötkäleitä, monet luulevatkin niitä rotiksi. Jokainen syö hyvin omalla tavallaan, en usko että jyrsijäpaistit olisivat kovinkaan terveellisiä ihmiselle. Näin kasvissyöjän näkökulmasta ainakaan :)

      Poista
  20. Melko keltaiset hampaat kaverilla. Jo on mötikkä. Inhottaa pelkkä ajatuskin sängyn alla mätänevästä myyrästä. YÖK.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei sentään paljastunut muumiotuneena juhannussiivouksen yhteydessä :)

      Poista
  21. Eipä olisi kovin autuas olo, jos tietäisi nukkuvansa pari päivää sitten kuolleen vesirotan päällä;o)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kieltämättä ei tuntunut kovin autuaalta, mutta kaikkeen tottuneena ei kovasti hirvittänytkään :) Onneksi saaliit ovat sentään kuolleita, elävä vesimyyrälauma sisäälä olisi hankalampi juttu.

      Poista
  22. No niin, sielläkin lellikit tuovat emännälleen lahjuksia. Kiva , että muitavat, eikö vain ;) Somihan nuo ovat, ei ollenkaan ällöjä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lahjamyyrää ei ole suuhun katsominen :) Nero on isoista saaliista kovin töpinöissään, onhan ilo jaettava.

      Poista
  23. Muistathan ettei lahjahevosen suuhun katsota! (Onneksi löysit sen.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri samaan aikaan kommentoin tuohon yläpuolelle mitä lahjahevosesta sanotaan :) Onneksi Nero paljasti kätkönsä.

      Poista
  24. On teillä mukavia sänkykammari kavereita! ; ) Ja tehokissa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aina kannattaa kurkata sängyn alle :)
      Nero on tehokas puutarhavahti.

      Poista
  25. Hi, olipa hauska lahja. Kauniisti olet paistin asetellut! Ihan hopealautaselle. Mureaksi haudutettu. Hyvä kun löytyi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli niin murea, ettei enää kelvannut kissalle. Mutta sehän olikin lahja :) Onneksi ei ollut tyynyn alla.

      Poista
  26. Alkaisipa meidän kisukin jo pikkuhiljaa kantaa saalista näytille, toistaiseksi ei ole vielä mitään todisteita, että se osaisi saalistaa yhtään mitään. Kovin kiinnostuneena se kyllä vahtii reviiriään ja kurkkii koloihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä kissa osaa. Nero menetti äitinsä ihan pienenä eikä sillä ole ollut muita opettajia kuin minä, silti se on täysin oppinut saalistaja ja tietää miten pitää toimia. Harjoitus tekee mestarin.

      Poista
  27. Apua, mikä jötkäle - aika yäk :). Nerolta mestarillinen saalistustyö eliminoida tuholainen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näitä on tullut jo sarjassa :) Kissa taitaa olla mielipuuhassaan. Kyllä koolla on väliä.

      Poista
  28. Herttanen sentään..onpas pojalla ( vai tytöllä) kokoa. Jotenkin tosi liikuttava otus tuossa noin maatessaan ja pikku hampaiden suusta näkyessä. Aikamoiset taltat.
    Ja oikein hopelautasella...kyllä Nerolla on Suloset oltavat :) Siis tarjoilu pelaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus olen iltaisin nähnyt noita vilistävän pihan reunamilla, kylmät väreet menevät kun en voi välttyä rottamielikuvalta vaikka söpöjä myyriähän ne vain ovat. Ajattelin, että on se aika alentavaa prinssille syödä sanomalehdeltä, joten siirryimme hopealautasiin :)

      Poista
  29. Kissaperheen iloja :) Meillä kotia täyttää näin keväällä sisiliskot ja päästäiset. Joskus on tuotu fasaanin poikastakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivon totisesti, ettei mitään eksoottista elävää ilmesty kotiimme. Viime keväänähän Nero toi elävän oravanpoikasen, jolle oli onneksi vahingoittumaton. Se matkusti Korkeasaaren eläinhoitolaan ja elelee nyt Nuuksiossa :)

      Poista
  30. Kiitos...kiitos.... sanoo meidän Helmipöllö ...
    pu...pu...puuu...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maistuis varmaan pöllöllekin :) Meilläkin on asustellut helmipöllö, toivottavasti se ei ole muuttanut metsänkaatojen vuoksi.

      Poista
  31. Myyrälle on vähän päässyt kertymään hammaskiveä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuuluukohan hammaskaluston olla noin keltainen. Jäniksillä hampaat kasvavat kaiken aikaa, onkohan myyrillä sama juttu?

      Poista
  32. Voi hyvänen aika, kertakaikkiaan. Joskus toivon, että joku piilottelisi asuntooni karkkipusseja, joita voisin tuskan tullessa etsiä. Sinä taas et tiedä, mitä voi karkkia etsiessä tulla vastaan...Nerolle nostan hattua! Ja kun oikein mietin, niin sullekin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vain! Karkkipusseja ei meiltä löydy, jos en ole sattunut itse hukkaamaan, mikä on mahdollista, talvella löysin pari vuotta vanhan suklaalevyn :)

      Poista
  33. Kyllä Nero on...Nero! Minä olisin varmasti kiljunut kurkku suorana löytäessäni kotoa tuollaisen ystävän, vaikkakin hengettömän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä saisi kirkua kurkkunsa käheäksi jos jokaisen saaliin vuoksi avaisi äänensä :)
      Kaikkeen tottuu, kunhan ovat hengettömiä eivätkä vilistä ympäri huushollia.

      Poista
  34. Siinä ollut prinssillä kantamista! Huomasin myös että aikaisemmissa kommenteissa oltiin ihmetelty hampaiden väriä? Tietääkseni suurimmalla osalla jyrsijöistä on keltaiset ja juurettomat etuhampaat jotka kasvavat jatkuvasti, joten mitään epätavallista ei ole tässä kaverissa ollut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On siinä ollut raahaamista kun on pitänyt vielä hypätä korkealla olevasta ikkunasta sisään. Minä vähän epäilin, että keltainen on normiväri vesimyyrillä ja että ne kasvavat koko ajan, muutenhan ne kuluisivat nopeasti tyngiksi. Sitä en kyllä tiennyt, että hampaat ovat juurettomat, aina oppii lisää.

      Poista

Kiitos kommentista